Talousarvioesitys 2020
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2020 toiseksi lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Koronavirusepidemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita kaikkialla maailmassa. Suomen talouden ennakoidaan supistuvan 5,5 % v. 2020, kun kysyntä vientimarkkinoilla hyytyy rajusti ja viruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa. Kaikki kysyntäerät supistuvat, voimakkaimmin vienti, yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus. Julkiset investoinnit ja kulutus kasvavat. Työllisyys heikkenee merkittävästi.
Ennuste on tehty sillä oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat päivittäin ja tekevät tilanteen arvioimisen poikkeuksellisen epävarmaksi.
Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella nopeasti.
Tuloarviot
Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotuloja alentaa yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Verotuksen osalta maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen ehtoja helpotetaan määräajaksi samalla kun veroista perittävää viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä neljään prosenttiin. Valtionverotuksessa järjestely koskee mm. yhteisöveroa, ansiotuloista perittäviä ennakoita, arvonlisäveroa sekä vakuutusmaksuveroa. Hallituksen esityksessä koskien lakia veronlisäyksestä ja viivekorosta järjestelyn arvioidaan lykkäävän valtion verotuloja kuluvalta vuodelta 766 milj. euroa ensi vuoteen.
Suhdanneherkän yhteisöveron ennakoidaan alenevan suhteellisesti voimakkaimmin. Yhteisöveron tuotto jää 1,4 mrd. euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 mrd. euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.
Epävarmuuden lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 mrd. euroa. Tästä 571 milj. euroa selittyy verotulojen maksun lykkäämisellä ensi vuoteen asiasta annetun hallituksen esityksen mukaan. Kotitaloudet lykkäävät suurimpia hankintoja, mikä näkyy esim. autoveron tuotossa uusien henkilöautojen myynnin vähentyessä. Sama ilmiö näkyy myös varainsiirtoveron tuoton alenemisena asunto- ja kiinteistökaupan kehityksen myötä. Vallitsevassa tilanteessa ainoastaan perintö- ja lahjaveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi toteutuneesta kehityksestä saatujen tietojen perusteella.
Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi lisätalousarviossa yhteensä 4,7 mrd. euroa.
Suomen Pankin tuloutusta viime vuodelta korotetaan 88 milj. euroa pankkivaltuuston (20.3.2020) päätöksen mukaisesti.
Omaisuustuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 1,1 mrd. euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.
Varsinaiset tulot (tulot pl. nettolainanotto) alenevat yhteensä n. 5,8 mrd. euroa.
Yritysten rahoitustilanteen tukeminen
Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen varattua myöntämisvaltuutta pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettäviin avustuksiin korotetaan 100 milj. euroa, minkä johdosta momentin määrärahatarve kasvaa 75 milj. euroa v. 2020.
Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 100 milj. euroa kohdennettavaksi koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattaviin toimenpiteisiin, mikä lisää määrärahatarvetta 85 milj. euroa v. 2020.
Business Finlandin kautta myönnettävien tutkimus- ja innovaatiotoimintaan myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 milj. eurolla. Korotuksesta 50 milj. euroa kohdentuu vieraan pääoman ehtoisen lainavaltuuden korotukseen kysyntää vastaavaksi ja 250 milj. euroa vieraan pääoman ehtoisen lainavaltuuden korotukseen koronaviruspandemian aiheuttaman markkinahäiriötilanteen korjaamiseksi v. 2020. Momentin määrärahatarve kasvaa 150 milj. eurolla v. 2020.
Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan uutta 250 milj. euron määrärahaa. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 milj. euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin.
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 milj. euron (noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja palvelutarpeisiin sekä palvelukyvyn ylläpitämiseen. Lisäksi TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan siirrettävän 1,5 milj. euroa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen momentilta (32.50.03) maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelujen vahvistamiseen. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan myös 0,3 milj. euroa työvelvollisuusrekisterin tietojärjestelmästä aiheutuviin kustannuksiin.
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 milj. euron ja Business Finlandin toimintamenoihin 10 milj. euron kertaluonteista lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.
Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille ehdotetaan 30 milj. euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 milj. euroa väliaikaisena tukena koronavirustilanteen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.
Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 0,7 milj. euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien liike- ja työtilojen sekä juhlatilojen vuokratuottojen menetysten johdosta. Suomenlinnan hoitokunta voi tarvittaessa myöntää 100 prosentin vuokranalennuksen sen liike- ja työtiloissa toimiville, koronavirustilanteen takia hankalassa taloustilanteessa oleville yksityisille pienille yrityksille huhti-kesäkuulta 2020.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tukeminen
Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan 40 milj. euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen eri taiteenalojen toimijoille, yhteisöille ja toimialan ammattilaisille.
Museovirastolle ehdotetaan 0,6 milj. euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten vuoksi.
Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 0,1 milj. euron määrärahalisäystä koronaviruksesta johtuvien vaikutusten vähentämiseen. Lisäys perustuu Pro Musica -säätiön lahjoitukseen, ja se mahdollistaa avustusten myöntämisen kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toimijoille.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan 3 milj. euron määrärahalisäystä muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 milj. euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.
Koronavirustilanteesta aiheutuvien tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen johdosta ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahalisäystä nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille myönnettäviin avustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ehdotetaan 1,5 milj. euron lisämäärärahaa koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Virastojen ja laitosten toimintamenot
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin ehdotetaan 0,7 milj. euron lisäystä varautumisena koronavirustilanteen aiheuttamasta asiamäärien kasvusta johtuviin lisämenoihin.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 1,1 milj. euron lisäystä, jolla varaudutaan mahdollisiin koronaviruksen aiheuttamiin henkilöstövajeisiin ja muihin vaikutuksiin vankiloissa.
Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn lisäksi poikkeusolojen toimiin 0,2 milj. euron lisäystä henkilöstö- ja ajoneuvokuluihin sekä 0,1 milj. euroa liikkumisen rajoittamisessa välttämättömiin liikenteenohjauksessa tarvittaviin materiaalihankintoihin.
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn lisäksi 8,4 milj. euron lisämäärärahaa sisärajavalvonnan palauttamisen johdosta Suomen rajoille 19.3.2020 lukien.
Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan 0,1 milj. euroa 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuuksien kehittämiseen ja hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseen.
Digi- ja väestötietovirastolle ehdotetaan 2,2 milj. euron määrärahalisäystä yleisneuvontapuhelinpalvelun lisääntyneisiin kustannuksiin.
Aluehallintovirastoille ehdotetaan 2,9 milj. euron lisäystä tartuntatautilain ja valmiuslain mukaisista lisätehtävistä aiheutuviin kustannuksiin.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamien etäpalveluiden kapasiteettipalveluiden lisääntyneisiin kustannuksiin ehdotetaan 2,5 milj. euron lisämäärärahaa.
Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 1,1 milj. euron lisäystä koronavirustilanteesta johtuviin vuoden 2020 ylioppilastutkintojen järjestämisestä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 0,3 milj. euron lisäystä koronavirusepidemiasta aiheutuviin tietotarpeisiin vastaamiseksi.
Kyberturvallisuuskeskuksen toimintakyvyn tehostamiseen koronaviruksen aiheuttamassa tilanteessa ehdotetaan 0,3 milj. euroa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 milj. euron lisäystä koronavirustilanteen edellyttämän lääkehuollon turvaamiseksi ja ICT-palveluiden kapasiteetin varmistamiseksi.
Työterveyslaitoksen valtion rahoitukseen ehdotetaan 0,4 milj. euron lisäystä epidemiasta aiheutuvan toiminnan väliaikaisen uudelleensuuntaamisen tukemiseksi.
Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 41 milj. euron määrärahalisäystä. Lisätarve aiheutuu etuuksien ja asiakaspalvelun kasvavista kustannuksista, IT-lisäkustannuksista ja yrittäjille laajennettavan työttömyysturvan aiheuttamista hallinnon lisäkustannuksista.
Muutokset etuusmenoissa
Koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva voi hakea väliaikaista tukea. Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 milj. euroa. Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua lasta hoidetaan kotona, ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 milj. euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 milj. euron lisäystä koronavirusepidemiasta johtuvan kasvavan määrärahatarpeen vuoksi.
Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 30 milj. euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu yrittäjien työtulojen ja eläkevakuutusmaksutuottojen alenemisesta koronavirustilanteen vuoksi.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 mrd. euron lisäystä. Lisäyksestä 794 milj. euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä ja 20 milj. euroa työttömyyskassojen toiminnan tukemisesta. Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Ehdotetusta lisäyksestä n. 272 milj. euroa aiheutuu näistä lakimuutoksista. Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 26/2020). Tuon esityksen arvioitu vaikutus valtion osuuteen työttömyysturvamenoista on 12 milj. euroa.
Muut muutokset
Valtiovarainministeriön pääluokkaan ehdotetaan ennakoimattomiin menoihin 10 milj. euroa lisäystä johtuen varautumisesta sellaisiin koronapandemiasta aiheutuviin edeltä arvaamattomiin välttämättömiin menoihin, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa.
Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronavirustilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600 milj. euron takauksia varustamoyhtiöille.
Kunnille ehdotetaan korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä. Määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 547 milj. euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Vastaava vähennys tehdään kuntien määrärahoihin vuonna 2021. Toimenpiteellä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana.
Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 milj. euron siirtoa varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin takaustappioihin.
Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin ehdotetaan 1,4 milj. euron lisäystä vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseen koronavirusepidemian aikana.
Tartuntatautien valvonnan momentille ehdotetaan 600 milj. euron lisämäärärahaa suojainvarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät -momentille ehdotetaan yhteensä 6 milj. euron määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa toteutettua koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä lisätä julkisen terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.
Tasapaino ja valtionvelka
Varsinaisten tulojen 5,8 mrd. euron vähennys ja määrärahojen 3,6 mrd. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 9,4 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2020 arvioidaan n. 12,7 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan n. 119 mrd. euroa, mikä on n. 52 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
| 2019 Tilinpäätös |
2020 Hyväksytty talousarvio (TA+LTA) |
2020 Hallituksen esitys |
2020 Yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|
| Määrärahat yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) |
55 306 | 58 776 | 3 625 | 62 401 |
| — Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 1 193 | 873 | - | 873 |
| Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
53 266 | 55 494 | -5 759 | 49 735 |
| — Verotulot | 45 272 | 46 995 | -4 726 | 42 269 |
| — Muut tulot | 7 994 | 8 499 | -1 033 | 7 466 |
| Nettolainanotto ja velanhallinta (mom. 15.03.01) |
1 793 | 3 282 | 9 384 | 12 666 |
| — Nettolainanotto | 1 399 | 3 332 | 9 384 | 12 716 |
| — Velanhallinta | 394 | -50 | - | -50 |
Vaalikauden kehys
Hallitus on todennut 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus antoi eduskunnalle ensimmäiset valmiuslain käyttöönottoasetukset 17.3.2020. Tässä tilanteessa valtiontalouden menokehys ei rajoita kuluvaa vuotta, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.
Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi 1 328 milj. eurolla. Vuoden 2020 kehysmenojen taso olisi 49 910 milj. euroa.
Eduskunnan vuodelle 2020 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
| Pääluokka | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 21. | Eduskunta | 127 106 000 | - | 127 106 000 |
| 22. | Tasavallan presidentti | 16 124 000 | - | 16 124 000 |
| 23. | Valtioneuvoston kanslia | 219 011 000 | - | 219 011 000 |
| 24. | Ulkoministeriön hallinnonala | 1 259 988 000 | - | 1 259 988 000 |
| 25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 963 088 000 | 1 770 000 | 964 858 000 |
| 26. | Sisäministeriön hallinnonala | 1 537 911 000 | 8 805 000 | 1 546 716 000 |
| 27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 3 173 307 000 | - | 3 173 307 000 |
| 28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 18 602 931 000 | 525 228 000 | 19 128 159 000 |
| 29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 6 876 571 000 | 69 399 000 | 6 945 970 000 |
| 30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 693 569 000 | 48 150 000 | 2 741 719 000 |
| 31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 505 191 000 | 300 000 | 3 505 491 000 |
| 32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 3 661 504 000 | 748 220 000 | 4 409 724 000 |
| 33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 14 980 321 000 | 2 222 900 000 | 17 203 221 000 |
| 35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 285 805 000 | - | 285 805 000 |
| 36. | Valtionvelan korot | 873 410 000 | - | 873 410 000 |
| Yhteensä | 58 775 837 000 | 3 624 772 000 | 62 400 609 000 | |
|---|---|---|---|---|
Eduskunnan vuodelle 2020 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
| Osasto | Hyväksytty talousarvio (TA+LTA:t) |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
| 11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 46 994 808 000 | -4 726 000 000 | 42 268 808 000 |
| 12. | Sekalaiset tulot | 5 906 656 000 | 5 100 000 | 5 911 756 000 |
| 13. | Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset | 2 494 481 000 | -1 038 400 000 | 1 456 081 000 |
| 15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 98 028 000 | - | 98 028 000 |
| Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 55 493 973 000 | -5 759 300 000 | 49 734 673 000 | |
| 15.03.01 | Nettolainanotto ja velanhallinta | 3 281 864 000 | 9 384 072 000 | 12 665 936 000 |
| Yhteensä | 58 775 837 000 | 3 624 772 000 | 62 400 609 000 | |