Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2020 NELJÄNNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
   Yleisperustelut
        YLEISPERUSTELUT
   Numerotaulu
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2020

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi.

Talouden nopeaa elpymistä tukevat toimet

Maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vaikutukset heijastuvat Suomen kansantalouden kehitykseen poikkeuksellisen voimakkaasti ja nopeasti. Maaliskuussa laaditun valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kansantalouden kokonaistuotannon arvioidaan supistuvan 5,5 % v. 2020, perustuen oletukseen, että rajoitustoimet kestävät kolme kuukautta. Ennusteiden epävarmuus on vallitsevassa tilanteessa kuitenkin paljon normaalia suurempi.

Vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä koronavirustilanteen akuutin vaiheen päättyessä. Elvytyskokonaisuudella tavoitellaan

  • — julkisen kysynnän lisäämistä, millä pyritään lieventämään koronaviruskriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista,
  • — Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, millä tuetaan Suomen talouden tuotantokykyä akuutin koronavirustilanteen jälkeen,
  • — ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviä toimenpiteitä sekä
  • — koko Suomen voimavarojen, monipaikkaisuuden ja omavaraisuuden vahvistamista koronakriisistä toipuessa.

Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita sekä ylläpitää talouden toimeliaisuutta paikallishallinnossa. Osana kokonaisuutta on valmisteltu myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva toimenpidekokonaisuus.

Neljäs lisätalousarvioesitys lisää v. 2020 budjettitalouden määrärahoja 4,0 mrd. euroa. Ehdotetun elvytyskokonaisuuden kokonaismittaluokka (ml. valtuuksista tuleville vuosille aiheutuvat määrärahavaikutukset ja kuntien yhteisöveron jako-osuuteen liittyvä muutos) on 5,5 mrd. euroa. Elvytyskokonaisuuden määrärahavaikutus v. 2020 on n. 3,6 mrd. euroa.

Investoinnit, infrastruktuuri ja korjausrakentaminen

Liikenteeseen ja erilaisiin muihin infrastruktuuri-investointeihin ehdotetaan vuodelle 2020 yhteensä n. 360 milj. euron määrärahapanostuksia. Kokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä n. 861 milj. euroa. Mukana on mm. ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökselle yhteensä 115 milj. euron valtuudet tähän liittyviin infrahankkeisiin sekä MAL-sopimuksiin liittyvät hankkeet, joiden valtuudet ovat yhteensä n. 523 milj. euroa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy perusväylänpitoon 30 milj. euron sekä joukkoliikenteen tukemiseen 100 milj. euron ehdotus. Jalankulun ja pyöräliikenteen investointeihin ehdotetaan 18 milj. euron lisäpanostuksia v. 2020.

Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uusimiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä. Kolmen nykyisen ulkovartiolaivan korvaamiseksi kahdella uudella öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakykyisellä monitoimialuksella ehdotetaan alusten suunnitteluun 5 milj. euroa Rajavartiolaitokselle. Lisäksi Puolustusvoimien eräitä hankintoja aikaistetaan.

Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 milj. euron korkotukivaltuuksien korottamista. Puurakentamista edistettäisiin panostuksella valtion tukemaan asuntotuotantoon sekä puuohjelman rahoitusta lisäämällä. Määrärahoja ehdotetaan myös mm. avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi sekä kotitalouksissa että kuntien kiinteistöissä (yhteensä 45 milj. euroa v. 2020), energiatuen suuriin demohankkeisiin (20 milj. euron valtuus) sekä Metsähallitukselle luontokohteiden infrastruktuuriparannuksiin ja luontomatkailun kehittämiseen (yhteensä 13,1 milj. euroa). Erilaisiin viheralue-, vesihuolto- ja metsiensuojeluhankkeisiin ehdotetaan yhteensä 53 milj. euroa.

Yritysten tukeminen

Vuodelle 2020 ehdotetaan yhteensä n. 970 milj. euron määrärahoja yritysten tukemiseen. Ne täydentävät jo aiemmin päätettyjen yritystukitoimien kokonaisuutta. Lisäksi verotusta koskevista muutoksista aiheutuu 753 milj. euron verojen maksun lykkääminen.

Ehdotettavaan kokonaisuuteen sisältyy uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 milj. euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 180 milj. euroa kohdennettavaksi koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattaviin toimenpiteisiin, mikä lisää määrärahatarvetta 120 milj. euroa v. 2020. Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan uutta 25 milj. euron valtuutta, josta aiheutuisi vuodelle 2020 10 milj. euron määrärahavaikutus.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä ehdotetaan pääomitettavaksi edelleen 250 milj. eurolla yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäämiseksi. Suomen Malmijalostus Oy:n taseen vahvistamiseksi ehdotetaan 150 milj. euron pääomitusta sekä 300 milj. euron valtuutta käytettäväksi akkuklusterin kehittämiseen.

Maatilatalouden kehittämisrahaston lisäpääomitukseen ehdotetaan 70 milj. euroa, missä tavoitteena on turvata maatalouden investointitoiminnan jatkuvuus. Yritysten tukemisen kokonaisuuteen sisältyy lisäyksiä myös mm. alueiden kestävän kasvun tukemiseen (20 milj. euroa) ja laivanrakennuksen innovaatiotukeen (20,75 milj. euron valtuus). Myös kotimaan matkailua ja kotimaista elokuva- ja draamasarjatuotantoa tuetaan. Kulttuuritapahtumien järjestäjäorganisaatioita tuetaan 9,6 milj. euron avustuksella.

Innovaatiot, osaaminen ja hyvinvointi

Osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen, innovoinnin edistämiseen sekä hyvinvointiin ehdotettavat lisäykset ovat yhteensä yli 1 mrd. euroa v. 2020.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 milj. euroa. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan lisäpanostuksia.

Osana tki-tiekarttaa käynnistetään kumppanuusmallien pilotointi, johon ehdotetaan 15 milj. euron tki-avustusten valtuutta Business Finlandille. Suomen Akatemialle ehdotetaan uuden kumppanuusmallin yhteistyöverkostojen rahoitukseen 10 milj. euron ja uuteen lippulaivahakuun 25 milj. euron valtuutta. Lisäksi ehdotetaan yhteensä 26 milj. euron lisävaltuuksia EuroHPC-ekosysteemin osaamisen vahvistamiseen sekä kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen ehdotetaan kertaluonteista 20 milj. euron lisävaltuutta.

Alkuvuonna käynnistetyn suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen ehdotetaan 60 milj. euron myöntämisvaltuutta. Pääomalainoihin liiketoimintaekosysteemeissä tarpeellisten alustojen kehittymisen vauhdittamiseen ehdotetaan 20 milj. euron myöntämisvaltuutta. Valmistavaa teollisuutta tukeviin kehittämistoimenpiteisiin sekä älykkään sähköverkon luotettavuuden kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 11 milj. euron rahoitusta VTT:lle ja Business Finlandille. Rahoitusta ehdotetaan myös VTT:lle kvanttitietokoneen hankintakustannuksiin ja Geologian tutkimuskeskukselle Mintec-koetehdaskokonaisuuden kehittämiseen.

Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta n. 20 milj. euroa. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 15 milj. euron lisäystä käytettäväksi mm. yhteishankintakoulutuksiin ja alkuvaiheen valmennuksiin. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 milj. euron lisäystä mm. asiakasohjaukseen.

Rahoitusta ehdotetaan myös työpaikkojen valmiuteen tukea työntekijöiden terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, sairauspoissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäisyyn sekä työttömien työkyvyn ja työllistymisen edellytysten lisäämiseen.

Perustoimeentulotukeen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen parannus ajalle 1.8.—31.12.2020. Muutos aiheuttaa 60 milj. euron lisätarpeen määrärahaan.

Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä n. 812 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 600 milj. euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 milj. euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 milj. euron lisämäärärahatarve. Työttömyysturvan liikkuvuusavustuksen kriteerien väliaikainen muuttaminen lisää kustannuksia 25 milj. euroa ja työttömyysturvan suojaosan korottaminen 12,5 milj. euroa. Lisätarpeesta 4,5 milj. euroa aiheutuu määräaikaisesti voimassa olevasta lakimuutoksesta, jolla starttirahan maksukautta pidennetään 12 kuukaudesta 18 kuukauteen, ja 6,9 milj. euroa väliaikaisista muutoksista työttömyysturvan toimeenpanon sujuvoittamiseksi.

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan kaikkiaan n. 210 milj. euroa. Lisäksi kuntien tukemiseen kohdentuvaan kokonaisuuteen sisältyy kuntien peruspalvelujen valtionosuuden korottaminen liittyen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.

Valtionosuuksiin ja -avustuksiin yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 101 milj. euron lisäyksiä. Tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten sekä perusopetuksen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Lisärahoituksesta 17 milj. euroa kohdennetaan lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin.

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 milj. euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.

Lisäksi korkeakouluille ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan panostuksia muun muassa ohjauksen lisäämiseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen.

Etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 milj. euron lisäystä.

Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 45 milj. euron lisäystä käytettäväksi työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille sekä palveluiden hankintaan nuorille.

Kuntatalouden tukeminen

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä n. 1,4 mrd. euroa.

Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 milj. euron lisäystä. Tästä 112 milj. euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella. 60 milj. euroa kohdennettaisiin iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen 65 vuotta täyttäneiden lukumäärän perusteella, 50 milj. euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, 180 milj. euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja 370 milj. euroa vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa. Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 milj. euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 milj. euroa kuluvan vuoden osalta ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.

Kuntatalouteen kohdistuu myös lukuisia muita toimenpide-ehdotuksia, jotka sisältyvät em. muihin sisältökokonaisuuksiin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin toimiin sekä rakentamisen ja infrastruktuurin panostuksiin.

Julkisen talouden kestävyys

Koronaviruksen aiheuttama kriisi vauhdittaa valtion velkaantumista ja luo tarpeen täsmentää hallitusohjelman tavoitteita julkisen talouden pidemmän aikavälin vakauttamisesta. Kriisin jälkeisen elvytyksen ja jälleenrakentamisen rinnalle on haettava toimet, joilla julkinen talous pysyy vakaalla ja tasapainoisella uralla. Tämä on välttämätöntä ottaen huomioon hallituksen lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Valtion velan kasvun pitäminen hallinnassa mahdollistaa myös sen, että tuleviin kriiseihin voidaan reagoida niiden edellyttämällä tavalla.

Yhden vaalikauden mittaisen tavoiteasettelun sijaan on syytä linjata julkisen talouden kestävyydestä useamman vaalikauden tähtäimellä. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:seen vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus tiedostaa, että tavoite on vaativa ja edellyttää mittavia toimenpiteitä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla euroilla.

Julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Toisessa vaiheessa linjataan tarkemmin pitkän aikavälin toimet, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan pitkällä aikavälillä. Toisen vaiheen linjauksista päätetään budjettiriihen yhteydessä syksyllä 2020.

Hallitus valmistelee toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja kilpailukykyä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Rakenteelliset toimenpiteet vaikuttavat viiveellä, joten uudistuksista on tarpeen päättää jo tällä vaalikaudella. Mitä paremmin julkista taloutta onnistutaan vahvistamaan rakenteellisilla uudistuksilla, sitä vähäisemmäksi menoleikkausten ja veronkorotusten tarve jäisi.

Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua. Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa. Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite.

Syksyllä budjettiriihen yhteydessä päätettävän julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartan toteutumista seurataan ja sitä päivitetään säännöllisesti julkisen talouden suunnitelmasta ja valtion talousarvioesityksestä päätettäessä. Kyse on uusimman tiedon valossa päivittyvästä pitkäjänteisestä prosessista. Hallitus valmistelee korvaavia toimenpiteitä, jos tiekartan toimeenpano ja vaikutukset näyttävät jäävän tavoitelluista.

Tuloarviot

Vuoden 2020 tuloarvioihin vaikuttavat merkittävästi ns. elvytyskokonaisuuden yhteydessä ehdotettavat verotusta koskevat muutokset.

Yritysten tukemiseksi hallitus esittää väliaikaisena toimenpiteenä sitä, että verovelvolliset voisivat hakea maksujärjestelyä vuoden 2020 tammi—maaliskuussa suoritettuihin arvonlisäveroihin.

Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn korkoa alennettaisiin 4 prosentista 3 prosenttiin ja veronpalautusten käyttöä maksujärjestelyerien suorittamiseksi muutetaan määräaikaisesti. Verojen huojennettuun maksujärjestelyyn liittyvää viivästyskorkoa on jo aiemmin väliaikaisesti alennettu alkuperäisestä 7 prosentista. Yritysten kannalta tämä lisää maksujärjestelyn käytön houkuttelevuutta rahoituskeinona. Hallitus esittää lisäksi, että nykyisistä säännöksistä poiketen hakemuksen perusteella veronpalautuksia ei käytettäisi maksujärjestelyssä olevien verojen suorittamiseen.

Verovelvollisten tähän mennessä tekemistä maksujärjestelyhakemuksista saatujen tietojen perusteella valtaosa maksujärjestelypyynnöistä on koskenut arvonlisäveroa. Ennakonpidätykset ja yhteisöjen tulovero ovat olleet maksujärjestelypyyntöjen kohteena aiemmin ennakoitua vähemmän.

Em. yritysten tukemiseen liittyvät toimenpiteet sisältyvät 20.5.2020 annettuun hallituksen esitykseen (74/2020 vp) ja ne alentavat valtion verokertymää v. 2020 arviolta n. 753 milj. euroa. Tästä n. 678 milj. euroa tuloutuisi valtiolle ensi vuonna.

Arvonlisäveron tuottoa alentaa 10 milj. euroa se, että koronavirusepidemian torjumiseen tarvittavien tavaroiden kotimaisiin myynteihin ja EU-alueen yhteisöhankintoihin sovelletaan tietyin edellytyksin määräaikaisesti 0 prosentin verokantaa. Myös kyseisten tuotteiden maahantuonti on määräajaksi vapautettu arvonlisäverosta samoin edellytyksin. Muutos on voimassa 30.1.—31.7.2020 välisenä aikana.

Lisäksi yhteisöveron jako-osuutta ehdotetaan muutettavaksi osana em. kuntien tukemisen kokonaisuutta.

Valtioneuvoston kanslia

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin valtioneuvostolle tuottamien päätelaite- ja käyttäjätukipalveluiden kasvaneisiin kustannuksiin ehdotetaan 1,6 milj. euron lisäystä. Lisäksi ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen yhtenäistämiseksi valtioneuvostossa ehdotetaan 0,4 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonala

Tiedeinstituutti Villa Lanten peruskorjaukseen ehdotetaan 2 milj. euroa.

Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumusta ehdotetaan korotettavaksi siten, että se on yhteensä 150 milj. euroa vuosina 2018—2024. Finnfundin sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja koronaviruspandemia on muuttanut maailmantalouden näkymiä vaikuttaen samalla Finnfundin toimintaan. Valtion korvausten vuotuiseksi enimmäismääräksi Finnfundille ehdotetaan kuten aiemmin 10 % varsinaisten tappiokorvaussitoumusten määrästä.

Instex S.A.S. -osakkeiden merkitsemiseen ehdotetaan 0,1 milj. euroa sekä 1 milj. euron valtuutta tulevien vuosien lisäpääomittamiseen. Suomi liittyy Iranin kaupan rahoitusinstrumenttiin INSTEX:iin merkitsemällä noin 2 % ranskalaisen osakeyhtiön Instex S.A.S.:n osakekannasta. INSTEX:in tarkoituksena on hoitaa Iranin ja Euroopan välisen kauppaan liittyvä rahaliikenne niin, että eurooppalaisten hyödykkeiden viejät Iraniin saavat maksunsa eurooppalaisilta iranilaishyödykkeiden tuojilta ja päinvastoin.

Oikeusministeriön hallinnonala

Tuomioistuimille ehdotetaan 0,4 milj. euron lisärahoitusta koronavirusepidemian johdosta tarvittavien videoneuvottelulaitteiden lisäämiseen.

Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin ehdotetaan 1,3 milj. euron lisäystä johtuen edunvalvonnan päämiesmäärän kasvusta.

Syyttäjälaitoksen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 2,5 milj. euron lisäystä.

Sisäministeriön hallinnonala

EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan -momentille ehdotetaan lisättäväksi EU:n myöntämä 6,9 milj. euron lisärahoitus käytettäväksi ETIAS- ja SIS-järjestelmiin ja IT-järjestelmien yleiseen kehittämiseen.

Poliisin operatiivisen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä. Koronavirustilanteen johdosta tehdyn Uudenmaan maakunnan sulun aiheuttamiin lisämenoihin ehdotetaan 1 milj. euroa.

Rajavartiolaitoksen operatiiviseen toimintaan ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä ja sisärajavalvonnan jatkamisen kustannuksiin 2 milj. euron lisäystä.

Hätäkeskustietojärjestelmän kehittämiseen ja varajärjestelmän ylläpitoon ehdotetaan 1,2 milj. euroa.

Puolustusministeriön hallinnonala

Puolustuskiinteistöt-hankkeen toimeenpanosta aiheutuneisiin kertaluonteisiin lisämenoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa.

Merivoimien miinantorjunta-alusten v. 2006 solmittua hankintasopimusta koskevan riita-asian sovintosopimuksen ja siihen liittyvien asianajokulujen kattamiseen ehdotetaan 1,3 milj. euroa.

Valtatie 4:n parantamistöiden yhteydessä rakennettavien Tikkakosken tukikohdan kahden nousutien kaapelirakennustöistä aiheutuviin yllättäviin menoihin ehdotetaan 0,8 milj. euron lisämäärärahaa.

Koronavirusepidemian edellyttämiä kiireellisiä puhdistus-, suojain- ja muita hankintoja varten ehdotetaan 3,2 milj. euroa ja hengityssuojainten puhdistusprojektin jatkamiseen 0,6 milj. euroa. Kotimaisiin koulutusampumatarvike- ja ruutihankintoihin ehdotetaan 1,8 milj. euron lisäystä.

Tilausvaltuuksilla tehtyjen kolmen materiaalin kunnossapitohankinnan määrärahan jäädessä käyttämättä ehdotetaan 22 milj. euroa uudelleenbudjetoitavaksi.

Puolustusministeriön hallinnonalan menoja ehdotetaan vähennettäväksi 3,6 milj. eurolla puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä aiheutuneiden valuuttakurssivoittojen vuoksi. Lisäksi ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 6,4 milj. euroa vuoden 2019 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena tarkistuksena.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuuteen ehdotetaan 57 milj. euron lisäystä, jolla se muuttaisi Musiikkitalon lainan omaksi pääomaksi. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa Senaatti-kiinteistöille Puolustuskiinteistöjen pääomittamiseen 3 milj. eurolla sen muodostamiseen liittyvien alkuvaiheen kustannusten kattamiseksi. Ehdotetaan myös, että eduskunta antaisi suostumuksensa Senaatti-kiinteistöille Helsingissä sijaitsevan Kulttuuritalon, Helsingin kotitalousopettajaopiston sekä näiden välisen maanalaisen arkistotilan myynnin aloittamiseksi.

Valtiokonttorin toimintamenoihin ehdotetaan lisäystä 6 milj. euroa. Lisäys aiheutuu koronaviruskriisistä kärsineiden yritysten auttamiseen tarkoitettujen yritystukien myöntämisen ja maksatusten hallintokuluista.

Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 3,7 milj. euroa kertaluonteisesti arvonlisäverodirektiivin muutoksiin varautumiseen sekä 0,7 milj. euroa TUVE-palveluiden käyttöönotosta aiheutuviin menoihin. Lisäksi tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan uutta 10,2 milj. euron hankintavaltuutta.

Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tukeen ehdotetaan uudelleenbudjetoitavaksi 5,8 milj. euroa robotiikkaa, tekoälyä ja nousevia teknologioita hyödyntäviin hankkeisiin.

Vanhuspalvelulaista aiheutuvien menojen kattamiseksi, työttömyysturvan suojaosan väliaikaisen korotuksen johdosta sekä laskentatekijöiden tarkentumisen vuoksi ehdotetaan yhteensä 30,4 milj. euron lisäystäkuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Lisäksi digitalisaation kannustinjärjestelmästä ehdotetaan palautettavan momentille 30 milj. euroa.

Kassasijoitusten riskienhallintaan ehdotetaan lisäystä 17,9 milj. euroa johtuen aiemmin arvioitua suuremmasta keskimääräisen kassan koosta, johon syynä on vuodelle 2020 arvioidun varainhankinnan merkittävä kasvu. Suurempi kassan koko lisää menoja negatiivisten lyhytaikaisten korkojen takia.

Eduskunnalta haetaan etukäteistä suostumusta sille, että Rahoitusvakausrahasto voisi tarvittaessa lainata enintään 2 mrd. euroa liittyen talletussuojaa koskevien lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Suomen pankkijärjestelmä on tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta taloudellisen kriisin pitkittyminen ja syveneminen voivat johtaa tarpeeseen turvautua lainanottovaltuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Koronavirusepidemian haitallisten vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien diakoniatoiminnan tukemiseen lisäystä 4,5 milj. euroa.

Koronavirustilanteesta aiheutuvien oppilasmaksutulojen ja muiden tulomenetysten johdosta ehdotetaan 9,9 milj. euron määrärahalisäystä taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä oleville opetuksen järjestäjille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjille ehdotetaan 4,6 milj. euron lisämäärärahaa koronavirustilanteesta johtuviin maksutulomenetyksiin.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille ehdotetaan yhteensä 21,6 milj. euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien opiskelijamaksu- ja muiden tulojen menetysten korvaamiseen.

Hoitajamitoitukseen vastaamiseksi ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 16,5 milj. euron määrärahalisäystä uusien lähihoitajien kouluttamiseen.

Yleisten kirjastojen menoihin ehdotetaan 0,8 milj. euron lisäystä lapsille ja nuorille suunnattujen elektronisten aineistojen käyttölisenssien hankkimiseen koronavirusaikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan enintään 30 milj. euron valtuutta Kansallisteatterin pienen näyttämön perustamis- ja perusparannushankkeesta aiheutuviin kustannuksiin.

Koronavirustilanteesta johtuvien nettomenetysten kattamiseen ehdotetaan Museoviraston toimintamenoihin 1,7 milj. euron lisäystä.

Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 0,4 milj. euron määrärahalisäystä Suomenlinnan teknisen jakamon korjaamiseen. Lisäksi ehdotetaan 0,4 milj. euroa Suomenlinnan hoitokunnan toimistotilan ja Paarlastihuoneen kosteusvaurioiden korjaamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Valtionapuun 4H-toimintaan ehdotetaan 0,3 milj. euron lisäystä kohdennettavaksi mm. luonnonmarjoja jalostavien yritysten raaka-aineen saannin, puutarhatilojen kotimaisen kausityövoiman saatavuuden sekä nuorten työllisyyden turvaamiseen.

Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin ehdotetaan 0,85 milj. euron lisäystä pohjavesiasemien automatisoinnin ja pohjaveden korkeuden reaaliaikaisen seurannan aikaansaamiseksi.

Kevään 2020 poikkeuksellisen tulvatilanteen vuoksi välttämättömien tulvasuojelu- ja tulvantorjuntahankkeiden avustamiseen ehdotetaan 0,8 milj. euron lisäystä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Perusväylänpitoon ehdotetaan 10,9 milj. euron lisäystä radanpidon materiaalivaraston ostamiseen. Radanpidon kriittisten materiaalien varastosta ja sen hallinnasta on viime vuoteen asti vastannut valtion omistama VR Track Oy. Varaston ylläpitämisellä on varmistettu kriittisten materiaalien jatkuva saatavuus radanpidon tarpeisiin. Yhtiö ja siten myös radanpidon materiaalivarasto on myyty ulkomaiseen omistukseen v. 2019. Väylävirasto ostaa kriittisten materiaalien varaston omaan hallintaansa radanpidon riittävän omavaraisuuden ja varautumisen vuoksi.

Liikenteen elinkaarihankkeissa E18 Muurla—Lohja palvelutason nosto -hankkeeseen ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta.

Kansallisen uutistoiminnan tukemiseen ehdotetaan 2,5 milj. euron lisäystä. Valtion tuen myöntämisen ehtona on se, että uutistoimistotoiminta hyödyttää laajasti suomalaista mediakenttää, erityisesti alueellisia ja paikallisia medioita.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 2,8 milj. euron lisäystä työllisyyden kuntakokeiluihin. Digitaalinen työllistyminen -jatkohankkeen rahoitukseen ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan myönnettävien lainojen arviomäärärahaan ehdotetaan lisäystä 25 milj. euroa maksatusarvioiden tarkentumisesta johtuen.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) ylläpitoon ja välttämättömään pienkehittämiseen sekä 0,25 milj. euroa yhdistysrekisterin sähköisten palveluiden saavutettavuuden parantamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 5 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 4,5 milj. euroa aiheutuu COVID-19 -testauskapasiteetin nostosta ja pandemian aiheuttamasta lisätyöstä ja 0,2 milj. euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemisestä sekä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanosta. Lisäksi momentille ehdotetaan siirrettäväksi 0,3 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoista Istanbulin sopimuksen edellyttämän yhteensovittamiselimen toimintaan.

COVID-19 -rokotteen hankintaan varautumiseen ehdotetaan 110 milj. euroa.

Kunnille ja kuntayhtymille varataan 1,8 milj. euroa konfliktialueilta kotiutettavien lasten vastaanottamisesta ja tähän varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Ruoka-aputoiminnan järjestämisen tukemiseen ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.

Valtion osuuteen yrittäjien eläkkeistä johtuvista menoista ehdotetaan 30,1 milj. euron lisäystä.

Ympäristöministeriön hallinnonala

Ehdotetaan, että Valtion asuntorahastosta myönnettävien puurakentamisen käynnistysavustusten suuruus olisi kaikilla MAL-sopimusalueilla 2 000 euroa.

Ympäristöministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 0,8 milj. euron lisäystä maakuntauudistukseen liittyneen säästön palauttamiseen ja 0,1 milj. euroa jätetiedon raportointiin ja tilastointiin sekä tietojärjestelmän ylläpitoon liittyviin menoihin.

Lisäksi ehdotetaan 1,7 milj. euron määrärahalisäystä valtakunnallisen kansalaisten ulkoilua tukevan toimintakokonaisuuden käynnistämiseksi.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 1,2 mrd. euron vähennys ja määrärahojen 4,0 mrd. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 5,3 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan n. 18,8 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 125 mrd. euroa, mikä on noin 55 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

 2019
Tilinpäätös
2020
Hyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
2020
Hallituksen
esitys
2020
Yhteensä
     
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
55 30663 2864 04767 333
— Valtionvelan korot (pääluokka 36)1 193873-873
     
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
53 26649 735-1 21948 516
— Verotulot45 27242 269-1 17441 095
— Muut tulot7 9947 466-457 421
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
1 79313 5515 26618 817
— Nettolainanotto1 39913 6015 26618 867
— Velanhallinta394-50--50

Vaalikauden kehys

Hallitus on todennut 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus antoi eduskunnalle ensimmäiset valmiuslain käyttöönottoasetukset 17.3.2020. Tässä tilanteessa valtiontalouden menokehys ei rajoita kuluvaa vuotta, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 2 730 milj. eurolla. Vuoden 2020 kehysmenojen taso olisi 52 825 milj. euroa.

Eduskunnan vuodelle 2020 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

 PääluokkaHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
21.Eduskunta127 106 000-127 106 000
22.Tasavallan presidentti16 124 000-16 124 000
23.Valtioneuvoston kanslia919 011 000-503 000918 508 000
24.Ulkoministeriön hallinnonala1 259 988 0002 043 0001 262 031 000
25.Oikeusministeriön hallinnonala964 858 0006 013 000970 871 000
26.Sisäministeriön hallinnonala1 546 716 00041 969 0001 588 685 000
27.Puolustusministeriön hallinnonala3 173 307 00029 964 0003 203 271 000
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala19 128 159 0001 046 940 00020 175 099 000
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala6 948 970 000428 856 0007 377 826 000
30.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 741 719 00097 150 0002 838 869 000
31.Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala3 505 491 000240 296 0003 745 787 000
32.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala4 580 724 0001 003 603 0005 584 327 000
33.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala17 214 721 0001 039 947 00018 254 668 000
35.Ympäristöministeriön hallinnonala285 805 000110 525 000396 330 000
36.Valtionvelan korot873 410 000-873 410 000
Yhteensä63 286 109 0004 046 803 00067 332 912 000

Eduskunnan vuodelle 2020 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

 OsastoHyväksytty
talousarvio
(TA+LTA:t)
Hallituksen
esitys
Yhteensä
     
11.Verot ja veronluonteiset tulot42 268 808 000-1 173 813 00041 094 995 000
12.Sekalaiset tulot5 911 756 000-45 259 0005 866 497 000
13.Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset1 456 081 000-1 456 081 000
15.Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)98 028 000-98 028 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta)49 734 673 000-1 219 072 00048 515 601 000
    
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta13 551 436 0005 265 875 00018 817 311 000
Yhteensä63 286 109 0004 046 803 00067 332 912 000