Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen tulee turvata, että jokainen voi yhteiskunnassa luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Vaikuttavuustavoitteena on, että riita-, rikos- ja hallintolainkäyttöasiat ratkaistaan viivytyksettä, laadukkaasti ja edullisesti. Tuomioistuinten työvälineitä kehitetään käyttäjäystävällisiksi ja toimintaa tukeviksi siten, että oikeudenkäynneissä voidaan mahdollisimman laajasti hyödyntää sähköisiä aineistoja. Työmenetelmät ja toimintatavat voidaan tällöin kehittää sellaisiksi, että ne tukevat asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja laatua. Tuomioistuinten osallistuminen järjestelmien ja työmenetelmien kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Uudet työmenetelmät tulee ottaa tehokkaasti käyttöön.

Oikeusasteiden roolien ja tehtävien tulee olla selkeitä. Oikeudenkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. Ylimpien oikeusasteiden toiminta painottuu ennakkoratkaisuihin.

Vaikuttavuustavoitteena on, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat asioiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa. Käsittelyketjujen ja oikeudenkäyntimenettelyjen tulee määräytyä asioiden laadun ja vaativuuden mukaan. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Ajokiellon määrääminen ei enää 1.6.2019 jälkeen vireille tulleissa asioissa ole yleisten tuomioistuinten tehtävänä, vaan ajokielloista päättää poliisi. Tämän on arvioitu vähentävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää. Toisaalta sakon muuntorangaistuksen käyttöä on päätetty uudistaa ja laajentaa sakkomenettelyjärjestelmän uskottavuuden vuoksi siten, että toistuvien samankaltaisten sakkorikosten osalta maksamattomat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Tämä tulee lisäämään tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää vuodesta 2021 lukien.

Oikeusprosessin keventämistä koskevan sääntelyn mahdollistamat aiempaa joustavammat toimintatavat vakiinnutetaan käytäntöön. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleet (summaariset) riita-asiat on keskitetty 1.9.2019 lukien yhdeksään käräjäoikeuteen. Näiden asioiden käsittelyä kehitetään käräjäoikeuksien keskinäisellä yhteistyöllä.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ennakkopäätöstuomioistuimena on vahvistettu lisäämällä muutoksenhaun luvanvaraisuutta.

Kaikki ajokieltoa koskevat valitusasiat kuuluvat 1.6.2019 lukien hallintotuomioistuimille. Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Uudistuksen myötä tietyt liikenteeseen liittyvät rikosasiat käsitellään jatkossa hallinnollisina seuraamuksina. Nämä muutokset lisäävät asiamääriä hallintotuomioistuimissa.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ja velkaantumiseen liittyvän ongelmansa ratkaisuun, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa ja yleistä edunvalvontaa tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Oikeusavun, talous- ja velkaneuvonnan ja yleisen edunvalvonnan vaikuttavuustavoitteet
  • — Yhteistyössä talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kanssa kehitetään ylivelkaantumisen ehkäisemiseen tähtääviä vuorovaikutteisia toimintamalleja ja -menetelmiä. Selvitetään keinoja, joilla parannetaan kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa.
  • — Aloitetaan selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta.
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita v. 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Oikeusavun asianajoprosessin toimivuutta kehitetään yhtenäistämällä toimintatapoja. Kehitetään oikeusavustajien valtakunnallista päivystysjärjestelmää v. 2019 valmistuvan selvityksen pohjalta. Yleisen edunvalvonnan prosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Kuluttajariitalautakunnan valitusten käsittelyprosessin toiminta- ja menettelytapoja kehitetään v. 2018 valmistuneen auditoinnin pohjalta. Vuonna 2019 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen ja siitä saatujen lausuntojen johdosta.
  • — Oikeudellinen ongelma ratkaistaan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Selvitetään oikeusaputoimistojen mahdollisuuksia antaa sovittelupalveluja asianajotoimeksiantojen ohella ja lisätään yhteistyötä sovittelupalvelua antavien toimijoiden kanssa.
  • — Neuvontapalvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa. Oikeusaputoimistoihin luodaan monipuolisia asiakaslähtöisiä oikeudellisen neuvonnan muotoja.
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Talous- ja velkaneuvonnan etäpalvelua kehitetään ja oikeusavun sekä edunvalvonnan etäpalvelua laajennetaan.

Tietoja henkilöstöstä

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 3 212 3 250 3 250
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,6 8,0 8,0
Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 1 035 1 180 1 247
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,8 10,0 10,0

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Kuten edellä on todettu, hallinnonalan rahoitusta vahvistetaan ensi vuonna koko rikosketjun toiminnan vahvistamiseksi 5,2 milj. eurolla, josta osoitetaan käräjä- ja hovioikeuksille 0,8 milj. euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin arvioitu, että poliisin määrärahakorotuksen aiheuttama laskennallinen vaikutus tuomioistuimiin on jo ensi vuonna hieman suurempi (1,1 milj. euroa), mutta epäsuhta kasvaa kehyskauden aikana, kun poliisin voimavarat kasvavat. Resurssitilannetta heikentää myös JTS-miljardin aiheuttama säästövelvoite, jonka on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioitu merkitsevän laskennallisesti noin 15 käräjätuomarin ja käräjäsihteerin työparin palkkausmenojen vähennystä. Kaiken kaikkiaan on vaarana, että tuomioistuimet alkavat ruuhkautua.

Voimavarojen tehokkaan käytön näkökulmasta on perusteltua, että hallituksen esityksen mukaisesti oikeudenkäynnin painopiste on selkeästi ensimmäisessä asteessa. Laadukkaasti toimiva ensimmäinen oikeusaste lisää luottamusta ja vähentää tarvetta muutoksenhakuun. On sen vuoksi tärkeää huolehtia resurssien riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta sekä siitä, että tuomioistuinten työvälineet ja käräjäsalien tekniset valmiudet vastaavat käytännön tarpeita.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä osoitetaan hallintotuomioistuimille lisäresursseja turvapaikka-asioiden ruuhkan purkuun (1 milj. euroa) sekä oleskelulupa-asioiden asiamäärän kasvuun (korkein hallinto-oikeus mukaan lukien 2,3 milj. euroa). Ilman näitä lisäyksiä määrärahat olisivat jääneet liian niukoiksi, sillä ulkomaalaisasioiden määrät ovat edelleen vuoden 2015 tasoa huomattavasti korkeammalla tasolla ja etenkin oleskelulupavalitukset ovat lisääntyneet.

Valiokunnan mielestä jatkossa on syytä arvioida, onko turvapaikka- ja oleskelulupa-asioihin liittyvä asiamäärän kasvu muuttunut jo siinä määrin pysyväksi, että hallintotuomioistuinten määrärahoja tulisi tällä perusteella korottaa pysyvästi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös toimenpiteisiin, joilla tuetaan henkilöstön jaksamista, sillä suuri työmäärä yhdistettynä niukkoihin resursseihin sekä jatkuvat lainsäädäntöuudistukset ja kehityshankkeet heijastuvat henkilöstön jaksamiseen. Monet digitalisaatioon liittyvät uudistukset eivät myöskään välttämättä vähennä työmäärää, vaan ovat omiaan lisäämään työn vaativuutta ja kuormittavuutta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Sen tehtävänä on vastata tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. Kyseessä on merkittävä uudistus, joka vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja tukee niiden toimintaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että viraston resurssitarpeita ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan.

Valiokunta korostaa, että tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta on tärkeää vahvistaa nimenomaan sen perusrahoitusta, sillä laadukkaasti ja tehokkaasti toimiva tuomioistuinlaitos on oikeudenmukaisen ja turvallisen yhteiskunnan sekä kilpailukykyisen ja toimivan talouden edellytys. Perusrahoituksen vahvistaminen antaisi myös mahdollisuuden vakinaistaa henkilökuntaa ja vähentää määräaikaisten virkasuhteiden määrää. Valiokunta painottaa, että tuomioistuinten toimintaedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti ja varmistettava, että oikeudenhoidon koko toimintaketju pystyy huolehtimaan tehtävistään asianmukaisesti.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 796 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2020 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 40 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 2 395 2 300 2 100
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa 123 130 130
— julkaistut ratkaisut 91 100 100
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 5,6 6,0 5,5
— valituslupa-asiat 4,3 4,5 4,5
— asiaratkaisut 18,7 18,0 17,5
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/asia) 3 615 3 844 4 000
— tuottavuus (asia/htv) 32 31 30

Korkeimman oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 8 682 8 787 8 806
Bruttotulot 25 10 10
Nettomenot 8 657 8 777 8 796
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 511    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 521    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019) 22
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu 5
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
JTS-miljardin tuottavuussäästö -22
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 109
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -74
Palkkausten tarkistukset -19
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 24
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -23
Yhteensä 19

2020 talousarvio 8 796 000
2019 talousarvio 8 777 000
2018 tilinpäätös 8 667 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 793 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 3 000 euroa talousarvioesityksen 8 796 000 euroon nähden on siirtoa momentille 25.01.21 hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistamiseen.


2020 talousarvio 8 793 000
2019 talousarvio 8 777 000
2018 tilinpäätös 8 667 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 793 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 21 000 euroa aiheutuu tietohallintomenojen kasvusta ja 29 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 50 000
2020 talousarvio 8 793 000
2019 tilinpäätös 8 777 000
2018 tilinpäätös 8 667 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 600 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Eduskunta on 19.2.2019 hyväksynyt hallituksen esityksen uudeksi laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (hallintoprosessilaki). Lain voimaantulon jälkeen muutoksenhaku hallinto-oikeuksien päätöksiin edellyttää valituslupaa, jollei erikseen toisin säädetä. Kattava valituslupajärjestelmä mahdollistaa lainkäyttötoiminnan resurssien aiempaa tarkoituksenmukaisemman kohdentamisen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakevien määrä kasvoi huomattavasti. Turvapaikkaa koskevien valitusten määrän oletetaan olevan edelleen suuri korkeimmassa hallinto-oikeudessa v. 2020. Ulkomaalaisasiat, joissa valituslupaa ei myönnetä, pyritään ratkaisemaan keskimäärin alle 3 kuukaudessa. Valitusluvan saavien ulkomaalaisasioiden osalta tavoitteena on, että käsittelyaika on enintään 6 kuukautta.

Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 5 902 6 000 5 600
— Ulkomaalaisasiat 3 320 3 400 3 100
— Muut asiat 2 582 2 600 2 500
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 7,0 9,0 9,0
— Ulkomaalaisasiat 3,6 4,0 5,0
— Muut asiat 11,4 11,0 11,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 061 2 141 2 250
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 49 46 45

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 12 186 12 038 11 620
Bruttotulot 17 20 20
Nettomenot 12 169 12 018 11 600
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 393    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 786    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019) 26
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen -505
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu 6
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
JTS-miljardin tuottavuussäästö -26
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 173
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -66
Palkkausten tarkistukset -28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 41
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -35
Yhteensä -418

2020 talousarvio 11 600 000
2019 talousarvio 12 018 000
2018 tilinpäätös 13 562 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 817 000 euroa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen perustetaan kaksi oikeusneuvoksen virkaa 1.3.2020 lukien.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.

Muutos talousarvioesityksen 11 600 000 euroon nähden on 217 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa asiamäärän kasvun oleskelulupa-asioissa johdosta ja vähennyksenä 3 000 euroa siirtona momentille 25.01.21 hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistamiseen.


2020 talousarvio 11 817 000
2019 talousarvio 12 018 000
2018 tilinpäätös 13 562 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 817 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen perustetaan kaksi oikeusneuvoksen virkaa 1.3.2020 lukien.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 94 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 50 000 euroa aiheutuu tietohallintomenojen kasvusta ja 44 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 94 000
2020 talousarvio 11 817 000
2019 tilinpäätös 12 018 000
2018 tilinpäätös 13 562 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 94 000 euroa.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 251 510 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

Selvitysosa:Laki sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttamisesta (95/2018) ja laki ajokorttilain muuttamisesta (96/2018) tulivat voimaan 1.6.2019. Sakkomenettelyn tosiasiallinen käyttöala laajeni, kun toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämisestä siirretään kaikilta osin poliisille. Muutos vähentää tuomioistuimiin tulevien rikosasioiden määrää.

Tuomioistuinvirasto käynnistää toimintansa ja ohjaa tuomioistuinlaitosta siten, että tuomioistuinlaitoksen toiminta on vaikuttavaa ja oikeusturva toteutuu tehokkaasti.

Hovioikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, ettei yksittäisen hovioikeuden käsittelyaika ole yli 2 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Tavoitteena on myös, että yli vuoden vireillä olleiden asioiden osuus vireillä olevista asioista on alle 6 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksien pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 35 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden.

Rikosasioiden osalta tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista. Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon.

Hallinto-oikeuksien osalta alueellisia käsittelyaikaeroja koskevana tavoitteena on, että kunkin hallinto-oikeuden käsittelyaika on enintään 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi.

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 8 177 8 800 8 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,5 5,5
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 852 1 773 1 800
Tuottavuus (työmäärä/htv) 46 49 45
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 582 924 589 569 550 000
— Rikosasiat 56 001 59 375 55 000
— Laajat riita-asiat 8 279 8 620 8 500
— Summaariset asiat 440 664 440 839 400 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 4,4 4,2 4,0
— Laajat riita-asiat 9,8 9,7 9,0
— Summaariset asiat 2,9 2,8 2,8
— Velkajärjestelyasiat 6,3 6,4 6,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 598 583 600
Tuottavuus (työmäärä/htv) 120 126 120
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 21 174 20 210 17 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,6 8,8 7,0
Taloudellisuus (€/työmäärä) 1 161 1 153 1 200
Tuottavuus (työmäärä/htv) 65 67 65
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 5 811 6 000 6 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 9,7 9,0 10,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 366 1 361 1 300
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 55 54 55
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 623 700 650
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 8,8 8,0 8,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 291 4 804 5 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 15 17 17
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 126 180 160
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,6 8,0 7,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 7 896 6 175 6 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 14 20 20

Tuomioistuinten suoritteista tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 43,98 milj. euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 253 797 252 608 252 510
Bruttotulot 2 544 1 500 1 000
Nettomenot 251 253 251 108 251 510
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 58 136    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 58 906    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet 173 700
Hallintotuomioistuimet 50 000
Tietohallinto- ja muut menot 27 810
Yhteensä 251 510

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aineistopankkihankkeen (AIPA) istuntosali-infra -3 000
Hallinnonalan resurssien turvaaminen (HO 2019) 598
Hallintotuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmähanke (HAIPA) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 533
Istuntosalivarustelu (HO 2019) 200
Mediatuomarijärjestelmä ja tuomarikoulutus -100
Näytön keskittäminen käräjäoikeuksiin (HO 2019 kertaluonteinen) 2 000
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05) 55
Rikosasioiden käsittely (HO 2019) 800
Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta 136
Tiedusteluasioiden lupakäsittelyn tietoturvalliset tilat (HO 2019 kertaluonteinen) 500
Tuomioistuinvirastosta aiheutuvat lisämenot 1 700
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen 1 010
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu 190
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.03) -55
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -86
JTS-miljardin tuottavuussäästö -605
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2 939
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -937
Palkkausten tarkistukset -499
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 692
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -603
Yhteensä 402

2020 talousarvio 251 510 000
2019 I lisätalousarvio 207 000
2019 talousarvio 251 108 000
2018 tilinpäätös 252 023 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 255 060 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 251 510 000 euroon nähden on 3 550 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 670 000 euroa Tuomioistuinvirastoon oikeusministeriöstä siirtyviä resursseja vastaavan määrärahan siirto momentilta 25.01.01, 1 000 000 euroa turvapaikka-asioiden ruuhkan purkuun, 2 100 000 euroa oleskelulupa-asioiden asiamäärän kasvun ja 150 000 euroa lastensuojeluasioiden muutoksenhausta aiheutuvan menojen kasvun johdosta sekä vähennyksenä 180 000 euroa pääluottamusmiestoiminnan kustannusten siirrosta momentille 25.01.01, 80 000 euroa siirrosta momentille 25.01.01 johtuen Valtiokonttorin perimän hyvitysasian käsittelyn viivästymisestä tuomioistuimessa ja 110 000 euroa siirrosta momentille 25.01.21 hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistamiseen.


2020 talousarvio 255 060 000
2019 I lisätalousarvio 207 000
2019 talousarvio 251 108 000
2018 tilinpäätös 252 023 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 255 060 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Tuomioistuinviraston menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinmaksulain (1455/2015), oikeusministeriön asetuksen eräistä tuomioistuinten hakemusmaksuista (1744/2015) ja oikeusministeriön asetuksen tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti perittäviä maksuja eikä menoina näistä johtuvia poistoja.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentillle myönnetään lisäystä 333 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 78 000 euroa johtuen siitä, että osa lastensuojelulain muutoksenhakusäädöksistä säilytettiin hallituksen esityksestä poiketen ennallaan ja lisäyksenä 411 000 euroa videoneuvottelulaitteistojen hankinnoista aiheutuviin menoihin.


2020 IV lisätalousarvio 333 000
2020 talousarvio 255 060 000
2019 tilinpäätös 251 315 000
2018 tilinpäätös 252 023 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentillle myönnetään lisäystä 333 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 861 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 700 000 euroa aiheutuu koronaviruspandemiaan liittyvän rikosasioiden ruuhkan purkamisen aloittamisesta, 405 000 euroa Iisalmen, Pietarsaaren ja Varkauden istuntopaikkojen säilyttämisestä, 1 337 000 euroa tietohallintomenojen kasvusta, 1 612 000 euroa videoneuvottelulaitteiden määrän lisäämisestä ja 807 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 5 861 000
2020 IV lisätalousarvio 333 000
2020 talousarvio 255 060 000
2019 tilinpäätös 251 315 000
2018 tilinpäätös 252 023 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 861 000 euroa.

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 666 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Oikeusaputoimistoihin arvioidaan saapuvan 51 000 asiaa (49 114 asiaa v. 2018 ja arvio 51 000 asiaa v. 2019). Oikeusaputoimistojen jonotusajan tavoite on keskimäärin 11 päivää v. 2020 (12 päivää v. 2018 ja 11 päivää v. 2019). Oikeusaputoimistoihin v. 2018 saapuneista asioista 87 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja 13 % rikosasioita.

Yleisen edunvalvonnan palveluja ostetaan kunnilta ja yksityiseltä palveluntuottajalta silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi. Ostopalvelun osuus on noin 10 % v. 2020.

Kuluttajariitalautakuntaan arvioidaan saapuvan 6 500 asiaa (6 289 v. 2018 ja arvio 6 550 asiaa v. 2019). Tavoitteena on, että valitusten kokonaiskäsittelyaika on 9 kuukautta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusapu- ja edunvalvontapiireille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2020:

Oikeusapu ja talous- ja velkaneuvonta

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Oikeusapu      
Käsitellyt asiat, kpl 48 710 51 000 51 000
Oikeusapuohjaus, kpl 6 352 7 000 7 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 26 302 24 000 25 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 133 130 130
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 416 436 431
Talous- ja velkaneuvonta      
Käsitellyt asiat, kpl   10 000 15 000
Talousneuvonta, kpl   20 000 25 000
Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia)   291 293
Tuottavuus (käsitelty asia/htv)   188 210

Yleinen edunvalvonta

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Päämiesten määrä, kpl 41 595 43 500 44 600
— edunvalvontatoimisto 37 409 39 200 40 200
— edunvalvonta ostopalveluna 4 186 4 300 4 400
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies) 743 745 747
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 67 68 69

Kuluttajariitalautakunta

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 5 391 6 150 6 400
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 469 418 401
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 144 166 172
Kokonaiskäsittelyaika, kk 13,2 10,9 9,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 68 803 77 391 80 666
Bruttotulot 4 569 5 200 5 000
Nettomenot 64 234 72 191 75 666
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 21 882    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 23 257    

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 331 3 700 3 600
— muut tuotot 18 - -
Tuotot yhteensä 3 349 3 700 3 600
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 174 7 600 6 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 824 -3 900 -3 300
Kustannusvastaavuus, % 54 49 52

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 272 1 500 1 400
— muut tuotot 5 - -
Tuotot yhteensä 1 277 1 500 1 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 688 1 670 1 670
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -411 -170 -270
Kustannusvastaavuus, % 76 90 84

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain (477/2016) mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 27 400 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 80 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Edunvalvonnan henkilömäärän lisääminen (10 htv) 600
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05) 13
Rikosasioiden käsittely (HO 2019) 300
Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta 52
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu (HO 2019) 560
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja perheenyhdistäminen 440
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu 52
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.03) -13
Ylivelkaantuminen (painopisteenä oikeusaputoimistot, ennakkoneuvonta ja talousosaaminen) (HO 2019) 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -67
JTS-miljardin tuottavuussäästö -181
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 848
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -21
Palkkausten tarkistukset -135
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 198
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -172
Tasomuutos 1
Yhteensä 3 475

2020 talousarvio 75 666 000
2019 I lisätalousarvio 80 000
2019 talousarvio 72 191 000
2018 tilinpäätös 65 609 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 135 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 75 666 000 euroon nähden on 531 000 euroa, mistä 420 000 euroa aiheutuu oikeusavun ja edunvalvonnan koulutuskustannusten siirrosta momentille 25.01.01, 70 000 euroa ennakoivan talousneuvonta -hankkeen palkkausmenojen siirrosta momentille 25.01.01 ja 41 000 euroa siirrosta momentille 25.01.21 hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistamiseen.


2020 talousarvio 75 135 000
2019 I lisätalousarvio 80 000
2019 talousarvio 72 191 000
2018 tilinpäätös 65 609 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin määrärahaa korotetaan noin 2,9 milj. eurolla, josta suurin lisäys (1 milj. euroa) kohdistuu ylivelkaantumisen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää ylivelkaantumista edistämällä eri viranomaisten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä siten, että kansalainen saa nykyistä kattavammin ohjausta ja apua oman taloutensa hoitamiseen.

Valiokunta pitää näitä toimia perusteltuina, ja ne vastaavat hyvin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan. Ylivelkaantumisen vähentäminen edellyttää ennen muuta ennaltaehkäisevän työn vahvistamista mm. sosiaalitoimen, koulujen ja ulosoton kanssa. Erityisen tärkeää on vähentää pikavippeihin ja kuluttajaluottoihin liittyvää velkaantumiskierrettä.

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että kehyspäätöksen mukaisesti ylivelkaantumiseen osoitettu lisärahoitus kasvaa kehyskauden aikana edelleen 1,5 milj. euroon. On niin ikään tärkeää seurata edellisellä hallituskaudella tehtyjen kuluttaja- ja pikaluottoja koskevien lainmuutosten vaikutuksia ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 75 135 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetussa laissa (477/2016) ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa (813/2017) tarkoitettujen oikeusapu- ja edunvalvontapalveluiden ja talous- ja velkaneuvontapalveluiden ostamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 690 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19 -tartuntatautipandemiasta talous- ja velkaneuvonnalle aiheutuvista lisätehtävistä.


2020 II lisätalousarvio 690 000
2020 talousarvio 75 135 000
2019 tilinpäätös 72 271 000
2018 tilinpäätös 65 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 690 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 320 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu yleisen edunvalvonnan päämiesten määrän kasvusta.


2020 IV lisätalousarvio 1 320 000
2020 II lisätalousarvio 690 000
2020 talousarvio 75 135 000
2019 tilinpäätös 72 271 000
2018 tilinpäätös 65 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 320 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 042 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 700 000 euroa aiheutuu koronaviruspandemiasta johtuvasta maksutulokertymän vähenemisestä, 30 000 euroa koronaviruspandemiaan liittyvän ruuhkan purkamisen aloittamisesta kuluttajariitalautakunnassa, 864 000 euroa tietohallintomenojen kasvusta, 248 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja 200 000 euroa siirrosta momentilta 25.01.01 oikeusavun ja edunvalvonnan koulutukseen.


2020 VII lisätalousarvio 2 042 000
2020 IV lisätalousarvio 1 320 000
2020 II lisätalousarvio 690 000
2020 talousarvio 75 135 000
2019 tilinpäätös 72 271 000
2018 tilinpäätös 65 609 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 042 000 euroa.

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 75 505 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 68 005
Asianomistajan avustaminen 200
Yksityishenkilön velkajärjestely 2 100
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) 1 700
Yhteensä 75 505

Vuonna 2018 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 37 6001) oikeusapuasiaa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti (56 %) ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,6 milj. euroa v. 2018. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 6,4 milj. euroa v. 2018. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,7 milj. euroa v. 2018.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvapaikanhakijoiden oikeusapu (HO 2019) 250
Yhteensä 250

2020 talousarvio 75 505 000
2019 talousarvio 75 255 000
2018 tilinpäätös 78 838 600

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 75 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

4) enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4).

Lisäys 300 000 euroa talousarvioesityksen 75 505 000 euroon nähden aiheutuu julkisselvitysmenojen kasvusta.


2020 talousarvio 75 805 000
2019 IV lisätalousarvio 300 000
2019 talousarvio 75 255 000
2018 tilinpäätös 78 838 600

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 75 805 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 2 000 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 050 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Ahtium Oyj:n konkurssin siirtämisestä julkisselvitykseen.


2020 IV lisätalousarvio 50 000
2020 talousarvio 75 805 000
2019 tilinpäätös 77 561 533
2018 tilinpäätös 78 838 600

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 50 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 050 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 200 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 250 000 euroa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvän lakimuutoksen voimaantuloajankohdan siirtymisen vuoksi sekä lisäyksenä 150 000 euroa konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioiden kasvuun.


2020 VII lisätalousarvio -100 000
2020 IV lisätalousarvio 50 000
2020 talousarvio 75 805 000
2019 tilinpäätös 77 561 533
2018 tilinpäätös 78 838 600

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 2 200 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.