Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee.
Kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisyhteisöjen velkaantumisaste alenee, % BKT:sta
  • — Verovaje on alhainen.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,5 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja etätyöskentelymahdollisuudet tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliustavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Lisäksi progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä onkin turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen selonteon tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio

2020
esitys
    
28.30.03Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)   
 — sopimusvaltuus-20,0
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus2,7-
28.92EU ja kansainväliset järjestöt  
 — sopimusvaltuus4 586,04 586,0
28.92.68Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)  
 — valtuus-275,5

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Hallinto157 679168 997196 61427 61716
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)32 19331 04634 0733 02710
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)24544554510022
21.Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)6463 3062 660412
25.Metallirahamenot (arviomääräraha)1 0001 0000
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)125 241120 780133 32012 54010
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 0001 0000
69.Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v)016 08023 3707 29045
10.Verotus ja tulli586 896624 078622 527-1 5510
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)378 088402 270415 44813 1783
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)165 606164 228166 0991 8711
03.Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 72711 98011 9800
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)22 02624 6008 000-16 600-67
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)15 29215 00015 0000
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)4 1586 0006 0000
20.Palvelut valtioyhteisölle40 74636 73250 04213 31036
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 40924 68227 4922 81011
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)25850500
(06.)Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)1100
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)2 5332 0002 0000
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 4363 0005 0002 00067
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)10 0007 00015 0008 000114
11.Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)5005000
88.Senaatti-kiinteistöt000
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto85 54986 355110 91224 55728
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)48 17248 84348 199-644-1
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 6563 4883 7732858
03.Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)33 72129 02453 94024 91686
04.Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)5 0005 0000
40.Valtion alue- ja paikallishallinto81 56582 14356 727-25 416-31
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 84653 87456 5052 6315
(02.)Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)28 23726 417-26 417-100
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)2 4821 852222-1 630-88
50.Eläkkeet ja korvaukset4 927 6825 068 6885 175 367106 6792
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 657 1834 768 2734 857 17988 9062
16.Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha)1 3252 0704 0081 93894
(17.)Muut eläkemenot (arviomääräraha)5042 373-2 373-100
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)36 55442 20037 640-4 560-11
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)216 325234 386256 72822 34210
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)15 79119 38619 8124262
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot12 62916 81518 8652 05012
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)1315150
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)850800850506
12.Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha)11 76616 00018 0002 00013
70.Valtionhallinnon kehittäminen250 010233 57577 267-156 308-67
01.Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)5 3014 70042 70038 000809
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)5 0005 5005 5000
(05.)Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v)198 970211 015-211 015-100
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)8 7264 26019 96715 707369
21.Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)15 6631 0001 0000
(22.)Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)8 2500
40.Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)8 1008 1008 1000
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle272 258272 282283 14710 8654
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)244 649242 282250 1477 8653
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)15 19617 00020 0003 00018
(32.)Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v)0
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)12 41313 00013 0000
90.Kuntien tukeminen8 589 2598 525 8679 366 555840 68810
(20.)Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)6 0750
(22.)Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)200200-200-100
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 575 4848 491 5777 074 155-1 417 422-17
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)7 5004 090400-3 690-90
32.Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)30 00040 00010 00033
35.Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)2 252 0002 252 0000
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen272 634275 000270 000-5 000-2
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)272 634275 000270 000-5 000-2
92.EU ja kansainväliset järjestöt1 925 8152 097 2352 249 953152 7187
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)2 9473 9533 633-320-8
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)1 5001 7002 30060035
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)11 54512 31212 6002882
(60.)Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)18 4930
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
68.Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)14 20014 2000
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 881 0002 069 0002 206 000137 0007
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)10 33010 10011 0509509
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot16 9266 60015 2008 600130
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)1763003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0002 0002 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)2003003000
98.Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha)11 5504 00012 6008 600215
Yhteensä17 219 64817 494 36718 493 176998 8096
 Henkilöstön kokonaismäärä12 09912 09712 271