Talousarvioesitys 2020
02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 63 769 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) 15 006 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 1 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:Opetushallitus toimii koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämis-, palvelu- ja hallintotehtävien sekä yhteiskunnan kansainvälistymisen edistämisen asiantuntijavirastona. Opetushallitus edistää osaamista, sivistyksen ja avarakatseisuuden vahvistumista yhteiskunnassa, koulutuksellisen tasa-arvon ja kestävän hyvinvoinnin lisääntymistä sekä globaalissa ympäristössä ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen vahvistumista. Osaamista kehittämällä luodaan pohja kestävälle kasvulle. Määrärahasta maksetaan myös tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia valtionhallinnossa sekä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuvista suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti sekä sopimusten tekemisestä aiheutuvia kuluja.
Määrälliset tavoitteet (kpl)
Tavoite/tehtävä | Mittari | Asteikko | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
Kansainväliset liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmat | Rahoitettu liikkuvuus | Kpl | 30 367 | 30 000 | 32 000 |
Opintopolku on koulutuksen valtakunnallinen palveluportaali | Opintopolku palvelun käyttäjämäärät | Lkm | 8 500 000 | 8 000 000 | 8 000 000 |
Hakijamäärät perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin, korkeakouluihin ja aikuiskoulutuksiin | Koulutuksen hakijamäärät | Lkm | 295 000 | 295 000 | 295 000 |
Osaamisen osoittaminen | Opetushallinnon tutkinnot | Lkm | 251 | 400 | 400 |
Valtionhallinnon kielitutkinnot | Lkm | 1 196 | 1 000 | 1 000 | |
Yleiset kielitutkinnot | Lkm | 8 819 | 9 500 | 9 500 | |
Auktorisoidun kääntäjän tutkinto (suorittajat) | Lkm | 66 | 100 | 100 | |
Auktorisoidun kääntäjän oikeuden saaneet | Lkm | 37 | 50 | 50 | |
Tutkinnon tunnustaminen (kokonaismäärä) | Lkm | 845 | 850 | 850 | |
Maksullisen julkaisutoiminnan laajuus | Myydyt julkaisut ja oppimateriaalit | Kpl | 61 815 | 60 000 | 60 000 |
Koulutuspoliittisten tavoitteiden ja varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen tuloksellisuuden tukeminen | Maksullisen toiminnan koulutettavapäivät | Kpl | 6 273 | 8 000 | 10 000 |
Tavoite/tehtävä | Mittari | Asteikko | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 toteutuma |
Päätösten käsittelyaika | Tutkinnon tunnustaminen | Kk/pts | 3,6 | 3,0 | 3,0 |
Asiakastyytyväisyys | Kansainvälinen ohjelmatoiminta (joka 3. vuosi) | 1—100 | 92 | - | - |
Maksullinen koulutus | 1—5 | 4,3 | 4,1 | 4,1 | |
Hakijapalaute Opintopolusta | 4—10 | 8,4 | 8,5 | 8,5 |
- — Opetushallituksen toiminta ja ohjaus perustuvat selkeään, asiakaslähtöiseen, muutoskykyiseen sekä digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntävään toimintatapaan. Toiminnassa otetaan käyttöön digitaalisia palveluita ja hyödynnetään kokeiluja, kehitetään johtamista ja toimintatapoja sekä kevennetään hallintoa.
- — Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toiminta osana Opetushallitusta on käynnistynyt 1.1.2018 ja vakiintuu uudistuksen tavoitteiden mukaisesti niin, että toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa ja toiminta tehostuu. Sekä Ylioppilastutkintolautakunnan että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen riippumaton asema on turvattu.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Mittari | Asteikko | 2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
Henkilötyövuodet (kaikki mom. yhteensä; sisältää ulkomaan lehtorit) | Htv | 367 | 371 | 372 |
Henkilötyövuodet (toimintamenot) | Htv | 335 | 331 | 326 |
Johtajuusindeksi | 1—5 | 3,1 | 3,4 | 3,5 |
Työtyytyväisyysindeksi | 1—5 | 3,4 | 3,5 | 3,6 |
Henkilöstön lähtövaihtuvuus | % | 18,0 | 10,0 | 10,0 |
Sairauspoissaolot | Työpäivää/htv | 7,3 | 6,0 | 6,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Bruttomenot | 111 741 | 99 775 | 102 911 |
Bruttotulot | 48 399 | 39 142 | 39 142 |
Nettomenot | 63 342 | 60 633 | 63 769 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 15 498 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 880 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 287 | 1 350 | 1 350 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 2 465 | 2 000 | 2 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 178 | -650 | -650 |
Kustannusvastaavuus, % | 52 | 68 | 68 |
Hintatuki | 620 | 620 | 620 |
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % | 77 | 99 | 99 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 1 464 | 1 500 | 2 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 1 465 | 1 500 | 1 800 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 | - | 200 |
Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 111 |
Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 571 | 570 | 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 978 | 900 | 900 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -407 | -330 | -400 |
Kustannusvastaavuus, % | 58 | 63 | 56 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Laskennallisen rahoitusjärjestelmän tietojärjestelmäuudistus | 623 |
Toimintamenojen tasokorotus (siirto momentilta 29.10.01) | 2 000 |
Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) ylläpito | 490 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -40 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 214 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -106 |
Palkkausten tarkistukset | -46 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 62 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -54 |
Yhteensä | 3 136 |
2020 talousarvio | 63 769 000 |
2019 II lisätalousarvio | 3 700 000 |
2019 I lisätalousarvio | 500 000 |
2019 talousarvio | 60 633 000 |
2018 tilinpäätös | 68 724 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 66 269 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
12) enintään 500 000 euroa Education Finland -ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 12) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 12).
Lisäys talousarvioesityksen 63 769 000 euroon nähden on 2 500 000 euroa, mistä 2 000 000 euroa aiheutuu perustoimintamenojen tasokorotuksesta ja 500 000 euroa koulutusviennin vauhdittamisesta Education Finland -ohjelmalla.
2020 talousarvio | 66 269 000 |
2019 II lisätalousarvio | 3 700 000 |
2019 I lisätalousarvio | 500 000 |
2019 talousarvio | 60 633 000 |
2018 tilinpäätös | 68 724 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Opetushallituksen toimintamenoihin osoitetaan 66,3 milj. euroa, joka on 5,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Korotuksesta 4 milj. euroa osoitetaan perustoimintamenojen tasokorotukseen.
Valiokunta on tyytyväinen ensi vuotta koskevaan määrärahaesitykseen. Jatkossa on kuitenkin tärkeää varmistaa Opetushallituksen tehtävien edellyttämän perustoimintamenorahoituksen riittävä taso ja pyrkiä rahoituksen pitkäjänteisyyteen ja ennustettavuuteen. Opetushallituksella on keskeinen tehtävä keskusvirastona ja opetuksen kehittäjävirastona, joka vastaa suuressa määrin myös koulutuspoliittisten uudistusten käytännön toimeenpanosta siten, että ne toteutuvat laadukkaasti ja tasa-arvoisesti koko maassa.
Hyvä ja monipuolinen luku- ja kirjoitustaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa pärjäämisen perusta ja keskeinen taito niin opiskelussa kuin työelämässä. Lukutaito ja lukuharrastus ovat myös vahvasti yhteydessä muiden aineiden oppimiseen ja osaamiseen. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huolta lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon heikkenemisestä sekä lukemisharrastuksen vähenemisestä. Tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt ja tyttöjen ja poikien väliset erot sekä alueelliset erot ovat kasvaneet. Samalla heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut, mikä lisää riskiä syrjäytyä niin opinnoissa, työelämässä kuin muutoinkin yhteiskunnassa. Myös perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon. Saadun selvityksen mukaan korkeamman sosioekonomisen aseman perheissä lukutaito on parempi, koska nuoria kannustetaan opiskelemaan ja osoitetaan arvostusta lukemista kohtaan. Heikoimpaan sosioekonomiseen neljännekseen sijoittuvien perheiden lapsilla lukutaidon taso on sen sijaan laskenut.
On tärkeää, että jo viime vaalikaudella asetettiin kansallinen lukutaitofoorumi, joka laati syyskuussa 2018 julkaistut Lukemisen suuntaviivat. Toiminnan tuloksena käynnistettiin Lukuliike-toiminta, jonka tehtävänä on auttaa em. suuntaviivojen toimeenpanemisessa, edistää lukemista ja lisätä eri asiantuntijatahojen yhteistyötä. Lukuliikkeen toiminnan jatkamiseen on varattu ensi vuodelle 600 000 euroa (29.80.50).
Valiokunta pitää tärkeänä, että Lukuliikkeen toimintaa vahvistetaan ja huolehditaan siitä, että lukutaitoa edistetään pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää monipuolisia toimia mm. varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella sekä tiivistä yhteistyötä esim. kuntien, kirjastojen ja erilaisten kulttuurialan toimijoiden kanssa. Lukutaidon edistäminen edellyttää myös opettajien ammatillista osaamista.
Valiokunta osoittaa yhteensä 1 495 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisin on kansallisen lukutaitostrategian laatiminen. Sen avulla edistetään Lukuliikkeen suuntaviivojen toimeenpanoa ja varmistetaan alan toimijoiden osaaminen. Strategiaan tulee sisältyä myös alue- ja kuntatason toimia, joilla edistetään lukutaitoa tukevia paikallisia rakenteita, kuten kirjastopalveluiden saatavuutta ja digitaalisia palveluja.
Opetushallituksen toimintamenoihin lisätään 975 000 euroa, mistä kansallisen lukutaitostrategian laatimiseen 150 000 euroa, Lukuliikkeen käynnistämän Lukeva kunta -ohjelman ja lukuagenttitoiminnan jatkamiseen 600 000 euroa, alueellisiin Lukuliike-tapahtumiin 100 000 euroa, lukutaitomateriaalin kehittämiseen 100 000 euroa sekä Nuori Aleksis -kilpailun järjestämiseen yläkoululaisille 25 000 euroa.
Luku- ja kirjoitustaidon edistämistä koskevaan kokonaisuuteen sisältyvät myös seuraavat määrärahalisäykset:
- — 150 000 euroa Lukukeskukselle kirjailijavierailujen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistämiseen liittyvien työpajojen toteuttamiseen (100 000 euroa) sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielen ja lukutaidon tukemiseen (50 000 euroa); mom. 29.80.52
- — 250 000 euroa yleisille kirjastoille digitaalisten palvelujen kehittämiseen; mom. 29.80.30
- — 120 000 euroa Lastenkirjainstituutille Lukemo-portaalin kehittämiseen, jossa kootaan yhteen lasten- ja nuortenkirjallisuutta edistävät hankkeet ja tarjotaan toimiva työkalu opettajien koulutukseen; mom. 29.80.52.
Valiokunta toteaa, että Opetushallituksen tulee ottaa kokonaisvastuu hankkeen toimeenpanosta.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa opettajien osaamisen kehittämisen tukemiseen ilmastoasioissa ja kestävässä kehityksessä sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvastuksessa. Tämä vastaa hallitusohjelman linjauksia, joiden mukaan mm. ilmastokasvatus sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus otetaan läpileikkaavana teemana huomioon eri koulutusasteilla. Opettajilla ei ole kuitenkaan aina ajantasaista osaamista näiden aineiden opettamiseen eikä niiden edistämiseen kouluyhteisössä.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 744 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen
2) enintään 620 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen
3) enintään 80 000 euroa avustuksina jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
4) 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
5) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
6) 15 506 000 euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) 524 000 euroa kielitutkintojen kehittämiseen ja toimeenpanoon, auktorisoitujen kääntäjien koulutukseen ja tutkintojen kehittämiseen sekä oikeustulkkirekisterin kehittämiseen ja toiminnan ylläpitokustannuksiin
8) 1 600 000 euroa suomalaisen koulutuksen tunnettuuden ja yhteistyön edistämiseen, erityisesti Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon sekä virkamiesvaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin
10) enintään 14 676 700 euroa tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen
11) enintään 1 942 000 euroa EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien kansalliseen rahoitukseen, monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhteistyöhön, korkeakoulutuksen tunnetuksi tekemiseen ja kansainvälistämistä edistäviin apurahoihin sekä Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
12) enintään 500 000 euroa Education Finland -ohjelman toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
13) enintään 975 000 euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistävistä toimenpiteistä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Momentille saa nettobudjetoida Euroopan unionin rahoittaman Erasmus + -ohjelman ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainväliseen toimintaan myönnettävät avustukset ja apurahat budjetoidaan maksupäätösperusteisesti poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 135 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman toteuttamisesta.
2020 IV lisätalousarvio | 135 000 |
2020 talousarvio | 67 744 000 |
2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
2018 tilinpäätös | 68 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 135 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 77 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
2020 VII lisätalousarvio | 77 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 135 000 |
2020 talousarvio | 67 744 000 |
2019 tilinpäätös | 64 833 000 |
2018 tilinpäätös | 68 724 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 77 000 euroa.