Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2020

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja Puolustusvoimien toiminnallisen tuloksellisuuden tärkein mittari on Puolustusvoimien kyky toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä. Sen perustana on tuotettu sodan ajan suorituskyky (tuotokset ja laadunhallinta), tarkoituksenmukainen rauhan ajan organisaatio ja toimintamalli (toiminnallinen tehokkuus) sekä sodan ja rauhan ajan vaatimukset täyttävä henkilöstöjärjestelmä (henkisten voimavarojen hallinta).

Päämääränä on toimintavalmiuden parantaminen valtioneuvoston puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimille asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava sotilasstrateginen tilannekuva
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.
Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä:

  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
  • — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.

Suorituskykyvaatimukset täyttävät, tuotetut sodan ajan joukot arvioidaan Puolustusvoimien sisäisessä prosessissa. Käytettävyyden, materiaalin kunnossapidon ja ampumatarvikkeiden sekä keskeisten hankkeiden kokonaiskuva käydään vuosittain läpi osana talousarvion toimeenpanoa ja tulosohjausta.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Tuotokset 2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
       
Koulutetut varusmiehet (lkm) 20 154 20 900 20 300
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset ja muut maastovuorokaudet (lkm) 34 35 35
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 17 616 18 000 19 200
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
6,3 6,4 6,4
HN-lentotunnit (lkm) 8 902 8 800 8 800
NH90-lentotunnit (lkm) 1 842 1 650 1 650
Alusvuorokaudet (lkm) 1 312 1 300 1 300
Laadunhallinta 2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
       
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,4 2,5 2,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 4,2 4,2
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) 4,1 4,0 4,0
Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustusvoimien toimintatapoja kehitetään tähän liittyen mm. seuraavilla osa-alueilla:

  • — puolustusmateriaalin hankintaprosessin suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tehostaminen
  • — kumppanuudet, joilla tavoitellaan palvelujen ja valmiuden varmistamista kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa
  • — digitalisaation mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen sisältäen hallinnonalan toimintojen automatisoinnin ja sähköistämisen sekä automatisaation ja robotiikan hyödyntämisen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.
Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita:
Toiminnallinen tehokkuus 2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 45 45 44
Reserviläispäivän hinta (euroa) 157 166 169
Henkilötyövuoden hinta (euroa) 57 489 56 846 57 943
Tuottavuus      
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 84 85 85
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 12 12 12
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 104 105 105
Henkisten voimavarojen hallinta

Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä keskitytään ydintoimintaan ja tavoitellaan kustannussäästöjä.

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
  • — Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon täyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta ylläpidetään 280 000 kokonaisvahvuudessa
  • — Varusmiespalveluksen kehittämistä jatketaan Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti
  • — Naisten hakeutumista kriisinhallintatehtäviin edistetään
  • — Asevelvollisuusajan palveluita (kutsunnoista reservin päättymiseen) parannetaan kehittämällä sähköisen asioinnin palveluita
  • — Asevelvollisten erityisosaamista pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin koulutuksessa ja sodanajan sijoituksissa
  • — Asevelvollisten koulutuksessa hyödynnetään verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä entistä enemmän
  • — Reserviläisten osaamista hyödynnetään nykyistä paremmin sodan ajan joukkojen koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa sekä kouluttajatehtävissä
  • — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
  • — Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toteutus uuden lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.
Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita:
Henkisten voimavarojen hallinta 2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
       
Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano
pl. sopimussotilaat
12 140 12 290 12 249
Henkilötyövuosimäärä ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) 11 833 11 986 11 889
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 7,1 alle 8,0 alle 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) 4,1 4,1 4,1

Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)

2018
toteutuma
2019
ennakoitu
2020
arvio
milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa %
             
Materiaalisen valmiuden menot yhteensä 938 38,8 1 229 45,2 1 168 43,1
— Puolustusmateriaalihankinnat 517   774   765  
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) 59   44   37  
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) 362   411   366  
Kiinteät henkilöstömenot 682 28,3 683 25,1 688 25,4
Kiinteistömenot 259 10,7 268 9,9 266 9,8
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot 537 22,2 537 19,8 590 21,7
Yhteensä 2 416 100 2 717 100 2 712 100

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 931 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 132 428 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 961,7 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 774,3 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 405,0 milj. euroa, kiinteistömenot 266,3 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 148,2 milj. euroa sekä muut toimintamenot 367,9 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000         3 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 93 897         93 897
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 6 380 5 600       11 980
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 330 8 754       22 084
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581         4 581
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 28 652 1 500 4 800     34 952
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 108 940 34 899 8 250     152 089
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 258 780 50 753 13 050     322 583
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 80 94 717 18 117 9 973 9 541 132 428
Uusi tilausvaltuus yhteensä 80 94 717 18 117 9 973 9 541 132 428
             
Valtuudet yhteensä 258 860 145 470 31 167 9 973 9 541 455 011

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee kokonaisuudessaan noin 70 henkilötyövuotta vuoteen 2019 verrattuna. Henkilötyövuosimäärää vähentävät mm. sopimussotilaiden määrän muutos ja Puolustusvoimien tehtäväkokoonpanon tilapäinen ylitys vuonna 2019 uusien suorituskykyjen rakentamiseen liittyen. Momentin henkilötyövuosimäärää kasvattaa noin 40 henkilötyövuodella hallitusohjelmassa linjattu tehtävien lisääminen Puolustusvoimiin.

Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2020—2024.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 1 927 118 1 971 902 1 961 726
Bruttotulot 30 263 31 836 29 976
Nettomenot 1 896 855 1 940 066 1 931 750
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 186 616    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 228 885    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 818 1 841 2 240
— muut tuotot 15 789 15 669 15 364
Tuotot yhteensä 17 607 17 510 17 604
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 704 16 340 16 390
— osuus yhteiskustannuksista 259 300 301
Kustannukset yhteensä 16 963 16 640 16 691
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 644 870 913
Kustannusvastaavuus, % 104 105 105
       
Hintatuki 94 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 738 1 025 1 068

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentille 27.10.18 -19 861
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020) 17 072
Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) 3 000
Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019) 1 000
PHRAKL:n TUVE-hanke ja asianhallintajärjestelmän hankinta 2 000
Siirto momentille 27.01.01 -400
Sopimussotilaat -2 200
Sotilastiedustelulaki 3 200
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018) -4 478
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (HO 2019) 1 500
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentille 27.10.50) -2 800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -548
JTS-miljardin tuottavuussäästö -4 832
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 11 851
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -8 886
Palkkausten tarkistukset -1 730
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 2 885
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -2 580
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2 509
Yhteensä -8 316

2020 talousarvio 1 931 750 000
2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 931 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 131 704 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muutos talousarvioesityksen 1 931 750 000 euroon nähden on 198 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 753 000 euroa Valtorin valvonta- ja tilannekuvapalvelun palvelumaksun korotuksesta johtuen ja vähennyksenä 555 000 euroa eräiden hankintojen siirtona momentille 27.10.18. Kyseisiä hankintoja ei voi tehdä toimintamenomäärärahalla.

Asuntosubventiomäärärahan vähentäminen 300 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden aiheutuu määrärahatarpeen tarkentumisesta.

Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 724 000 eurolla johtuu tilausvaltuudella tehtävien sopimusten tarkentumisesta.

Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000         3 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 93 897         93 897
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 6 380 5 600       11 980
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 330 8 754       22 084
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581         4 581
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 28 652 1 500 4 800     34 952
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 108 940 34 899 8 250     152 089
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 258 780 50 753 13 050     322 583
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 80 90 965 19 645 10 773 10 241 131 704
Uusi tilausvaltuus yhteensä 80 90 965 19 645 10 773 10 241 131 704
             
Valtuudet yhteensä 258 860 141 718 32 695 10 773 10 241 454 287

2020 talousarvio 1 931 948 000
2019 IV lisätalousarvio -1 253 000
2019 I lisätalousarvio -6 563 000
2019 talousarvio 1 940 066 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 1,932 mrd. euroa, joka on noin 8,118 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallitusohjelman linjauksen mukaisesti noin 100 henkilöllä kehyskauden aikana. Vuodelle 2020 hallitus on esittänyt tarkoitukseen 3,0 milj. euron lisärahoitusta, joka riittää noin 40 henkilön palkkaamiseen. Lisäys kohdistetaan pääosin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuden toimintamallin käyttöönottoon.

Valiokunta kiinnittää lisäyksestä huolimatta huomiota henkilökunnan riittävyyteen ja henkilöstön jaksamiseen vuonna 2020. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät korkean valmiuden ylläpitämistä ja suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä kaikissa aselajeissa. Lisäksi lakisääteisissä tehtävissä on tapahtunut muutoksia (esim. sotilastiedustelulainsäädännön myötä) ja kansainvälinen toiminta on kasvanut.

Henkilöstön jaksamista on tuettu mm. sopimussotilasjärjestelmällä, jonka ylläpitämiseen on osoitettu viime vuosina noin 2 milj. euron lisämääräraha. Sillä on varmistettu riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutuksessa. Samalla on edistetty nuorten työllistymistä ja hakeutumista aliupseerin tehtäviin sekä mahdollisesti myös jatko-opintoihin Puolustusvoimissa. Talousarvioesitys ei sisällä lisämäärärahaa sopimussotilaiden palkkaamiseen.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti kertausharjoitusten määrää nostetaan vaalikauden aikana noin 20 prosentilla nykyisestä tasosta (18 000:sta noin 22 000 reserviläiseen). Lisäys tehdään hallitusti huomioiden henkilöstön määrän kasvu. Vuodelle 2020 tarkoitukseen on esitetty 1 milj. euron lisäys, jolla pystytään kouluttamaan noin 1 000 reserviläistä. Tämä vastaa noin 5,5 prosentin lisäystä nykytasoon ja yhteensä 19 000 koulutettavaa reserviläistä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että asetettuun tavoitteeseen päästään ja määrärahojen tasoa tarkistetaan vuosittain sen mukaisesti.

Valiokunta nostaa esiin myös puolustushallinnon kasvavat kiinteistömenot ja pitää tärkeänä, että tähän kehitykseen pystytään puuttumaan. Asiaa on linjattu myös hallitusohjelmassa, jonka mukaan kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon erityistarpeita aiempaa paremmin ja kustannustehokkaammin. Uudistus on tarpeellinen ja valittavat toimenpiteet tulee tehdä huolellisen arvioinnin perusteella.

Valiokunta korostaa samalla, että puolustushallinnon toimitilojen, kuten kaikkien valtion hallinnon kiinteistöjen, tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia sekä käyttäjille turvallisia ja terveellisiä. Terveysperusteiset korjaushankkeet tulee siten toteuttaa korkealla prioriteetilla.

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahoja voidaan käyttää myös kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen. Ilman vientiä puolustushallinnolla ei ole huoltovarmuuden varmistavaa kotimaista kumppania. Valiokunta korostaa lisäksi, että puolustustarvikkeiden vientilupien myöntämispolitiikan tulee olla johdonmukaista ja ennakoitavaa, ja pitää saamansa selvityksen perusteella hyvänä, että hallituksen päätökset eivät ole muuttaneet Suomen aiempaa vientipolitiikan linjaa.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että suurten strategisten hankkeiden yhteydessä huolehditaan teollisen yhteistyön toteutumisesta ja haetaan yhdessä kotimaisen teollisuuden kanssa sellaisia vaihtoehtoja, joilla kotimainen teollisuus voi mahdollisimman laajasti osallistua huolto- ja ylläpitoratkaisuihin. Näin turvataan tarvittava kansallisen kyvykkyyden rakentaminen. Suoran teollisen yhteistyön rinnalla on keskeistä myös tulevaisuudessa tarvittavien teknologioiden kehittämiseen tähtäävä epäsuora teollinen yhteistyö.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota tuulivoiman rakentamisen ja ilmavalvonnan nykyistä parempaan yhteensovittamiseen. Turhilta lausuntokierroksilta voidaan välttyä, jos Puolustusvoimien tarpeet kartoitetaan jo alueiden kaavoitusvaiheessa. Tilannetta helpottaisi myös, jos tuulivoimatoimijat vapauttaisivat varaamiaan Puolustusvoimien jo puoltamia paikkoja muiden käyttöön, mikäli suunnitelmat voimalan rakentamisesta eivät toteudu. Puolustushallinnon mukaan tällaisia alueita on tuhansia.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 932 248 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 200 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 131 704 000 euroa (Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu määräaikaisten sopimussotilaiden palkkausmenoista. Lisämäärärahalla saadaan noin 23 sopimussotilaiden henkilötyövuotta, joilla pyritään turvaamaan Puolustusvoimien toiminta ja riittävä kouluttajamäärä varusmieskoulutusta antavissa joukko-osastoissa erityisesti nykyisen koronavirusepidemian aikana.


2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 1 932 248 000
2019 tilinpäätös 1 932 250 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 31 004 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 22 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 5 862 000 euroa vuoden 2019 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta sekä lisäyksenä 5 000 000 euroa sopimussotilaiden (96 htv) ja muun määräaikaisen henkilöstön (56 htv) palkkaamisesta, 2 000 000 euroa Puolustushallinnon rakennuslaitokselle aiheutuvista Puolustuskiinteistöt-hankkeen toimeenpanon kustannuksista, 3 200 000 euroa koronaepidemian edellyttämistä kiireellisistä puhdistus-, suojain- ja muista hankinnoista, 1 800 000 euroa kotimaisista koulutusampumatarvike- ja ruutihankinnoista, 1 300 000 euroa miinantorjunta-alushankkeen sovintosopimuksesta ja asianajokuluista, 600 000 euroa hengityssuojainten puhdistusprojektin jatkamisesta, 800 000 euroa Tikkakosken kahden nousutien kaapelirakennustöiden kustannuksista, 86 000 euroa vuoden 2019 valuuttakurssien muutoksista, 80 000 euroa kiinteistöjen ja maa-alueiden omistuksen valvonnasta (1 htv) ja 22 000 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Peruutettu määräraha on budjetoitu uudelleen, koska toimintamenojen tilausvaltuuksilla tehtyjen materiaalin kunnossapitohankintojen maksuajankohdat ovat siirtymässä tältä osin vuodelle 2021, eikä vuoden 2019 siirtomääräraha ole tuolloin enää käytettävissä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 IV lisätalousarvio 31 004 000
2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 1 932 248 000
2019 tilinpäätös 1 932 250 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 31 004 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 22 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 091 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 28 000 euroa Istekki Oy:n osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa tehdä materiaalin kunnossapitopalveluiden hankkimiseksi Millog Oy:n kanssa pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 1 006 736 000 euroa (Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus).

Millog 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 viimeisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 496 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 7 100 000 euroa poikkeusjärjestelyihin liittyvistä varusmiesten ruokarahojen kustannuksista ja 1 200 000 euroa siirtona momentilta 27.10.50 sekä vähennyksenä 705 000 euroa siirtona momentille 27.10.18.

Momentin perustelujen täydentäminen mahdollistaa sen, että Puolustusvoimien terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan integroida siviiliyhteiskunnan tietojärjestelmiin. Integroinnin edellyttämät ICT-palvelut sekä lääketieteen tekniikan palvelut hankitaan Istekki Oy:lta.

Millog Oy on Puolustusvoimien strateginen kumppani, joka tuottaa kunnossapito-, asiantuntija-, logistiikka- ja suorituskyvyn rakentamisen palveluja. Tilausvaltuuteen perustuvalla sopimuksella Puolustusvoimat saa pääosan maa- ja merijärjestelmien sekä erikseen määriteltyjen ilmavoimien tiedustelun, valvonnan ja johtamisjärjestelmien kunnossapidosta vuosille 2021—2028. Millog 2020 -tilausvaltuus toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Uuden tilausvaltuuden johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000         3 000
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 93 897         93 897
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 6 380 5 600       11 980
Vuoden 2017 toimintamenojen tilausvaltuus 13 330 8 754       22 084
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän palveluhankinta -tilausvaltuus 4 581         4 581
Vuoden 2018 toimintamenojen tilausvaltuus 28 652 1 500 4 800     34 952
Vuoden 2019 toimintamenojen tilausvaltuus 108 940 34 899 8 250     152 089
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 258 780 50 753 13 050     322 583
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 80 90 965 19 645 10 773 10 241 131 704
Kunnossapidon kumppanuus 2020
(Millog 2020) -tilausvaltuus
  126 092 126 092 126 092 628 460 1 006 736
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 80 217 057 145 737 136 865 638 701 1 138 440
             
Valtuudet yhteensä 258 860 267 810 158 787 136 865 638 701 1 461 023

2020 VII lisätalousarvio 11 091 000
2020 IV lisätalousarvio 31 004 000
2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 1 932 248 000
2019 tilinpäätös 1 932 250 000
2018 tilinpäätös 1 939 124 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 091 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 28 000 euroa Istekki Oy:n osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa tehdä materiaalin kunnossapitopalveluiden hankkimiseksi Millog Oy:n kanssa pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 1 006 736 000 euroa (Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus).

Millog 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 viimeisestä vuosineljänneksestä alkaen.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 765 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 240 304 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2022 enintään 53 800 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 22 000         22 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 12 355         12 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 105 913 27 299 25 772 20 587 52 771 232 342
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 323 510 272 860 224 860 220 360 264 180 1 305 770
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 32 035 18 795 3 550     54 380
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 495 813 318 954 254 182 240 947 316 951 1 626 847
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 20 200 18 900 14 700     53 800
Uusi tilausvaltuus yhteensä 20 200 18 900 14 700     53 800
             
Valtuudet yhteensä 516 013 337 854 268 882 240 947 316 951 1 680 647

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

— korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä

— luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita

— kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä

— uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön

— laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

— jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto

— kehitetään kyberpuolustuskykyä.

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

— ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä

— ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa

— ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä

— ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää

— kehitetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista

— kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

— hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita

— jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista

— jatketaan meritorjuntaohjuksen hankintoja.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

— jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen

— kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä

— jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi

— jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

— ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivisen liikkuvuutta

— kehitetään kohtaamistaistelukykyä

— ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä

— kehitetään taistelijan varustusta

— ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

— ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky

— ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä

— ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa

— kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä

— valmistellaan Laivue 2020 -hankintaa.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

— jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia

— jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista

— kehitetään taistelutukikohtia

— jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista

— korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.

Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

— jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.

Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin

­— kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuus

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa päivitetään panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa ja hankitaan pioneerimateriaalia liikeenedistämiseen, suluttamiseen ja suojeluun. Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa korvataan koulutuksessa käytettäviä paukkupatruuna- ja tulenkuvausjärjestelmiä.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 516 013 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 8 798 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 230 304 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahasta käytetään 10 000 000 euroa monitoimihävittäjien hankinnan aikaisiin menoihin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2020 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 19 861
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2020) 11 153
Laivue 2020 -90 000
Laivue 2020 -alihankintariski (LTA II 2018) 22 000
Monitoimihävittäjien hankinta 10 000
Tasokorotus (HO 2015) 20 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2018) -2 355
Yhteensä -9 341

2020 talousarvio 765 115 000
2019 I lisätalousarvio 8 177 000
2019 talousarvio 774 456 000
2018 tilinpäätös 525 842 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 779 440 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää määrärahaa enintään 240 459 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 58 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Lisäys talousarvioesityksen 765 115 000 euroon nähden on 14 325 000 euroa, mistä 13 770 000 euroa aiheutuu Laivue 2020 -hanketta koskevasta, vuoden 2019 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ehdotetusta tilausvaltuusmuutoksesta ja 555 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.01.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 5 020 000 eurolla talousarvioesityksen 53 800 000 euroon nähden aiheutuu tilausvaltuuteen suunniteltujen hankintojen tarkentumisesta. Samalla tilausvaltuuden voimassaoloaikaa jatketaan vuodesta 2022 vuoteen 2024.

Tilausvaltuuteen ehdotettava muutos toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 22 000         22 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 12 355         12 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 105 913 27 299 25 772 20 587 52 771 232 342
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 337 280 288 276 241 028 236 060 294 278 1 396 922
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 32 035 18 795 3 550     54 380
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 509 583 334 370 270 350 256 647 347 049 1 717 999
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 20 200 20 920 15 700 1 000 1 000 58 820
Uusi tilausvaltuus yhteensä 20 200 20 920 15 700 1 000 1 000 58 820
             
Valtuudet yhteensä 529 783 355 290 286 050 257 647 348 049 1 776 819

2020 talousarvio 779 440 000
2019 IV lisätalousarvio 7 839 000
2019 I lisätalousarvio 8 177 000
2019 talousarvio 774 456 000
2018 tilinpäätös 525 842 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaikkien aselajien materiaalista valmiutta pystytään kehittämään kehyskaudella tasapuolisesti. Tällä vuosikymmenellä on panostettu maavoimien tarpeisiin. Seuraavana kymmenenä vuotena pääpaino on ilma- ja merivoimien materiaalihankinnoissa, mutta myös maavoimien keskeisimmät materiaalihankinnat pystytään toteuttamaan.

Käsiteltävälle momentille esitetään 779,44 milj. euron määrärahaa. Siihen sisältyy myös tarpeellinen uusi 58,8 milj. euron tilausvaltuus Puolustusvoimien materiaalin kehittämiseen. Valtuudesta aiheutuvat menot ajoittuvat vuosille 2020—2022, ja sillä on tarkoitus mm. päivittää panssaroitua pyöräajoneuvokalustoa, hankkia pioneerimateriaalia sekä korvata koulutuksessa käytettävää räjähde- ja tulenkuvausjärjestelmää.

Materiaalin kunnossapitoa rahoitetaan myös Puolustusvoimien toimintamenomomentilta, jonne esitetään hallinnonalan toista uutta 131,7 milj. euron suuruista tilausvaltuutta. Sillä turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosina 2020—2024.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 779 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää määrärahaa enintään 240 459 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 58 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 747 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 243 659 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 68 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 3 675 000 euroa vuoden 2019 valuuttakurssimuutoksista ja 272 000 euroa vuoden 2019 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta sekä lisäyksenä 1 200 000 euroa sanomaverkon tuotteistuksen aikaistamisesta, 1 000 000 euroa kotimaisen ampumatarvikehankinnan aikaistamisesta vuodelle 2020 ja 1 000 000 euroa kaasunilmaisimien hankinnasta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 10 000 000 eurolla aiheutuu lähiradioiden ja ajoneuvoradioiden lisähankintojen aikaistamisesta.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 22 000         22 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 12 355         12 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 105 913 27 299 25 772 20 587 52 771 232 342
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 337 280 288 276 241 028 236 060 294 278 1 396 922
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 32 035 18 795 3 550     54 380
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 509 583 334 370 270 350 256 647 347 049 1 717 999
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 20 200 30 920 15 700 1 000 1 000 68 820
Uusi tilausvaltuus yhteensä 20 200 30 920 15 700 1 000 1 000 68 820
             
Valtuudet yhteensä 529 783 365 290 286 050 257 647 348 049 1 786 819

2020 IV lisätalousarvio -747 000
2020 talousarvio 779 440 000
2019 tilinpäätös 790 472 000
2018 tilinpäätös 525 842 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 747 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 243 659 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2024 enintään 68 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 705 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 240 364 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2026 enintään 94 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 27.10.01.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 9 251 000 euroa tilausvaltuuksien indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden lisäys 26 000 000 eurolla aiheutuu siitä, että tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmaan sisältyvän hankkeen hankintasopimus on tarkoituksenmukaista solmia jo vuonna 2020. Muutoksesta aiheutuvat menot ajoittuvat vuosille 2023—2026.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 22 000         22 000
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 12 355         12 355
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 105 913 27 299 25 772 20 587 52 771 232 342
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 337 280 288 276 241 028 236 060 294 278 1 396 922
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus 32 035 18 795 3 550     54 380
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 509 583 334 370 270 350 256 647 347 049 1 717 999
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 20 200 30 920 15 700 7 000 21 000 94 820
Uusi tilausvaltuus yhteensä 20 200 30 920 15 700 7 000 21 000 94 820
             
Valtuudet yhteensä 529 783 365 290 286 050 263 647 368 049 1 812 819

2020 VII lisätalousarvio 705 000
2020 IV lisätalousarvio -747 000
2020 talousarvio 779 440 000
2019 tilinpäätös 790 472 000
2018 tilinpäätös 525 842 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 705 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuviin menoihin tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen saa käyttää enintään määrärahaa 240 364 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2020—2026 enintään 94 820 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2020).

19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta aiheutuviin palvelujen ostoihin ja muihin hallintomenoihin

2) enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

3) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin.

Selvitysosa:Monitoimihävittäjillä korvataan Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky. Hankinnan valmistelu edellyttää lisähenkilöstöä ja aiheuttaa hallintomenoja ennen vuonna 2021 tehtävää hankintapäätöstä.

Momentille on budjetoitu vuosina 2015—2018 Hawk Mk 51 -koneiden modifioinnista aiheutuneet menot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Monitoimihävittäjien hankinta 10 000
Yhteensä 10 000

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu viisivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2020 talousarvio 10 000 000
2018 tilinpäätös 4 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien hankinnan valmistelusta aiheutuviin palvelujen ostoihin ja muihin hallintomenoihin

2) enintään 22 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

3) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 39 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Puolustusvoimissa henkilöstön tarve on tarkentunut siten, että henkilötyövuosimäärä vuodelle 2020 on 39.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 10 000 000
2019 tilinpäätös
2018 tilinpäätös 4 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 39 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2020
tavoite
   
Taloudellisuus  
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (euroa) 105
Tuottavuus  
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (vrk) 774
Tuotokset ja laadunhallinta 2020
tavoite
   
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (vrk) 48 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 5 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,00

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tulostavoitteet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa vapaaehtoisesta mm. maanpuolustuksesta annetun lain (HE 254/2018) muutosten takia. Lain mukaisessa uudessa toimintamallissa Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta poistetaan mahdollisuus tilata sotilaallista koulutusta MPK:lta, määritellään uudelleen MPK:n julkiset hallintotehtävät ja lisätään uudeksi julkiseksi hallintotehtäväksi erityisesti nuorille ja naisille suunnatun tutustumistoiminnan järjestäminen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaerän poisto -100
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus (siirto momentilta 27.10.01) 2 800
Yhteensä 2 700

2020 talousarvio 4 852 000
2019 talousarvio 2 152 000
2018 tilinpäätös 2 029 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 4,852 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys liittyy vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleen organisointiin uuden hallintomallin mukaisesti. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pannaan siten toimeen ja varmistetaan hallitusohjelman linjaamalla tavalla maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit. Valiokunta pitää siten tarkoituksenmukaisena, että Puolustusvoimien toimintamenoista (mom. 27.10.01) esitetään siirrettäväksi 2,8 milj. euroa käsiteltävälle momentille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 4 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin.

Selvitysosa:Perustelujen muutos mahdollistaa sen, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi tarvittaessa antaa Suomen Punaiselle Ristille välillistä tukea nykyisen koronavirusepidemian aikana ja kattaa tästä aiheutuvat kustannukset puolustusministeriön myöntämällä valtionavustuksella.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 II lisätalousarvio
2020 talousarvio 4 852 000
2019 tilinpäätös 2 152 000
2018 tilinpäätös 2 029 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 1 200 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 27.10.01

Koronapandemia on vaikuttanut voimakkaasti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoimintaan ja valtionavustuksen tarve on arvioitua pienempi.


2020 VII lisätalousarvio -1 200 000
2020 II lisätalousarvio
2020 talousarvio 4 852 000
2019 tilinpäätös 2 152 000
2018 tilinpäätös 2 029 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 1 200 000 euroa.