Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat: 1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, 2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja 3. Kestävä kaupunkikehitys. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimyksenä päästä materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vähähiilistä kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös viennin edistämistä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin sopimuksen toimeenpano ja muu ilmastoyhteistyö etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:ssa vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon ja valmisteluun 2030 -tavoitteiden päivittämiseksi vastaamaan 1,5 asteen vaatimuksia. Ilmastolain uudistamisella varmistetaan kansallisesti riittävän kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastopolitiikan ennakoitavuus. Vuoteen 2030 ulottuvalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.

Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta.

Luonnon monimuotoisuuden, vesien- ja merensuojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä maisemanhoidon huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvän tilan saavuttaminen edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämistä, näistä aiheutuvien riskien hallintaa sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vahvistetaan vuoteen 2021 ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavampien toimien käyttöönottoa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä käynnistämällä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Lisäksi selvitetään ilmastoviisaita suojeluratkaisuja, ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ja arvioidaan muita luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisen edellytyksiä. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.

Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, joita ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen ja väestömuutokset, kaupunkiseutujen kasvu ja kaupungistuminen, liikkumisen murros sekä digitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa. Digitalisaation avulla maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa parannetaan alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla.

Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Hankkeiden ympäristöä koskevien arviointi- ja lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä edesautetaan uudistetun ympäristönsuojelun lainsäädännön toimeenpanolla. Samalla turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain osalta laaditaan arvio lukuisten peräkkäisten uudistusten toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi valmistellaan ympäristöriskien torjuntaan ja ympäristövahinkojen korvaamiseen tarvittavaa ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää. Toteutetaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030.

Kiertotalouteen siirtyminen on vielä kesken ja sitä edistetään monilla toimilla mm. toteuttamalla valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja kansallista muovitiekarttaa sekä valmistelemalla jätealan kuuden direktiivin sisältävän paketin ja kertakäyttömuoveja koskevan direktiivin toimeenpanoa. Direktiivien toimeenpanon vaikutukset tulevat näkymään monin tavoin — kierrätystä tehostetaan, tuottajavastuujärjestelmiä laajennetaan ja uudistetaan, tiettyjen muovituotteiden käyttöä rajoitetaan ja osan käyttöä vähennetään sekä seurantaa ja raportointia kehitetään. Lisäksi työskennellään nykyistä kestävämpien julkisten hankintojen puolesta ja otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia ns. green deal -sopimuksia sekä valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli Materiaalitori. Tavoitteena on edistää rakentamisen kiertotaloutta ja purkaa sen esteitä EU:ssa nostamalla Suomen puheenjohtajakaudella keskusteluun rakennustuotteiden uusiokäytön ja kierrättämisen sisällyttäminen osaksi tulevaa rakennustuoteasetuksen revisiota.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Ympäristöministeriö edistää ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä kestävää kaupunkikehitystä ja puurakentamista.

Vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia toimeenpannaan. Ravinteiden kierrätysohjelmaa sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmaa toteutetaan.

Ympäristöministeriö pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden katoa mm. elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävällä toimintaohjelmalla, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelulla, soidensuojelun toimenpiteillä sekä METSO-ohjelmalla.

Vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on kytkeä rakennusten hiilijalanjälki rakentamisen säädösohjaukseen vuoteen 2025 mennessä. Puurakentamista edistetään toimenpideohjelman mukaisesti noin 2 milj. eurolla vuonna 2020. Ympäristöministeriö edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja sekä edistää rakennuskannan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta.

Ympäristöministeriö asettaa seuraavat kolme tavoitetta toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle:
1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto
  • — Itämeren ja vesien hyvä tila on saavutettu
  • — Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytetty ja suotuisa tila on turvattu
  • — Elinympäristön kehitys parantaa ihmisten hyvinvointia
  • — Ympäristöriskit on tunnistettu ja ne hallitaan.
2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
  • — Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi
  • — Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi
  • — Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa
  • — Rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.
3. Kestävä kaupunkikehitys
  • — Kaupunkiseudut lisäävät alueiden kestävää kasvua
  • — Lähiympäristöt ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä
  • — Asuntoja on eri väestöryhmien tarpeisiin kysyntää vastaavasti
  • — Kehitys kaupunkiseutujen ja maaseudun välillä on toisiaan tukevaa ja vuorovaikutteista.
Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
35.10.63Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus1010

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Ympäristöhallinnon toimintamenot61 49257 61669 42711 81120
01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)27 03426 22734 8888 66133
04.Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)24 31123 02423 3743502
29.Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)7 7126 4359 4353 00047
65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)2 4351 9301 730-200-10
10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu109 410123 112179 05355 94145
20.Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)7 10018 2004 400-13 800-76
21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)2 4402 69030 34027 6501028
22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)16 52518 17520 2352 06011
52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)34 76035 36957 84422 47564
(60.)Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)3 0003 000-3 000-100
61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)9 05216 02215 542-480-3
63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)29 62126 83048 63021 80081
(65.)Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)1 0001 000-1 000-100
66.Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)1 8121 8262 06223613
(70.)Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)4 1000
20.Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen12 44623 65629 4135 75724
01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 9264 8065 71390719
04.Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)7 3007 3000
30.Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (siirtomääräraha 2 v)1 0001 0001 0000
32.Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)3 3003 3000
52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)1 5001 5005 5004 000267
55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)4 17015 5004 900-10 600-68
60.Siirto Valtion asuntorahastoon000
64.Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)8508501 700850100
Yhteensä183 348204 384277 89373 50936
 Henkilöstön kokonaismäärä865839892