Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2020
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa, 20, osa, 30, osa, 40, osa ja 60, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 60, osa) Uudistuminen ja vähähiilisyys
         30. (32.30, osa, 40, osa, 50 ja 60, osa) Työllisyys ja yrittäjyys
            (40.) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         40. (32.01, osa, 20, osa ja 60, osa) Yritysten erityisrahoitus
            (50.) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         50. (32.70) Kotouttaminen
            (60.) (32.60, osa) Energiapolitiikka
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Työllisyysastetavoite kuluvalla hallituskaudella on 75 % ja työttömyysastetavoite 4,8 %.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, kykenevät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja ja investoimaan tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpiteiden kautta yritysten markkinoille pääsyä kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu yhä enemmän osaamiseen ja kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologian ja uusien ratkaisujen mahdollisuuksia. Hyvin toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymismahdollisuuksia ja on houkutteleva kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja t&k&i-toimijoiden näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten innovaatiotoimintaa tavoitteena osaamisen leviäminen laajasti kansantalouteen.

Pääomien saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on eritysrahoitusinstrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen pääomamarkkinan toimintaa. Erityisesti kansainvälisessä vientitoiminnassa tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Suurten yritysten olemassaolo ja menestys ovat ratkaisevia. Yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisten yritysten osalta tukee koko talouden kasvutavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteeminen lähestymistapa korostaa erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottumista ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän ja edistyksellisen taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen hyödyntämisellä ja kiertotalouden edistämisellä tavoitellaan yrityksille ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

 2018
toteutuma/arvio
2019
arvio
2020
arvio
    
— BKT:n määrän muutos (%)1,71,40,9
— Työttömyysaste (%)7,46,56,3
— Työllisyysaste (%)71,772,673,2
— Kasvuyritysten lukumäärä> 1 000> 1 000> 1 000
— Työn tuottavuus, muutos (%)-0,50,60,9
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%)3939> 39
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

 2017201720182018
 NaisetMiehetNaiset Miehet
     
Työttömät työnhakijat (%)45554555
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%)42584555
Työvoimapalveluissa aloittaneet    
— kotoutumiskoulutus (%)55455544
— palkkatuettu työ (%)48524852
— starttiraha (%)50505149
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%)57435743

Sukupuolten välinen ero työttömyydessä on kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Viiden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 266 ESR- ja 25 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (123 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (5 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 452 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 191 kpl (julkinen rahoitus 258,5 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 409 kpl (julkinen rahoitus 231,7 milj. euroa, 31 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 159 kpl (julkinen rahoitus 249,1 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yhteensä) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa, luo kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanee kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukee kestävän kehityksen innovaatioita, edistää osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2020 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 110 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 232,6 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
32.01Hallinto  
 — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat)8,4008,400
 — myöntämisvaltuus 0,0340,034
32.01.41Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus 13,500-
32.20.40Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 344,365327,516
32.20.41Energiatuki (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus80,000110,000
32.20.83Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus155,123146,823
32.20.87Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 30,000-
32.30Työllisyys ja yrittäjyys  
 — sopimusvaltuus23,000-
32.30.42Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus -4,000
32.30.51Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)  
 — hankintasopimusvaltuus65,00065,000
32.30.64EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus668,811-
32.40.82Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)   
 — myöntämisvaltuus 1 000,0001 000,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

  v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
  1000 €%
 
01.Hallinto763 910720 039777 84157 8028
01.Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)32 87433 70034 5608603
02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)171 937170 338173 6533 3152
03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)163 524171 613196 37524 76214
04.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)30 94232 24832 302540
05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)87 20097 47499 4711 9972
06.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)11 29415 54818 5192 97119
07.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)-1 5657 9438 72277910
08.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)19 21819 56419 9233592
09.Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)6 5636 8396 771-68-1
20.Siviilipalvelus (arviomääräraha)3 8594 9394 9390
(21.)Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)5 732786-786-100
29.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)45 22036 07257 07221 00058
(31.)Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)4 7310
40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)18 6515 1715 75158011
41.Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)1 50010 4002 100-8 300-80
49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)89 30394 40397 3032 9003
50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)8728721 12225029
51.Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha)1 5492 5722 5720
53.Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v)1 0001 000400-600-60
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)8 5078 50716 2367 72991
(88.)Pääomasijoitus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)15 0000
(89.)Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)46 0000
95.Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)050500
20.Uudistuminen ja vähähiilisyys1 011 522728 648915 303186 65526
20.Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 5003 4203 4200
(28.)Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)400400-400-100
40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)260 363275 500298 30122 8018
41.Energiatuki (arviomääräraha)30 70847 25060 75013 50029
42.Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0001 000-4 000-80
43.Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)49 30087 55087 5500
44.Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)2 0002 5301 000-1 530-60
45.LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)13 83014 9305 532-9 398-63
(46.)Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)10 00010 000-10 000-100
47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)3 0003 0008 0005 000167
48.Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)249 809214 500232 55018 0508
(50.)Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)1 0000
(51.)Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)118118-118-100
66.Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha)60 00060 0000
(80.)Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)214 7870
83.Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)161 793140 000137 200-2 800-2
87.Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)5 91412 00020 0008 00067
30.Työllisyys ja yrittäjyys742 570725 476850 504125 02817
40.Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)17 7083 30021 00017 700536
42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)12 0698 1787 978-200-2
(43.)Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)4260
44.Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)5 0006 0006 0000
46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)26 75230 00078 00048 000160
51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)321 050244 061294 46050 39921
52.Palkkaturva (arviomääräraha)25 14132 00032 0000
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)334 422401 887410 1668 2792
(65.)Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)50-50-100
95.Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)9009000
(40.)Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä0
40.Yritysten erityisrahoitus51 849102 732121 82319 09119
42.Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)10125700575460
47.Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)19 62030 77733 6912 9149
48.Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)26 21957 80067 4009 60017
60.Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)020200
82.Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)010100
89.Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)6 00010 80014 9004 10038
95.Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)3 2005 1021 90259
(50.)Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka0
50.Kotouttaminen228 614223 704197 919-25 785-12
03.Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)3 5611 63112 60110 970673
30.Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)225 053222 073185 318-36 755-17
(60.)Energiapolitiikka40 1310
(43.)Kioton mekanismit (arviomääräraha)1310
(45.)Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)40 0000
Yhteensä2 838 5962 500 5992 863 390362 79115
 Henkilöstön kokonaismäärä8 2968 2888 446