Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen voidaan maksaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti laajennetaan subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Vaasan keskussairaala muutetaan laajan päivystyksen sairaalaksi.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain (1704/2009) 7 §:n mukaisesti sairastavuuskertoimen osatekijöiden painot ja niiden kustannustekijöiden painokertoimet tarkistetaan vuodelle 2020.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakia muutetaan niin, että veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita ei enää makseta momentin 28.90.30 kautta. Kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä momentilta 28.90.35.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2019
arvio
2020
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 172,48 8 511,95
6-vuotiaat euroa/asukas 8 677,23 9 043,62
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 277,40 7 573,36
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 502,85 12 981,41
16—18-vuotiaat euroa/asukas 3 996,52 4 139,31
19—64-vuotiaat euroa/asukas 993,59 1 022,15
65—74-vuotiaat euroa/asukas 1 983,49 2 017,02
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 481,29 5 626,27
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 18 771,66 19 451,07
Sairastavuuden mukaan 1 133,37 1 178,00
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 88,08 91,55
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 271,55 282,24
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 907,37 1 982,49
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,36 39,87
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 373,75 388,47
Saaristo-osakunta-aseman mukaan 273,41 284,18
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 389,91 405,26
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 210,85 215,70
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 678,06 2 739,62
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,99 65,46

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Kuntatalouden tila on huolestuttavan heikko, ja paikallishallinnon alijäämän arvioidaan tänä vuonna edelleen syvenevän. Tämä aiheutuu mm. aiemmin tehdyistä valtionosuuksien leikkauksista, minkä lisäksi kuntien menojen kasvu on ollut alkuvuodesta odotettua nopeampaa ja verotulojen kasvu ennakoitua vaimeampaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menoja ovat kasvattaneet erityisesti sote-menot, kun taas kuntien tuloverokertymä on jäämässä kuluvana vuonna noin 900 milj. euroa alhaisemmaksi kuin keväällä arvioitiin. Verotulojen kertymää ovat osaltaan heikentäneet verotuksen järjestelmämuutokset, jotka vaikuttavat verojen kertymisrytmiin.

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2020 noin 11,6 mrd. euroa, joka on 8 prosenttia eli noin 900 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Peruspalvelujen valtionosuus on noin 7,1 mrd. euroa (28.90.30), joka kasvaa noin 550 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon. Lisäykseen vaikuttavat mm. kustannustenjaon tarkistus, joka lisää valtionosuutta 102 milj. euroa, sekä lakisääteinen 166 milj. euron indeksikorotus. Valtionosuuden kasvuun vaikuttaa myös kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen 264 milj. eurolla.

Valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon mm. subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajentaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen sekä toimenpiteet perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukemiseksi. Lisäksi mitoitukseen vaikuttavat keväällä teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt lisäykset ja edellisellä vaalikaudella päätetyt vähennykset.

Paikallishallinnon rahoitusaseman arvioidaan kohenevan ensi vuonna hieman, mutta sen ennakoidaan olevan väliaikaista, sillä etenkin valtionapujen nopein kasvu ajoittuu nimenomaan ensi vuoteen. Saadun selvityksen mukaan kuntatalouden heikon tilanteen vuoksi yli 50 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2019 veroa korottaneissa kunnissa asui 480 000 asukasta, mutta nyt korotukset koskevat yli kaksinkertaista määrää eli noin 1,1 miljoonaa kuntalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97, mutta kuntakohtaiset erot ovat suuria, sillä veroprosentti vaihtelee 17:stä prosentista aina 23,50 prosenttiin.

Kuntatalouden kannalta ensi vuosi on kuitenkin kuluvaa vuotta parempi, kun valtionavustukset kasvavat kaikkiaan melkein miljardilla eurolla. On myös tärkeää, että kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan valtionosuus uuteen tai laajenevaan tehtävään on 100 prosenttia, minkä lisäksi valtionosuuksiin tehtävillä indeksikorotuksilla tuetaan kuntataloutta.

Merkittävä osa valtionosuuden kasvusta vastaa kuitenkin kustannusten kasvua tai muiden tulojen vähennystä, joten nettomääräisesti hallituksen toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta 304 milj. eurolla.

Veroperustemuutoksista aiheutuvien kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita ei enää makseta valtionosuusmomentin kautta, vaan kompensaatio (2,3 mrd. euroa) on siirretty uudelle momentille 28.90.35. Muutoksella ei ole vaikutusta kuntien kokonaisrahoitukseen, mutta siirto lisää valtionosuusjärjestelmän läpinäkyvyyttä.

Eräänä ratkaisuna kuntatalouden ongelmien lieventämiseen on ehdotettu, että kunnat ja kuntayhtymät saisivat määräajan jättää poistot tai arvonalentumiset kirjaamatta. Aikaisemman sääntelyn aikana ongelmana oli, että alijäämän kattamista oli mahdollista lykätä taloussuunnitelmien myöhemmille vuosille, jolloin talouden tasapainottamistoimien aloittamista oli mahdollista siirtää tulevaisuuteen. Jotta kunnat tai kuntayhtymät eivät lykkäisi talouden sopeuttamistoimiin ryhtymistä, on alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennettu. Alijäämän kattamiskausi on nyt pääsäännön mukaan neljä vuotta tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta.

Valiokunta korostaa, että jatkossa tulee selvittää, miten lainsäädäntö tukisi ja edistäisi parhaalla mahdollisella tavalla vakaata kuntataloutta ja kunnan tarkoituksenmukaista taloudenpitoa.

Valiokunta viittaa hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisääviin tai laajentaviin toimenpiteisiin osoitetaan täysi valtionrahoitus tai vastaavasti muita tehtäviä tai velvoitteita poistetaan. On myös huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan. Tällöin on tärkeää arvioida rahoitusperiaatteen toteutumista myös yksittäisten kuntien tilanteen kannalta, eikä vain koko kuntasektorin tasolla. Lisäksi on tärkeää, että uusien ja laajenevien tehtävien kustannusvaikutuksia ja niiden realistisuutta seurataan, sillä esim. ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat voivat nostaa kustannuksia.

Kuntien laajan itsehallinnon kautta kuntien omilla toimenpiteillä on myös keskeinen rooli kuntatalouden tasapainottamisessa. Kunnilla on oltava valmiutta mm. rakenteellisiin uudistuksiin, jotka parantavat tuottavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Valiokunta painottaa myös kustannustehokkaita toimintatapoja, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä ennen muuta ennaltaehkäisevien palveluiden tehostamista, jolla voidaan saavuttaa säästöjä pitkällä aikavälillä. Kuntien on niin ikään pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.

Työllisyyden parantamiseksi on myönteistä, että ensi keväänä käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta eri kokoisissa kunnissa eri puolella Suomea. Uusissa kokeiluissa tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten, maahanmuuttajien, pidempään työttömänä olleiden sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille.

Valiokunta painottaa myös hankintaosaamisen parantamista sekä digitalisaation edistämistä. Kuntien tulee hyödyntää mm. talousarvioesitykseen sisältyvää 40 milj. euron määrärahaa, joka on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota ja toimintojen tehostamista edistäviin hankkeisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien eriytymiskehitykseen. Kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja kantokyvyltään merkittävästi toisistaan ja niiden edellytykset selvitä tehtävistään ovat hyvin erilaisia. Kasvukunnissa haasteet liittyvät mm. palvelujen, investointien ja asuntorakentamisen rahoittamiseen, kun taas taantuvien alueiden kunnissa väestöpohja vähenee ja vanhenee, samalla kun palvelutarpeet kasvavat. Korkeasta kunnallisveroprosentista huolimatta kunnilla voi tällöin olla vaikeuksia lakisääteisten palvelujen järjestämisessä.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus valmistelee kuntia koskevaa tilannekuvaa, jossa kootaan yhteen kuntien palvelujen nykytilaa, väestökehitystä, elinvoimaa ja kuntien taloudellisia ja muita edellytyksiä koskevat tiedot. Osana tilannekuvaa laaditaan myös kuntakohtaiset painelaskelmat kunnan talouden kehityksestä lähivuosina. Tilannekuvan valmistelu etenee vaiheittain, ja työn ensimmäisiä tuloksia on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2020.

Valiokunta nostaa esille sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen ja pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelussa kiinnitetään vakavaa huomiota kuntatalouden tilaan. On erittäin tärkeää, että sote-tehtävät siirtyvät pois kunnilta, sillä etenkään pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta selviytyä niihin liittyvistä kustannuksista. Kun kuntien valtionosuudet liittyvät sote-uudistuksen jälkeen pääosin sivistystoimen tehtäviin, joutuvat väestöltään vanhenevat kunnat tilanteeseen, jossa niiden valtionosuudet ovat jäämässä varsin pieniksi. Tällaisten kuntien mahdollisuudet investointeihin ja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen voivat olla varsin heikot.

Valiokunta painottaa, että uudistuksen yhteydessä on varmistettava kuntien mahdollisuudet selvitä tehtävistään myös uudessa sote-rakenteessa.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin terveydenhuollon menojen kasvun sekä vero- ja maksutulojen vähenemisen kautta; verotulojen arvioidaan vähenevän vuoden 2020 aikana jopa miljardilla eurolla. Lisäksi kuntataloutta rasittavat taustalla olevat rakenteelliset ongelmat (mm. väestön ikärakenteen muutokset ja sote-kulujen kasvu), jotka ovat heikentäneet kuntataloutta jo ennen koronaepidemian puhkeamista.

Tässä lisätalousarvioesityksessä kunnille ehdotetaan 547 milj. euroa verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin, millä tasoitetaan kuntien verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana. Vastaava vähennys tehdään kuntien määrärahoihin vuonna 2021. Kyse on ensivaiheen järjestelystä, sillä hallitus on 16.4.2020 hyväksymässään julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 1/2020 vp) linjannut, että se valmistelee seuraavaan lisätalousarvioesitykseen vähintään miljardin euron tukipaketin kunnille. Tarvittaessa hallitus täydentää tätä toimenpidekokonaisuutta elokuun 2020 budjettiriihessä ja ottaa myös huomioon koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen.

Valiokunta pitää kuntatalouden vahvoja tukitoimia välttämättöminä ja kiinnittää huomiota myös siihen, että epidemia on vaikuttanut hyvin eri tavoin kuntien tulopohjaan ja palvelutarpeiden kasvuun. Epidemia on toistaiseksi painottunut Uudellemaalle, jossa palvelutarve on kasvanut muuta maata nopeammin. Verotulokertymät ovat puolestaan heikentyneet erityisesti sellaisissa kunnissa, joissa on paljon esim. majoitus- ja ravintola-alan tai muita sellaisia pk-yrityksiä, jotka ovat rajoitustoimien vuoksi joutuneet lopettamaan toimintansa. On siksi tärkeää, että kuntia tuetaan tavalla, joka kohdistuu nimenomaan koronasta aiheutuviin kustannuksiin sekä verotulojen menetyksiin, ja jossa otetaan huomioon kuntien erilaiset tilanteet poikkeusoloissa. Tässä tarkastelussa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten kunnat ovat omilla toimillaan vaimentaneet koronaviruksen seurauksia esim. työllistämällä lomautusuhan alla olevaa omaa henkilöstöään.

Kuntatalouden näkymiä heikentää myös sairaanhoitopiirien rahoitus, joka on ajautumassa suuriin vaikeuksiin. Saadun selvityksen mukaan sairaanhoitopiirien tulot ovat vähentyneet, kun kiireetöntä hoitoa on jouduttu supistamaan voimakkaasti ja kuntien maksut ovat jääneet näin saamatta. Sairaanhoitopiirien toimintakulut eivät kuitenkaan ole vähentyneet, koska sairaalat ovat joutuneet varautumaan koronaepidemian hoitoon ja siihen liittyviin hankintoihin. Esim. HUS on arvioinut alustavasti, että sen jäsenkunnille aiheutuu puolen vuoden mittaisista poikkeusjärjestelyistä vähintään 200 milj. euron kulut vuosina 2020—2021. Valtakunnallisesti koronaviruksen arvioidaan aiheuttavan erikoissairaanhoidolle ainakin 600 milj. euron kulut, jotka lankeavat kuntien maksettavaksi.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että asia otetaan huomioon seuraavassa lisätalousarvioesityksessä ja että sairaanhoitopiirien maksuvalmius turvataan kohdentamalla niille suoraa taloudellista tukea.

Kuntien tulee myös varautua siihen palvelutarpeen kasvuun, jota rajoitustoimet aiheuttavat mm. mielenterveys- ja päihdetyössä sekä lastensuojelussa ja lapsiperheiden tukipalveluissa. Lisäksi kuntien ja muiden palvelujen tuottajien on panostettava ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamiseen, jotta vältetään ongelmien pahentuminen ja vähennetään kalliiden ja raskaiden palveluiden tarvetta.

20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuntatieto-ohjelmaan ja sen toimeenpanoon liittyviin toimiin, kuntien digitaalisen turvallisuuden kehittämiseen ja vuonna 2020 digituen koordinaatioon sekä näiden hankkeiden aiheuttamiin enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, jolla mahdollistetaan Kuntatieto-ohjelman päättäminen ja toimintamallin viimeistely sekä kuntien digitaalisen turvallisuuden toimenpiteiden toteuttaminen.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2018 tilinpäätös 6 075 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kuntatieto-ohjelmaan ja sen toimeenpanoon liittyviin toimiin, kuntien digitaalisen turvallisuuden kehittämiseen ja vuonna 2020 digituen koordinaatioon sekä näiden hankkeiden aiheuttamiin enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Vuoden 2018 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 000 000 euroa.

(22.) Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2019 talousarvio 200 000
2018 tilinpäätös 200 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 904 711
— ikärakenne 18 710 046
— sairastavuus 6 450 623
— työttömyys 503 650
— kaksikielisyys 100 885
— vieraskielisyys 735 901
— asukastiheys 198 191
— saaristoisuus 14 528
— saaristo-osakunta 9 814
— koulutustausta 181 073
   
Kuntien rahoitusosuus 20 054 745
Valtionosuus 6 849 966
   
Lisäosat 335 164
   
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 4 100
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 763 279
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 841
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -900 532
Yhteensä 7 074 155

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,46. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2018/2019 asukasluku on 5 488 130.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,37 prosentista 25,46 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen siihen, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.

Valtionosuuden mitoituksessa on uusina tehtävinä otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (1 000 000 euroa), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (2 000 000 euroa), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (7 100 000 euroa) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (6 700 000 euroa).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvan kuntien verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan erilliseltä momentilta 28.90.35. Muutos alentaa momentin määrärahaa 1 967 000 000 euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi.

Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 165 980 000 euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 102 150 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 511,95 euroa/as) 2 771 891
— 6-vuotiaat (9 043,62 euroa/as) 551 996
— 7—12-vuotiaat (7 573,36 euroa/as) 2 807 565
— 13—15-vuotiaat (12 981,41 euroa/as) 2 319 506
— 16—18-vuotiaat (4 139,31 euroa/as) 726 056
— 19—64-vuotiaat (1 022,15 euroa/as) 3 248 873
— 65—74-vuotiaat (2 017,02 euroa/as) 1 389 832
— 75—84-vuotiaat (5 626,27 euroa/as) 2 038 697
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 451,07 euroa/as) 2 855 631
Sairastavuuden mukaan (1 178,00 euroa/as) 6 450 623
Työttömyyden mukaan (91,55 euroa/as) 503 650
Kaksikielisyyden mukaan (282,24 euroa/as) 100 885
Vieraskielisyyden mukaan (1 982,49 euroa/as) 735 901
Asukastiheyden mukaan (39,87 euroa/as) 198 191
Saaristoisuuden mukaan (388,47 euroa/as) 14 528
Saaristo-osakunta aseman mukaan (284,18 euroa/as) 9 814
Koulutustaustan mukaan (405,26 euroa/as) 181 073
Yhteensä 26 904 711

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 488 130
Rahoitusosuus, euroa/as 3 654,20
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 054 745

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (215,70 euroa/as) 120 102
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (65,46 euroa/as) 211 457
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 739,62 euroa/as) 3 605
Yhteensä 335 164

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 424 422 -661 143 763 279

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -79 303
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -164
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 602
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 334
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -91 577
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 toteutuma -345 322
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 talousarvion ennakkotiedon korjaus -14 475
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -233 600
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 501
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -40 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -22 600
Vähennykset yhteensä -936 478
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 2 400
Lisäykset yhteensä 35 946

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 841
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
A1-kielen opetuksen varhentaminen 7 500
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -22 878
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus 18 207
Indeksikorotus 165 980
Kiky-leikkauksen pienentyminen 263 732
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -600
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvaukset 1 378
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) -10 000
Kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto momentille 28.90.35 -1 967 000
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Muut muutokset 1 805
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -7 000
Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen 2 000
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuuden muutos 8 019
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos -1 700
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 7 100
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuodelle 2020 -400
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017-2019 4 100
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -10 168
Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi 1 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 102 150
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen 6 700
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvolisävero 653
Yhteensä -1 417 422

2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 832 700 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 60 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

Selvitysosa:Lisäyksestä 550 000 000 euroa johtuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, 112 300 000 euroa peruspalvelujen valtionosuuden lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdennettavasta määräaikaisesta korottamisesta, 50 000 000 euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen lisäyksestä, 3 400 000 euroa työttömyysturvan suojaosan määräaikaisesta korottamisesta, 60 000 000 euroa iäkkäiden palvelujen toimivuuden varmistamisesta, 17 700 000 euroa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta, mistä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 33.60.39, ja 9 300 000 euroa vuoden 2020 valtionosuuden laskennassa käytettävien lopullisten määräytymistekijöiden vaikutuksesta sekä 30 000 000 euroa siirrosta momentilta 28.90.32.

Valtionosuuden 550 000 000 euron korotuksella helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Tästä 180 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä (32,80 euroa/asukas) ja 370 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuisi 25,46 prosentista 25,51 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta niin, että valtionosuusprosentti on 100. Lakia muutettaisiin myös niin, että kunnille maksetaan vuonna 2020 kertaluonteinen korvaus koronapandemiaan liittyvistä lisäkustannuksista. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 106,73 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohden. Korotus on tarkoitus kohdentaa lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lakia muutettaisiin lisäksi niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 50,07 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Korotuksella on tarkoitus varmistaa ikäihmisten palveluiden riittävyys, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 9,11 euroa asukasta kohden valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta koskevan lisäyksen rahoittamiseksi

Lakia muutettaisiin myös niin, että vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen (aiemmin vähennys oli 7,29 euroa asukasta kohden) ja peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 0,62 euroa asukasta kohden liittyen työttömyysturvan suojaosan korotukseen. Määrärahan muutoksessa on lain muutosten johdosta otettu huomioon lisäyksenä 805 700 000 euroa.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa hoitajien vähimmäismitoituksen asettamista iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.8.2020. Määrärahan muutoksessa on lakien muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 17 700 000 euroa.


2020 IV lisätalousarvio 832 700 000
2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 tilinpäätös 8 730 423 729
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Kuntien taloudellinen tilanne oli jo ennen koronaepidemiaa vaikea mm. heikon tulokehityksen ja kasvaneiden sote-menojen vuoksi, mutta koronavirustilanteen myötä kuntatalouden näkymät ovat edelleen heikentyneet. Koronaepidemia ja sen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat vähentäneet kuntien verotuloja, kasvattaneet niiden menoja ja lisänneet tulevia rahoitusvastuita. Myös osa kuntien maksu- ja vuokratuotoista on jäänyt saamatta. Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain, sillä epidemia on levinnyt epätasaisesti, minkä lisäksi kuntien tulo- ja menorakenteet sekä väestö- ja elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia.

Tässä vaiheessa koronaepidemian yhteisvaikutuksia on vielä vaikea ennakoida, mutta alustavasti niiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 1,6—2 mrd. euroa. On kuitenkin vaikeaa erottaa, mikä johtuu suoraan tai välillisesti koronavirusepidemian vaikutuksesta ja mikä kuntien jo muutenkin vaikeasta tilanteesta.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus esittää nyt kuntataloutta monipuolisesti tukevaa, yhteensä 1,4 mrd. euron toimenpidekokonaisuutta. Siihen sisältyy kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikainen korottaminen (550 milj. euroa), harkinnanvaraisen valtionosuuden korottaminen (50 milj. euroa), kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen (410 milj. euroa) sekä sairaanhoitopiireille kohdistettava suora valtionavustus (200 milj. euroa). Lisäksi muihin kuntia tukeviin toimiin osoitetaan yhteensä noin 300 milj. euroa (mm. joukkoliikennetuki ja avustukset varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen).

Tukipaketin suurin osa (550 milj. euroa) aiheutuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, josta kunnille kohdennetaan kunnallisveron tuoton heikentymisen perusteella 370 milj. euroa ja asukasluvun mukaisesti 180 milj. euroa.

Euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu erityisesti suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes valtionosuuden lisäyksistä kohdentuu Uudenmaan kunnille. Epidemian talousvaikutukset painottuvat nimenomaan näille alueille, joten on perusteltua, että myös koronatukipaketin painotus on samoilla alueilla. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen vuonna 2020. Tästä huolimatta on samalla tärkeä seurata selviytymistä niillä alueilla, joilla huoltosuhde on korkea ja kuntatalouden tila jo entuudestaan heikko.

Valtionosuuden korotukseen sisältyy myös noin 112 milj. euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaisesti. Rahoitus on tarkoitettu lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Valtionosuuden korotus on osa suurempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitetaan yhteensä noin 320 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan aidosti lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, sillä koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten arvioidaan lisäävän avun tarvetta ja palveluiden kysyntää. Valiokunta painottaa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä ja tehostamista sekä aikaisessa vaiheessa tarjottua tukea, jolla vähennetään kalliiden ja raskaiden erityispalveluiden tarvetta. Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on myös seurattava ja tarvittaessa lisättävä tuen määrää.

Myös iäkkäiden henkilöiden lisääntynyt palvelutarve on otettu huomioon, ja valtionosuutta korotetaan 60 milj. eurolla iäkkäiden henkilöiden kuntoutus- ja muihin tukipalveluihin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös omaishoitajien asemaan, sillä useiden omaishoitajien hoitovastuu on lisääntynyt karanteenijärjestelyjen ja mm. päivätoiminnan palvelujen sulkemisen vuoksi.

Valiokunta pitää esitettyä toimenpidekokonaisuutta monipuolisena tukipakettina, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon eri tavalla epidemiasta kärsineet kunnat ja kaupungit.

Kuten edellä on todettu, tässä vaiheessa arviot koronavirusepidemian kustannuksista perustuvat verrattain epävarmoihin arvioihin. On siksi tärkeää, että hallitus seuraa koronaepidemian vaikutuksia ja arvioi tukitoimenpiteiden kokonaisuutta uudelleen vaikutusarvioiden tarkentuessa. Epidemian pitkäaikaisia talousvaikutuksia on seurattava myös vuoden 2020 jälkeen. Valiokunta pitää perusteltuna myös julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää linjausta, jonka mukaan hallitus arvioi budjettiriiheen 2020 mennessä kuntatalouden tulevaisuuden näkymää ja tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Kuntien tukemisessa on myös tärkeää erottaa koronakriisin välittömät vaikutukset ja kuntatalouden pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat, kuten kuntien voimakas eriytymiskehitys, kuntien tulojen ja menojen pitkään jatkunut epätasapaino tai rakennuskannan ja infrastruktuurin heikentymisestä johtuvat suuret investointipaineet. Valiokunta muistuttaa, että pitkän aikavälin haasteet edellyttävät mm. työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien tuottavuutta vahvistavia toimia.

Henkilöstömitoituksen vaikutus valtionosuuteen ja momentin määrärahaan

Valtionosuuden mitoituksessa ja momentin määrärahassa on otettu huomioon 17,7 milj. euron lisäys iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille. Hallituksen esityksen (HE 4/2020 vp) mukaan lainmuutoksen oli tarkoitus astua voimaan 1.8.2020, mutta eduskuntakäsittelyssä lain voimaantuloa on lykätty kahdella kuukaudella eli lokakuun alkuun (StVM 18/2020 vp). Tämä vähentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta.

Hallintovaliokunta on kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 ja 55 §:n muuttamista koskevassa mietinnössään (HaVM 13/2020 vp — HE 90/2020 vp) todennut, että henkilöstömitoituksesta ja siihen liittyvistä tietojärjestelmämuutoksista ym. aiheutuva arvioitu kustannus on tänä vuonna noin 12,7 milj. euroa eli 5 milj. euroa aiemmin arvioitua vähemmän. Tästä johtuen peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,03 prosenttiyksiköllä, eikä 0,05 prosenttiyksiköllä, kuten em. hallituksen esityksessä oli ehdotettu. Uusi valtionosuusprosentti on näin ollen 25,49 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,51 prosenttia.

Edellä todetun johdosta momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 827 700 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 60 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on kertaluonteinen ja sillä pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntien talouden haasteita sekä korvaamaan koronapandemiaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja. Määräraha on tarkoitettu myös korvaamaan kunnille koronavirustestauksen kuluista aiheutuvaa sairaanhoitopiirien kuntalaskutusta. Lisäksi määräraha on tarkoitettu korvaamaan kunnille kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville henkilöille sekä koululaisille ja opiskelijoille tehtäviä kasvomaskihankintoja.

Lisäyksestä kohdennetaan 128 700 000 euroa kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä, 4 300 000 euroa kuntien 13—15 -vuotiaiden asukkaiden suhteessa ja 267 000 000 euroa vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Lisäyksestä 350 000 000 euroa kohdennetaan kuntiin niin, että lisäys jaetaan sairaanhoitopiireittäin koronapandemiaan liittyvien testien suhteessa. Kunkin sairaanhoitopiirin lisäys kohdennetaan sairaanhoitopiiriin kuuluviin kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä.


2020 VII lisätalousarvio 750 000 000
2020 IV lisätalousarvio 827 700 000
2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 tilinpäätös 8 730 423 729
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)

Momentille ehdotetaan 750 milj. euron kertaluonteista lisäystä, jolla pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntatalouden haasteita sekä korvaamaan mm. koronaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja.

Määräraha ohjataan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta ja siksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään 400 milj. euroa vuodelle 2020. Lisäyksestä 128,7 milj. euroa kohdennetaan asukasmäärän mukaan ja 267 milj. euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 milj. euroa kohdennetaan kunnan 13—15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan ja sillä korvataan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Valtionosuuksiin tehdään lisäksi 350 milj. euron korotus koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi (HaVM 20/2020 vpv — HE 207/2020 vp).

Valiokunta pitää tukitoimia perusteltuina, sillä ne turvaavat peruspalvelujen järjestämisen edellytyksiä ja vähentävät talouden sopeuttamistoimien, kuten henkilöstön lomautusten ja irtisanomisten tarvetta kunnissa. On myös tärkeää, että 400 milj. euron korotuksen pääpaino (267 milj. euroa) on kuntien verotulomenetysten korvaamisessa, sillä epidemia on heikentänyt kuntataloutta erityisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen pienentymisen kautta. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia, mutta laskennallisen valtionosuusmenettelyn kautta ei voida varmistua siitä, että korvaukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset. Kuntien tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon valtionavustusmenettelyssä, mutta hakemusten käsittely olisi silloin hallinnollisesti raskasta ja se kestäisi pitkälle vuoden 2021 puolelle. Siksi on päädytty korottamaan valtionosuuksia, jolloin lisärahoitus saadaan kuntien käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.

Valiokunta pitää menettelyä tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon. On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Valiokunta toteaa, että koronaepidemian vuoksi myönnetty tilapäinen lisärahoitus ei poista kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, vaan haasteena on sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa. Taloutensa vahvistamiseksi kuntien tulee siksi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 000 euroa.

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kunnille on maksettu kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksettiin viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin vuoteen 2019 saakka.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntarakennelain mukaisten yhdistymisavustusten ja valtionosuusmenetysten korvausten loppuminen vuoteen 2019 -3 690
Yhteensä -3 690

2020 talousarvio 400 000
2019 talousarvio 4 090 000
2018 tilinpäätös 7 500 253

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntarakennelain 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Määrärahan tavoitteena on tehostaa kuntien toimintoja digitalisaation avulla ja edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Kannustinmääräraha myönnetään valtionavustuslain mukaisena avustuksena kuntien digitalisaaton kannustinjärjestelmistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkennettujen periaatteiden ja avustuksen hakuprosessissa määriteltävien tarkempien kriteereiden mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentilta 28.90.30) 10 000
Yhteensä 10 000

2020 talousarvio 40 000 000
2019 talousarvio 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 28.90.30.


2020 IV lisätalousarvio -30 000 000
2020 talousarvio 40 000 000
2019 tilinpäätös 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

34. Valtionavustus sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään 200 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 § mukaisille sairaanhoitopiirin kuntayhtymille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

Selvitysosa:Hallitus on päättänyt kompensoida sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamia lisäkustannuksia. Koronaviruksen aiheuttama pandemia lisää sairaanhoitopiirien kustannuksia erityisesti lisääntyneinä tehohoidon ja vuodeosastohoidon kustannuksina, virustestauksina, suojavälineistä ja henkilöstön koulutuksesta aiheutuvina lisäkustannuksina sekä pandemiaan varautumisesta syntyvistä kiinteistä menoista, joita ei kyetä kattamaan maksutuloilla. Sairaanhoitopiirit ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoja tehtäväksi myöhemmin, minkä vuoksi niiltä jää saamatta myynti- ja maksutuloja, sovittua ja tilattua tuotantoa jää toteuttamatta ja hoitotoimenpiteitä siirtyy vuodelle 2021.

Valtionavustusta myönnetään sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisen alijäämän kattamiseen. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtionapuviranomaisena toimii valtiovarainministeriö.

Valtionavustukseen oikeuttavina kustannuksina huomioidaan myös sairaanhoitopiirille aiheutuneet kustannukset terveydenhuollon henkilökunnan lähettämisestä Ahvenanmaalle.


2020 IV lisätalousarvio 200 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus ehdottaa sairaanhoitopiireille 200 milj. euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

Määräraha on tärkeä ja tarpeellinen, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että koronaepidemia aiheuttaa sairaanhoitopiireille vähintään 600 milj. euron taloudellisen rasitteen. Nyt ehdotettu määräraha kattaisi tästä näin noin kolmanneksen.

Epidemiasta on aiheutunut hyvin erilaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet mm. lisääntyneestä vuodeosasto- ja tehohoidosta, testauksista, suojavälinehankinnoista ja henkilöstön koulutuksesta. Erityisesti varautuminen epidemian hoitoon on heikentänyt nopeasti ja merkittävästi kaikkien sairaanhoitopiirien taloutta. Talouden tilannetta heikentää edelleen myös se, että varautumista on käytännössä jatkettava ainakin ensi vuoteen saakka, mikä merkitsee merkittävää kulurasitetta sairaanhoitopiireille.

Sairaanhoitopiirit ovat myös joutuneet siirtämään kiireettömän hoidon järjestämistä, jolloin maksutulot ovat jääneet saamatta. Kiireettömän hoidon ja peruuntuneiden leikkausten siirtyminen ja kasvavat hoitojonot saattavat myös edellyttää sairaanhoitopiirien kapasiteetin kasvattamista, mikä lisää kustannuspaineita erityisesti ensi vuonna. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että laskutuskäytännöt ovat erilaisia, sillä osa sairaanhoitopiireistä laskuttaa suoriteperusteisesti, osa taas kiinteällä kuukausilaskutuksella. Näin sairaanhoitopiirien tulokertymät muodostuvat hyvin eri tavalla.

Valiokunta painottaa, että määrärahan riittävyyttä on arvioitava uudelleen syksyn lisäbudjettivalmistelussa, kun epidemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat tarkentuneet. Lisäksi hallituksen tulee varautua jatkamaan sairaanhoitopiirien tukipakettia myös vuonna 2021, jotta terveyspalvelujärjestelmän toimivuus varmistetaan ja sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan mm. kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitotakuun toteutumisesta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään 200 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 § mukaisille sairaanhoitopiirin kuntayhtymille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu hallituksen päättämästä kompensaatiosta sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamiin lisäkustannuksiin.


2020 VII lisätalousarvio 200 000 000
2020 IV lisätalousarvio 200 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)

Momentille ehdotetaan 200 milj. euron lisäystä, jolla katetaan koronapotilaiden hoidosta ja pandemiaan varautumisesta sekä irtaimen hankinnoista (mm. suojavälineiden) aiheutuneita kustannuksia sekä sairaanhoitopiirien mahdollisia koronavirustilanteen aiheuttamia alijäämiä. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa sairaanhoitopiireille osoitettiin 200 milj. euron määräraha, mutta jo silloin arvioitiin, että se ei tule riittämään sairaanhoitopiirien koronakustannuksiin.

Valiokunta pitää lisäystä perusteltuna, sillä epidemia on lisännyt sairaanhoitopiirien menoja, minkä lisäksi se on vähentänyt sairaanhoitopiirien tuloja, kun kiireetöntä hoitoa on siirretty ja maksutulot jääneet näin saamatta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan elektiivisen hoidon taso oli keväällä 50—85 prosenttia normaalista. Kiireettömän hoidon ja peruuntuneiden leikkausten siirtyminen sekä kasvavat hoitojonot saattavat edellyttää sairaanhoitopiirien kapasiteetin kasvattamista, mikä lisää kustannuspaineita erityisesti ensi vuonna.

Valiokunta painottaa, että resurssien riittävyyttä on edelleen seurattava ja varmistettava, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan mm. kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 euroa.

35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 252 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvat kompensaatiot maksetaan jatkossa omalta momentiltaan. Aiemmin ne on maksettu momentilta 28.90.30.

Kunnille on maksettu momentin 28.90.30 kautta veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita vuodesta 2010 lähtien. Nämä kompensaatiot siirretään momentilta 28.90.30 omalle momentilleen. Vuosina 2010—2019 maksetut kompensaatiot olivat yhteensä 1 967 000 000 euroa. Vuoden 2020 kompensaatio on 285 000 000 euroa. Määrärahasta 1 967 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.90.30. Vuosina 2016—2019 maksetut kompensaatiot siirretään kehykseen kuuluviksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 375 000
v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 129 000
v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 299 000
v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 11 500
v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 9 500
v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 131 000
v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 262 000
v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 395 000
v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 131 000
v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio (siirto momentilta 28.90.30) 224 000
v. 2020 verotulomenetysten kompensaatio 285 000
Yhteensä 2 252 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 2 252 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 2 269 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 17 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 252 000 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2020 kompensaation korottamisesta johtuen poistojen väliaikaisesta kaksinkertaistamisesta uusien investointien osalta, joka vähentää kuntien ansio- ja pääomatuloveroja. Vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan väliaikaisesti vuosille 2020—2027.


2020 talousarvio 2 269 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 269 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 547 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 36 b §:n mukaisten verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 aiheutuvien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 kunnille väliaikaisesti aiheutuviin verotulojen menetyksiin maksettaviin korvauksiin. Verotulojen arvioidut menetykset korvataan kunnille niin, että kompensaatio kohdentuu kunnille vuoden 2020 maksuunpanon mukaisten kunnallisveron jako-osuuksien, yhteisöveron jako-osuuksien ja arvioitujen kiinteistöverojen suhteessa. Vastaavat euromäärät vähennetään kuntien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kunnille korvattaisiin verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä.


2020 II lisätalousarvio 547 000 000
2020 talousarvio 2 269 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 547 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 36 b §:n mukaisten verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 aiheutuvien korvausten maksamiseen.

 

V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)

Momentilta vähennetään 429 000 000 euroa.

Selvitysosa:Valtion korvausta kunnille veroperustemuutoksista johtuvista verotulojen menetyksistä ehdotetaan vähennettäväksi 429 000 000 euroa verotuksen maksujärjestelyjä vuonna 2020 koskevien vaikutusarvioiden muutoksista johtuen.

Valtion korvausta kunnille veroperustemuutoksista johtuvista verotulojen menetyksestä lisättiin valtion vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa 547 000 000 eurolla. Lisäys johtui verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista vuonna 2020 kunnille väliaikaisesti aiheutuvista verotulojen menetyksistä, joiden arvioitiin olevan kunnallisveron osalta 422 000 000 euroa, yhteisöveron osalta 45 000 000 euroa ja kiinteistöveron osalta 80 000 000 euroa.

Verotulojen arvioidut menetykset korvataan kunnille niin, että kompensaatio kohdentuu kunnille vuoden 2020 maksuunpanon mukaisten kunnallisveron jako-osuuksien, yhteisöveron jako-osuuksien ja arvioitujen kiinteistöverojen suhteessa. Vastaavat euromäärät vähennetään kuntien verotulomenetysten korvauksesta vuonna 2021.

Elokuussa 2020 saadun toteutumatiedon mukaan verotuksen maksujärjestelyn muutosten vaikutukset ovat osoittautumassa selvästi keväällä tehtyjä arvioita pienemmiksi. Uusimman arvion mukaan verotuksen maksujärjestelyjen muutokset vähentäisivät kuntien verotuloja vuonna 2020 yhteensä 118 000 000 euroa, josta kunnallisveron osuudeksi arvioidaan 102 000 000 euroa, yhteisöveron osuudeksi 7 000 000 euroa ja kiinteistöveron osuudeksi 9 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kunnille korvattaisiin verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen viivästymisiä uuden vaikutusarvion mukaisesti.


2020 V lisätalousarvio -429 000 000
2020 II lisätalousarvio 547 000 000
2020 talousarvio 2 269 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 15/2020 vp (24.9.2020)

Hallitus ehdottaa, että momentilta vähennetään 429 milj. euroa.

Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 547 milj. euroa, jonka tarkoituksena oli korvata kunnille niitä verotulomenetyksiä, joita arvioitiin aiheutuvan väliaikaisista kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen menetyksistä. Korvaukset liittyivät verotuksessa toteutettuihin määräaikaisiin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin helpottamaan koronavirusepidemian johdosta talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta ja jotka olisivat pienentäneet väliaikaisesti myös kuntien verotulokertymiä.

Yritykset ovat kuitenkin hakeneet maksujärjestelyjen helpotuksia ennakoitua vähemmän, minkä vuoksi myös kuntien verotulojen viivästyminen on jäänyt selvästi arvioitua vähäisemmäksi. Lisäbudjettiesityksen mukaan verotuksen maksujärjestelyjen muutokset vähentävät kuntien verotuloja tänä vuonna yhteensä 118 milj. euroa, jolloin momentilta tulisi vähentää edellä mainitut 429 milj. euroa.

Esityksen antamisen jälkeen maksujärjestelyjen käytöstä saadut toteumatiedot ovat edelleen tarkentuneet siten, että korvausten tarkistettu yhteismäärä on 114 milj. euroa. Momentilta tulee näin ollen vähentää 433 milj. euroa. Tarkentuneet luvut on jo otettu huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 b §:n muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä sekä asiaa koskevassa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 15/2020 vp — HE 123/2020 vp).

Kuntatalouden heikko tilanne huomioon ottaen valiokunta painottaa kuntien oikea-aikaisen tuen sekä rakenteellisten uudistusten tärkeyttä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)

Momentilta vähennetään 433 000 000 euroa.