Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
              20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
              21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
              22. Rauhanvälitys
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. KriisinhallintaPDF-versio

Selvitysosa: Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnassa painotetaan kokonaisvaltaisuutta niin sotilaallisen kuin siviilikriisinhallinnan roolia. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2020 n. 150 asiantuntijaa.

Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL), Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR) ja Afganistanissa (Resolute Support, RS), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa ja Afrikassa. Suomi osallistuu Saksan johtamaan EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon v. 2020 jälkimmäisellä puoliskolla. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen. Operaatio-osallistumisen ohella panostetaan myös kriisinhallinnan koulutusosaamisen viemiseen tavoitteena vahvistaa kehittyvien maiden omaa kriisinhallintakykyä, mm. Afrikassa.

Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Irakissa, Kosovossa ja Georgiassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Uusi avaus siviilikriisinhallinnassa on Suomen osallistuminen ISILin vastaisen koalition poliisikoulutukseen.

Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa kehitetään Suomen vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia.

20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 53 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen

2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin

3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen

4) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu, taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen

5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
01.EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot4 710 000
04.Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio)1 910 000
05.Yhteiset menot10 219 000
08.Resolute Support -operaatio, Afganistan6 881 000
09.Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin3 656 000
11.EUTM/Somalian koulutusoperaation menot1 133 000
14.Libanonin kriisinhallintaoperaation menot14 827 000
15.EUTM/Malin koulutusoperaation menot460 000
16.Malin YK-operaation menot (MINUSMA)1 160 000
18.Irakin koulutusoperaation menot7 610 000
23.Naton Irakin koulutusoperaation menot (NMI)514 000
Yhteensä 53 080 000

Selvitysosa: Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2020. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan v. 2020 olevan enimmillään n. 500 henkilötyövuotta.

Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.

YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusmenot4 710
EUNAVFOR MED, Välimeren operaation menot-1 391
Irakin koulutusoperaation menot-711
Libanonin kriisinhallintaoperaation menot-398
Muiden käyttösuunnitelmakohtien muutokset180
Resolute Support -operaatio, Afganistan-379
Suomen Kosovon kriisinhallintajoukkojen menot (KFOR-operaatio)-75
Siirtyvien erien taso (HO 2019)-24
Yhteensä1 912

2020 talousarvio53 080 000
2019 talousarvio51 168 000
2018 tilinpäätös57 999 000

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 16 585 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen

2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen

4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen

5) siviilikriisinhallintaa rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
01.Siviilikriisinhallinta16 335 000
02.Vaalitarkkailijat250 000
Yhteensä 16 585 000

Selvitysosa: Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Määrärahatasolla Suomi pystyy lähettämään operaatioihin noin 130 asiantuntijaa.

Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.

Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ISIL:n vastainen koalitio625
Rauhanvälitys (siirto momentille 24.10.22)-500
Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019)1 100
Yhteensä1 225

2020 talousarvio16 585 000
2019 talousarvio15 360 000
2018 tilinpäätös14 854 444

22. Rauhanvälitys (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu

2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin

3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen

4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyden parantaminen (HO 2019 kertaluonteinen)1 500
Rauhanvälityksen vahvistaminen (HO 2019)500
Siirto momentilta 24.10.21500
Yhteensä2 500

2020 talousarvio2 500 000