Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              22. Eräät ympäristömenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Ympäristön- ja luonnonsuojeluPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.

1. Hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto

Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.

Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Tehostetaan näiden suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa ja kehitetään uusia ja vaikuttavia toimia vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteutusta jatketaan. Vedenalaisen meriluonnon inventoinneilla tuetaan Itämeren suojelua ja ohjataan luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua. Jatketaan yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi ja johdetaan HELCOM:n puheenjohtajana (2018—2020) Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämis- sekä HELCOM:n ravinteidenkierrätysstrategian laatimistyötä.

Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyn sujuvuutta edesautetaan ja kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä.

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden (2017—2019) aikana on selvitetty hyviä ympäristövaikutusten arviointikäytäntöjä arktisilla alueilla. Näitä koskevia suosituksia nostetaan esiin kansallisesti ja kansainvälisesti.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisen toimintaohjelman toteutusta jatketaan ja valmistaudutaan uuden kansallisen strategian sekä alueellisten toimintaohjelmien laatimiseen 2020 jälkeiselle ajalle. Kansallispuistoverkostoa laajennetaan ja luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Arvioidaan Soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutuminen ja vaikuttavuus sekä edistetään soidensuojelua. Tehostetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta.

Käynnistetään elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman valmistelu ja toimeenpano. Luonnonsuojelualueilla ja muilla arvokkailla alueilla ennallistetaan metsiä ja soita sekä kunnostetaan ja hoidetaan uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lehtoja ja lintukosteikkoja. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Luontotyyppien ja lajien uusien uhanalaisuusarviointien sekä luonto- ja lintudirektiivien raportointien perusteella kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnonkeskeisten uhkien torjumiseksi. Tuloksista viestitään aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.

Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan mm. turvaamalla kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä. Suomen arvokkaat perinnebiotoopit inventoidaan ja niiden hoitoa tehostetaan.

Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta.

Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin sekä jatketaan riskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä. Kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman ohjelmakausi päättyy 2020. Arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja tarvittaessa laaditaan uusi ohjelma.

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 toimeenpannaan.

2. Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan ja vaikutetaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon sekä mahdolliseen 2030 tavoitteiden päivittämiseen.

Lisätään ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti. Samanaikaisesti aloitetaan uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman tai päivityksen ja ilmastolain muutosten valmistelu.

Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.

Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa. Vauhditetaan ilmastotyötä kunnissa ja alueilla.

Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelman suunnitelman mukaisesti. Ohjelma perustuu energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Vuonna 2020 toteutetaan suunnitellusti mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.

Jatketaan toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.

Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) toimeenpanoa, jolla tehostetaan biomassojen ja jätevesien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä, edistetään haitta-aineita vähentävien menetelmien ja ravinteita kierrättävien yhteistyökokonaisuuksien syntymistä sekä ravinteiden kierrätyksen uudenlaisia ohjauskeinoja fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan edistämiseksi.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Ympäristön- ja luonnonsuojelun menoihin varataan yhteensä 182,131 milj. euroa. Hallinnonalan luonnonsuojelun määrärahat kasvavat kaiken kaikkiaan 88,8 milj. eurolla vuonna 2020.

Valiokunta korostaa, että määrärahalisäyksillä pystytään aiempaa paremmin tavoittelemaan Suomen luonnon monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämistä ja hiilineutraaliutta. Tähän pyritään mm. tehostamalla toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi, selvittämällä ilmastoviisaita suojeluratkaisuja ja arvioimalla luonnonsuojelulainsäädännön uudistamistarpeita. Lisäksi käynnistetään uusi kymmenvuotinen Helmi-elinympäristöohjelma.

Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Vuonna 2020 keskitytään soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon. Toimilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja vesiensuojelua.

Valiokunta toteaa, että vaikka soiden ennallistaminen saattaa lyhyellä tähtäimellä lisätä hiilipäästöjä, pitkällä tähtäimellä alueiden hiilensidontakyky lisääntyy.

Talousarvioesitys sisältää yhteensä 42 milj. euroa ohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen vuonna 2020. Tästä 12 milj. euroa ohjataan soiden vapaaehtoiseen suojeluun (momentti 35.10.63), 10 milj. euroa Metsähallituksen luontokohteissa (momentti 35.10.52) ja 20 milj. euroa muissa kohteissa toteutettaviin toimenpiteisiin (momentti 35.10.21).

20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin

2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.

Ympäristönsuojelulakiin on lisätty säännös (1077/2018) valtion valvontaviranomaisten toimivallasta ryhtyä välttämättömiin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, jos pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavaa vaaraa tai vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle ja jos tarvittavien toimien suorittaminen ei kuulu pelastuslain nojalla pelastustoimintaan. Toimiin voidaan ryhtyä, jos toimien toteuttamista ei voida varmistaa tavanomaisessa hallintopakkomenettelyssä tai jos toiminnasta vastaavaa tahoa ei saada selville. Säännös tuli voimaan 1.1.2019.

Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hituran kaivoksen sulkemisen II vaihe -16 300
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen 2 500
Yhteensä -13 800

2020 talousarvio 4 400 000
2019 talousarvio 18 200 000
2018 tilinpäätös 7 100 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Suomen aluevesillä on noin tuhat vanhaa hylkyä, joista noin 20:llä arvioidaan olevan korkea riski meriympäristölle niiden sisältämän öljyn vuoksi. Momentille esitetään 3 milj. euroa 1—2 hylyn tyhjentämiseen öljystä ja työhön tarvittavan osaamisen vahvistamiseen. Toteutuksesta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhdessä Rajavartiolaitoksen ja merivoimien kanssa osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös aiemmin antamansa lausuman (VaVM 5/2017 vp) kaivosten sulkemiseen liittyvistä vastuista ja jälkihoidosta. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että hallitus varmistaa, etteivät vastuut jää valtion kannettavaksi, ja arvioi kaivostoiminnalle asetettavien vakuuksien optimaalista tasoa. Näin ollen on myönteistä, että ympäristöministeriö jatkaa työskentelyä ympäristövahinkojen toissijaisten vastuujärjestelmien (TOVA) kehittämiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin

2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 30 340 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon edistämiseen

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 107 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tehostetaan METSO-ohjelman toteutusta ja soiden suojelua sekä inventoidaan ja seurataan uhanalaisia ja luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä, perinnebiotooppeja sekä Natura-alueiden harjumetsiä. Tehdään puuttuvat Natura-alueiden tilan arvioinnit ja tarvittavia suunnitelmia. Toteutetaan luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Toimeenpannaan lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja käynnistetään pölyttäjäseuranta.

Määrärahaa käytetään pääosin kymmenvuotisen elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan alkuvaiheessa etenkin soiden, lintukosteikkojen ja perinnebiotooppien ja jatkossa myös muiden uhanalaisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan myös luonnonsuojelua edistävän luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.

Maatalouden ympäristökorvausten kohdentamisen tueksi viedään päätökseen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi koko maassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Toteutetaan maa-ainesten kestävään käyttöön ja maa-ainesten ottoalueiden kunnostukseen liittyviä hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Heinolan Lintutarhan toiminnan jatkon varmistaminen -50
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 15 600
Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) 12 100
Yhteensä 27 650

2020 talousarvio 30 340 000
2019 talousarvio 2 690 000
2018 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 30 340 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon edistämiseen

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 107 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 117 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu metsien suojelusta.


2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 30 340 000
2019 tilinpäätös 2 690 000
2018 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 117 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Helmi-elinympäristöohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 125 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen luonnonsuojelulain muuttamisesta (HE 116/2020 vp).

Lisäyksestä 50 000 euroa aiheutuu momentille 12.35.99 tuloutettavasta lahjoituksesta. Lahjoitusvaroja voidaan käyttää yhteen tai useampaan Helmi-ohjelman lintuvesi- ja kosteikkokohteeseen.

Lisäyksestä 3 000 000 euroa aiheutuu luonnonsuojelun rahoituksesta.


2020 VII lisätalousarvio 3 050 000
2020 IV lisätalousarvio 2 000 000
2020 talousarvio 30 340 000
2019 tilinpäätös 2 690 000
2018 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 050 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös Helmi-elinympäristöohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 125 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 20 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötiedon tuottamiseen

7) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

9) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

10) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun

12) enintään 161 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

13) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 3 000 000
Itämeren ja vesien suojelun edistäminen 6 890 000
Ympäristötehtävien palvelujen hankinta 4 125 000
Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen 1 350 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen 1 200 000
Kiertotalouden edistäminen 420 000
Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet 1 910 000
Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit 1 340 000
Yhteensä 20 235 000

Määrärahasta käytetään 9 890 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), pohjavesien ja pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi.

Määrärahasta käytetään ympäristöhallinnon tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien sekä tiedonhallinnan palveluiden hankintaan 4 125 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 420 000 euroa kiertotalouden strategiseen edistämisohjelmaan ja muuhun kiertotalouden edistämiseen.

Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen.

Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoon ja kuntien sekä alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmien valmisteluun sekä ilmastopaneelin toimintaan.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ilmastopaneeli (HO 2019) 450
Ilmastopaneelin sihteeristön palkkaus -150
Kiertotalouden edistämisohjelman toteuttaminen (HO 2019) 420
Ravinteiden kierrätys -hanke (HO 2019 kertaluonteinen) 2 500
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen -1 500
Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit (HO 2019) 1 340
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 000
Yhteensä 2 060

2020 talousarvio 20 235 000
2019 talousarvio 18 175 000
2018 tilinpäätös 16 525 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Määrärahaa saa käyttää:

12) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 12) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 12).

Talousarvioesitykseen nähden ympäristöhallintoon varatun määrärahan käyttöä on lisätty 19 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisella ympäristöhallinnon vahvistamiseksi ELY-keskuksissa.


2020 talousarvio 20 235 000
2019 talousarvio 18 175 000
2018 tilinpäätös 16 525 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 20,235 milj. euroa, joka on 2,060 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Määrärahaan sisältyy 6,890 milj. euroa Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen, jolla toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisia toimia. Suunnitelmien toimeenpano tähtää vesien ja Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä, haitallisten aineiden päästöjä sekä edistetään pohjavesien ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua.

Määrärahalla jatketaan myös Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toteutusta ja Ravinteiden kierrätys (RAKI) -hanketta. RAKI-hankkeessa on jo vuosia tehty kokeiluperusteista työtä ja luotu pohjaa systeemiselle muutokselle. Ravinteiden kierrätys parantaa sekä ilmaston että vesien suojelua ja vahvistaa kiertotaloutta.

Momentille esitetään lisäksi 3 milj. euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmaan mm. maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen ja vesitalouden hallintaan. Ohjelman tarkoituksena on Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseen tähtäävien toimien tehostaminen. Arvio ohjelman kokonaiskustannuksista on 54 milj. euroa vuosille 2020—2023, josta 15 milj. euroa esitetään vuodelle 2020 (3 milj. euroa momentti 35.10.20 ja 9 milj. euroa momentti 35.10.61).

Valiokunta toteaa, että talousarvioesitys (erityisesti momentit 35.10.22 ja 35.10.61) luo hyvät edellytykset sisävesien ja Itämeren tilan parantamiselle käytännön toimien kautta ja korostaa myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä tehokkaimpien ratkaisujen löytämiseksi. Ratkaisujen toimivuus tulee varmistaa vesistöjen tilan luotettavalla seurannalla.

Valiokunta painottaa puhtaan veden kasvavaa merkitystä ja nostaa tässä yhteydessä esiin tarpeen tehostaa kaupunkien jäte-, hule- ja kuivatusvesien hallintaa. Lisää tietoa tarvitaan myös haitallisten aineiden, kuten hormonivalmisteiden ja lääkeaineiden esiintymisestä vesiympäristössä ja pohjavesissä sekä muovien ja mikromuovien hallinnasta.

Momentin rahoitusta esitetään lisäksi suunnattavaksi pilaantuneiden alueiden kunnostukseen ja maaperäsuojeluun (1,35 milj. euroa). Pilaantuneita alueita koskevan perustyön lisäksi ympäristöministeriössä toteutetaan valtakunnallista pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelmaa (1,521 milj. euroa momentilla 35.10.61). Ympäristöministeriön mukaan kaivannaisjätealueiden tutkimuksiin olisi tarvetta enemmän kuin niitä pystytään esitetyllä määrärahalla toteuttamaan.

Valiokunta pitää myönteisenä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kaisuun on varattu 1 milj. euroa vauhdittamaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Konkreettiset ilmastotoimet toteutetaan usein nimenomaan kuntatasolla. Tarkoituksena on koordinoida ja levittää kuntien kehittämiä parhaita ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja kuntalaisten vähähiilisten toimien lisäämiseksi.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on lisäksi keskeistä vahvistaa Ilmastolain (609/2015) ohjausvaikutusta. Lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 sekä päivitetään vuoden 2050 tavoite. Siihen sisällytetään uutena myös hallitusohjelman mukaisesti käynnistettävän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman linjaukset. Ilmastopolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa tukevia selvityksiä varten momentille on varattu 160 000 euroa.

Valiokunta korostaa lisäksi erityisesti Ilmastopaneelin merkitystä tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä ja pitää tarpeellisena, että sen roolia vahvistetaan. Toiminnan tukitaso kaksinkertaistetaan ja työhön esitetään 750 000 euroa.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa pilaantuneiden maiden kunnostukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 20 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelun sekä niitä ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötiedon tuottamiseen

7) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

9) ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen alueidenkäytössä

10) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun

12) enintään 180 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 158 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

13) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden rakentamisesta aiheutuviin menoihin ja tuulivoimarakentamisen edistämiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 193 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 171 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 700 000 euroa aiheutuu kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden rahoittamisesta. Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita. Lisäyksestä 1 000 000 euroa aiheutuu tuulivoimarakentamisen edistämisestä ja siihen liittyvien prosessien vauhdittamisesta ELY-keskuksissa. Lisämäärärahasta käytetään 1 000 000 euroa kokeilu- ja pilotointihankkeisiin, jotka liittyvät muovien talteenoton ja kierrätyksen tehostamiseen sekä kertakäyttöisten muovipakkausten vähentämiseen.


2020 IV lisätalousarvio 3 700 000
2020 talousarvio 20 635 000
2019 tilinpäätös 18 175 000
2018 tilinpäätös 16 525 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden rakentamisesta aiheutuviin menoihin ja tuulivoimarakentamisen edistämiseen.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 193 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 7) sekä 171 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kompensaation pilotointiin.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kompensaation pilotoinnin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 VII lisätalousarvio
2020 IV lisätalousarvio 3 700 000
2020 talousarvio 20 635 000
2019 tilinpäätös 18 175 000
2018 tilinpäätös 16 525 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kompensaation pilotointiin.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 57 844 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta

4) tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luonnontila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
         
Natura-alueiden tila-arviointien (NATA) päivitysten lukumäärä1) - - - 150
Heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantaminen (ha) 5 746 6 219 5 990 7 450
Laji-inventoinnit; esiintymätarkistukset (kpl) 6 409 14 349 9 000 18 000
Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (kpl) 7 927 492 8 041 019 8 180 000 8 300 000
Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko) 4,34 4,40 4,41 4,42

1) Uusi tavoite

Metsähallitus
  • — osallistuu elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman toteuttamiseen yhteistyössä ELY-keskusten kanssa
  • — parantaa lajien ja luontotyyppien suojelutasoa lisäämällä merkittävästi niihin kohdistuvia suojelu- ja hoitotoimia ja täydentämällä tietopohjaa
  • — osallistuu elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelmaan
  • — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — lisää Natura 2000 - ja muilla suojelualueilla hoito- ja ennallistamistoimia tavoitteena alueiden luonnontilan, kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
  • — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien kehittämisestä ja tietosisältöjen laadun parantamisesta mukaan luettuna uhanalaisten lajien tiedonhallinta
  • — ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
  • — parantaa luonnonsuojelualueiden ekologista kestävyyttä sekä luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön edellytyksiä muun muassa vähentämällä suunnitelmallisesti suojelualueiden retkeily- ja opastusvarustuksen korjausvelkaa
  • — edistää luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostusta ja rajojen maastomerkintää
  • — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 700 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Muut tunnusluvut

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
esitys
         
Kansallispuistojen määrä (kpl) 40 40 40 40
Muiden luonnonsuojelualueiden määrä (kpl) 579 579 925 1 270
Kansallispuistojen pinta-ala (ha) 1 002 000 1 002 000 1 005 000 1 003 000
Muiden luonnonsuojelualueiden pinta-ala (ha) 982 000 986 000 1 110 000 1 250 000
Muiden luonnonsuojelukohteiden pinta-ala (ha) 830 000 896 000 780 000 650 000
Erämaa-alueiden (12 kpl) pinta-ala (ha) 1 489 000 1 489 000 1 489 000 1 489 000
Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 5 563 6 033 5 600 6 000
Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 24 257 27 611 24 500 24 500
Muinaisjäännösten lkm (kpl) 2 269 2 269 2 269 2 269
Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) 383 396 383 396
Luontokeskusten ja muiden asiakaspalvelupisteiden määrä (kpl) 25 25 24 24

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
19 kansallispuiston ja luontokohteen kunnostaminen ja kehittäminen -2 770
Autiotupien kehittäminen ja korjausvelan vähentäminen -200
Esteettömien luontokohteiden lisäämiseen Luontopalveluiden kohteisiin -300
Kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelukohteiden reitistöjen opasteisiin ja taukopaikkoihin -360
Korjausvelan vähentäminen -1 500
Luonnonsuojelualueiden ennallistaminen ja hoito 500
Luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostaminen ja rajojen merkitseminen 500
Luonnonsuojelualueiden korjausvelan vähentäminen 1 000
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 19 200
Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) 7 500
Matkailu 4.0 -hanke -1 240
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan laajennus ja perusnäyttelyn uudistus 1 145
Saimaannorpan suojelu -100
Vallisaaren viemäritöiden aikaistus (LTA II 2019) -900
Yhteensä 22 475

2020 talousarvio 57 844 000
2019 II lisätalousarvio 900 000
2019 talousarvio 35 369 000
2018 tilinpäätös 34 760 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 57 922 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 78 000 euroa talousarvioesityksen 57 844 000 euroon nähden aiheutuu eläkemaksurakenteen muutoksesta.


2020 talousarvio 57 922 000
2019 IV lisätalousarvio 78 000
2019 II lisätalousarvio 900 000
2019 talousarvio 35 369 000
2018 tilinpäätös 34 760 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 57,922 milj. euroa, joka on 22,553 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta pitää myönteisenä, että Metsähallituksen Luontopalvelut voi panostaa huomattavasti aiempaa enemmän valtion hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoitoon ja luonnontilan ennallistamiseen (Helmi-ohjelma), ja siten se on osaltaan pysäyttämässä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

Valiokunta toteaa, että luonnonsuojelualueiden kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Alueiden kestävyys ja luontoarvojen turvaaminen edellyttävät, että kävijöiden ohjaaminen, reitit ja retkeilyä palvelevat rakenteet ovat kunnossa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Metsähallitus pystyy kehyskaudelle suunnitelluilla lisäyksillä purkamaan hallinnonalan retkeilykohteisiin syntyneen korjausvelan. Vuonna 2020 tarkoitukseen esitetään 19,2 milj. euron tulevaisuusinvestointia, jossa priorisoidaan kulutuskestävyyden kannalta herkkiä luontokohteita ja vilkkaassa käytössä olevia alueita. Näin parannetaan myös luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön edellytyksiä ja samalla paikallistaloutta. Keskeistä on myös edelleen panostaa alueiden käyttöä edistäviin digihankkeisiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Metsähallitukselle esitetty merkittävä tasokorotus ei kuitenkaan riitä hoitamaan valtion arvokkaan rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden mittavaa korjausvelkaa (70 milj. euroa). Tähän tulee hakea ratkaisua laajapohjaisen yhteistyön kautta, esimerkiksi valtion kiinteistöstrategian päivityksen yhteydessä.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 3 400 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 1 300 000 euroa sisävesireiteille satamiin, nuotiopaikkoihin, veneilyyn, matkailuun, melontaan ja retkeilyyn muun muassa Suur-Saimaan kanavareiteillä ja Järvi-Suomessa. Koloveden kansallispuistoon kulkeva Heinäveden kanavareitti kunnostetaan. Tämä pitää sisällään retkisatamien ylläpidon (laiturit, nuotiopaikat ja käymälät) ja myös kunnostuksen Palokissa, Martinsaaressa, Paimensaaressa ja Kermanrannassa sekä Karjalansaaren retkisataman palauttamisen.
  • — 1 050 000 euroa Korvatunturin opastuskeskuksen toiminnan kehittämiseen (200 000 euroa), Etelä-Konneveden (200 000 euroa), Helvetinjärven (100 000 euroa) ja Leivonmäen (100 000 euroa) kansallispuistojen infran ja palvelutarjonnan kehittämiseen, Nuuksion kansallispuiston ja Suomen luontokeskus Haltian resursseihin (200 000 euroa), luontomatkailuun ja ulkoilureittien (pitkospuut, laavut yms.) kunnossapitoon (200 000 euroa) sekä Kuhmossa sijaitsevan Ystävyyden puiston luontopalveluihin (50 000 euroa).
  • — 900 000 euroa kulttuurikohteiden korjausvelan hoitamiseen kiireellisimmissä kohteissa.
  • — 150 000 euroa Kolin kansallispuiston pysäköintialueen ratkaisujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 61 322 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta

4) tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luonnontila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahaa käytetään vilkkaassa käytössä olevien keskeisten luonnonsuojelualueiden paikoitusalueiden ja sisääntuloväylien kunnostamiseen sekä niihin liittyvien digipalvelujen kehittämiseen, rakennettujen kiinteistöjen energiaremontteihin, mm. öljylämmityksestä luopumiseen, maastoliikenneväylästön kunnostamiseen ja kulttuuriperintökohteiden korjausvelan vähentämiseen sekä em. toimenpiteitä varten tarvittavan rakennuttajaorganisaation vahvistamiseen.


2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 61 322 000
2019 tilinpäätös 36 347 000
2018 tilinpäätös 34 760 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 140 000
2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 61 322 000
2019 tilinpäätös 36 347 000
2018 tilinpäätös 34 760 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

(60.) Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta.


2019 talousarvio 3 000 000
2018 tilinpäätös 3 000 000

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 15 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin

2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen

3) hankkeista aiheutuvien enintään kahdeksaa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

5) Puurakentamisen ohjelmaan, jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä, aiheutuvien menojen maksamiseen

6) Kestävä kaupunki -ohjelmaan, jolla edistetään kestävää kaupunkikehitystä, aiheutuvien menojen maksamiseen

7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 9 000 000
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen 1 521 000
Pilaantuneiden alueiden kunnostus 1 521 000
Puurakentamisen ohjelma 2 000 000
Kestävä kaupunki -ohjelma 1 500 000
Yhteensä 15 542 000

Määrärahasta käytetään 10 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.

Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista sekä valtion jätehuoltotöinä toteutettavien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden tutkimus- ja kunnostushankkeiden teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan toissijaisesti esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.

Määrärahasta käytetään 2 000 000 euroa puurakentamisen ohjelman toteuttamiseen. Vuonna 2020 toteutetaan mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.

Määrärahasta käytetään 1 500 000 euroa Kestävä kaupunki -ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma vauhdittaa kestävää kaupunkikehittämistä pääpainonaan sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävät ratkaisut. Vuonna 2020 toiminta painottuu kaupunkien ja kuntien yhteisten haasteiden ratkaisutyöhön, kokeilujen toteutukseen ja niiden tulosten levittämiseen, hyvien käytäntöjen jakamiseen, kaupunkikehittämisen verkostoyhteistyön edistämiseen sekä kansainväliseen kokemusten vaihdon käynnistämiseen.

Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kestävä kaupunkikehitys -ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 1 500
Lievestuoreen Laajalahden kunnostushanke -500
Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen -1 000
Viiden vesistön kunnostus -480
Yhteensä -480

2020 talousarvio 15 542 000
2019 talousarvio 16 022 000
2018 tilinpäätös 9 052 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 18 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) hankkeista aiheutuvien enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

8) avustukseen Lahden kaupungille Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -teemavuoden toteuttamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3) ja päätösosan toisen kappaleen kohta 8) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 8).

Talousarvioesitykseen nähden ympäristöministeriölle on lisätty kaksi henkilötyövuotta Kestävä kaupunki -ohjelman yhteistyöhankkeisiin Suomen ympäristökeskuksessa ja ELY-keskuksissa.

Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 15 542 000 euroon nähden aiheutuu Lahden kaupungin Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -teemavuoden toteuttamisesta.


2020 talousarvio 18 542 000
2019 talousarvio 16 022 000
2018 tilinpäätös 9 052 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 18,542 milj. euroa, joka on 2,520 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Momentilta rahoitetaan konkreettisia vesien- ja merenhoidon hankkeita, jotka toteuttavat edellä (momentin 35.10.22 kohdalla) mainittujen vesiensuojelun tehostamisohjelman (9 milj. euroa) ja vesien- ja merenhoitosuunnitelmien mukaisia toimia (1,5 milj. euroa).

Valiokunta korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä vesiensuojelussa, koska tulokset näkyvät hitaasti. Tärkeää on, että hankkeissa toteutetaan paikallisia vesiensuojelutoimenpiteitä yhdessä kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näillä toimenpiteillä vähennetään ulkoista kuormitusta ja toteutetaan kunnostustoimenpiteitä valuma-alueilla ja vesistöissä.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että momentilta jatketaan puurakentamisen edistämistä 2,0 milj. euron määrärahalla. Ohjelma tähtää rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen lisäämällä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa, vahvistamalla alueellista osaamista sekä kehittämällä puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä. Lisäksi tavoitteena on lisätä puurakentamisen vientiedellytyksiä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus esittää myös muita toimia puurakentamisen kaksinkertaistamiseksi hallituskauden aikana (esimerkiksi momentilla 35.20.60).

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Haapavedelle Haapajärven ekologisen tilan tutkimukseen ja sen parantamiseen sekä tulosten hyödyntämiseen vesistöjen kunnostuksessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 18 792 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin

2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen

3) hankkeista aiheutuvien enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

4) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

5) Puurakentamisen ohjelmaan, jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä, aiheutuvien menojen maksamiseen

6) Kestävä kaupunki -ohjelmaan, jolla edistetään kestävää kaupunkikehitystä, aiheutuvien menojen maksamiseen

7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

8) avustukseen Lahden kaupungille Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -teemavuoden toteuttamiseen.

Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 28 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille valtionavustuslain nojalla myönnettäviin avustuksiin lähivirkistysalueiden ja viheralueiden kunnostamisesta, kehittämisestä sekä palvelujen parantamisesta aiheutuviin menoihin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää vesihuollon ravinnekierrätyksen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantamisen toteuttamisen avustuksiin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 28 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeen yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys tarvitaan vesiensuojelun tehostamisohjelmassa toteutettavan kipsikäsittelyn hankinnan ja sen viljelijöille luovuttamisen toteuttamisesta johtuen. Kipsin peltolevityksellä edistetään vesiensuojelua. Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 60/2020 vp).

Lisäyksestä 5 000 000 euroa on puurakentamisen ohjelman lisärahoitusta ja kohdennetaan käynnissä olevan ohjelman toiminnan painopisteistä erityisesti teollisen puurakentamisen kehittämistoimintaan Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kautta, puurakentamisen koulutuksen tukemiseen sekä informaatio-ohjauksen toimenpiteisiin.

Lisäyksestä 13 000 000 euroa on avustusta kunnille, joka mahdollistaa virkistysalueille, viheralueille ja kansallisiin kaupunkipuistoihin suunniteltujen ulkoilua palvelevien kunnostushankkeiden ja investointien toteuttamisen.

Lisäyksestä 10 000 000 euroa on tarkoitettu avustuksiin, joilla kunnat voivat käynnistää nopeavaikutteisia toimia vesihuollon ravinnekierrätyksen, jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämiseksi.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
         
Vuoden 2020 sitoumukset 6 500 2 000 1 500 10 000
Menot yhteensä 6 500 2 000 1 500 10 000

2020 IV lisätalousarvio 28 000 000
2020 talousarvio 18 792 000
2019 tilinpäätös 16 022 000
2018 tilinpäätös 9 052 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 28 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja vuodelta 2019 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille valtionavustuslain nojalla myönnettäviin avustuksiin lähivirkistysalueiden ja viheralueiden kunnostamisesta, kehittämisestä sekä palvelujen parantamisesta aiheutuviin menoihin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää vesihuollon ravinnekierrätyksen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantamisen toteuttamisen avustuksiin sekä avustusten myöntämisestä aiheutuviin menoihin.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 28 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vesiensuojelun tehostamisohjelman KIPSI-hankkeen toteuttamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeen yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 48 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 60 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2020 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Lisäksi suojellaan arvokkaita suoalueita sekä muita elinympäristöjä osana elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.

METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 25 000 000 euroa ja soidensuojeluun osana elinympäristö-ohjelmaa vähintään 12 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
         
Vuoden 2020 sitoumukset 5 000 3 000 2 000 10 000
Menot yhteensä 5 000 3 000 2 000 10 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) 12 000
Luonnonsuojelun rahoitus (HO 2019) 15 000
METSO-ohjelma (siirto momentille 35.20.55) -5 000
Tasomuutos -200
Yhteensä 21 800

2020 talousarvio 48 630 000
2019 talousarvio 26 830 000
2018 tilinpäätös 29 621 445

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 48,630 milj. euroa, joka on 21,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Määrärahasta on varattu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutukseen 25 milj. euroa.

Valiokunta toteaa tyytyväisenä, että korotetun kehystason myötä saavutetaan METSO-ohjelmalle asetettu 96 000 hehtaarin suojelutavoite vuoteen 2025 mennessä ympäristöministeriön osalta. Jotta määrärahat saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti ja käytettyä mahdollisimman laadukkaisiin kohteisiin, tulee myös ELY-keskuksilla olla tarvittavat resurssit ohjelman toteuttamiseen ja markkinointiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 48 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 60 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2020 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahalla toteutetaan vanhojen metsien suojelua ja erityisesti pienimpien kansallispuistojen laajennuksia sekä parannetaan luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyyttä, eheyttä ja kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa.


2020 IV lisätalousarvio 18 000 000
2020 talousarvio 48 630 000
2019 tilinpäätös 26 830 000
2018 tilinpäätös 29 621 445

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 18 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu METSO-ohjelman lisätarpeista.


2020 VII lisätalousarvio 8 000 000
2020 IV lisätalousarvio 18 000 000
2020 talousarvio 48 630 000
2019 tilinpäätös 26 830 000
2018 tilinpäätös 29 621 445

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

(65.) Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen öljyjätemaksusta annetun lain kumoamisesta.


2019 talousarvio 1 000 000
2018 tilinpäätös 1 000 000

66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 2 062 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilmasto ja ilmakehä 400 000
Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus 480 000
Itämeri, vesistöt ja vesivarat 625 000
Materiaalitehokkuus ja kemikaalit 200 000
Asuminen ja rakennettu ympäristö 7 000
Muut maksut ulkomaille 50 000
Kehitysmaiden osallistumistuki 300 000
Yhteensä 2 062 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HELCOM-maksun korotus (siirto momentilta 35.01.01) 36
Kansainvälinen musta hiili -aloite CCAC (siirto momentille 35.01.01) -100
Kehitysmaiden edustajien osallistuminen ympäristökokouksiin (siirto momentilta 24.30.66) 300
Yhteensä 236

2020 talousarvio 2 062 000
2019 talousarvio 1 826 000
2018 tilinpäätös 1 812 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 2 062 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

Määrärahaa saa käyttää myös kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.