Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              41. (32.60.40) Energiatuki
         50. (32.70) Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 298 301 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin

2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin

3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin

4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen

5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen

8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin

9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.

Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoituksella kannustetaan uusien miljardiluokan ekosysteemien syntymistä Suomeen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Rahoitusta voidaan myöntää myös Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille (Important Projects for Common European Interest, IPCEI).

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevia menoja vastaava EU:n rahoitusosuus ko. hankkeisiin on merkitty momentille 12.32.99.

Vaikuttavuus

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Kansainvälistä kasvua yrityksille      
— Parhaiten vientiä (top 10 %) kasvattaneiden pk-asiakasyritysten viennin kasvu (milj. euroa ja %) 993 (41 %) 888 (> 44 %) 900 (> 44 %)
— Business Finlandin t&k-rahoitusta saavien pk-yritysten t&k-panostusten kasvu (%) 32 > 31 > 31
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (vientikerroin) 25 > 20 > 20
Maailmanluokan ekosysteemit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvua tukemassa      
— Rahoitetut ekosysteemialoitteet, joissa tavoitteena yli 1 mrd. euron kokonaisuus (kpl) 8 10 5

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 191 100 209 693
— alkaville yrityksille   59 495
— pk-yrityksille   58 915
— suuryrityksille   91 283
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 94 778 105 400
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 12 423 12 423
Yhteensä 298 301 327 516

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
             
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 229 401 131 000 51 000 12 500 2 500 426 401
Vuoden 2020 sitoumukset 68 900 118 000 87 400 38 450 14 766 327 516
Menot yhteensä 298 301 249 000 138 400 50 950 17 266 753 917

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkentuminen -3 528
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 29.80.31) -250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20) 250
ESA:n maksut (siirto momentille 32.01.66) -7 729
Innovatiiviset hankinnat 828
Innovatiivisiin julkisiin hankintoihin siirretyn rahoituksen palautus 3 000
Materiaalikatselmukset (siirto momentilta 32.20.28) 130
Microsoftin irtisanomiset (10 milj. euron lisävaltuus TA2016) -1 300
Miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot (HO 2019) 7 000
Talent Explorer (HO 2019) 900
Teollisuusvetoiset innovaatioekosysteemit (TA2019 pysyvän valtuuden tasokorotuksen maksatukset) 24 500
Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys ja innovatiiviset hankinnat, Innovaatioseteli, TF Explorer-rahoitus -1 000
Yhteensä 22 801

2020 talousarvio 298 301 000
2019 talousarvio 275 500 000
2018 tilinpäätös 260 362 671

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään määrärahaksi 298,3 milj. euroa. Määrärahoja kohdistetaan erityisesti Business Finlandin kautta jaettavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, joka kasvaa arviolta 49 milj. eurolla vuoteen 2019 verrattuna.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhdessä korkean osaamisen kanssa Suomen tärkein kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Hallitusohjelman tavoite Suomen tk-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin BKT:stä on kannatettava ja tärkeä, vaikka tavoitteen saavuttaminen näyttää erittäin haasteelliselta. Valiokunnan saamissa selvityksissä on tuotu esiin näkökohtia tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen liittyen. Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta esitetään lisättäväksi tukijärjestelmän arvioinnilla tieteellisiin koeasetelmiin perustuen1). Arviointitulosten pohjalta tukiohjelmaa voitaisiin suunnata uudelleen ja muuttaa vaikuttavampaan suuntaan. Toiseksi on suositeltu, että julkisen sektorin tuet tulisi suunnata erityisesti sellaisiin toimiin, jotka lisäävät myös yksityisen sektorin tk-panostuksia. Vipuvaikutuksen avulla tk-panostukset kasvaisivat merkittävästi. Kolmanneksi on esitetty, että julkista tukea tulisi kohdentaa sellaiseen tki-toimintaan, jota yritykset eivät toteuttaisi ilman tukea.

Valiokunta pitää hyvänä, että uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatiokeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Näissä innovaatioekosysteemeissä on tärkeää olla mukana eri kokoisia ja eri kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia. Innovaatioekosysteemien yksi merkittävä arvo on myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön tiivistämisessä. Verkostoyhteistyö mahdollistaa myös pk-yritysten osaamisen kehittämisen ja pääsyn innovaatiotoiminnan piiriin.

Valiokunta tuo esiin, että innovaatiotoimintaa tulisi edistää ruohonjuuritasolta lähtien, ja pitää hyvänä Keksintösäätiön ponnisteluja koota hajallaan olevat alkuvaiheen neuvontapalvelut yhteen palvelemaan keksijöitä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 298 301 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2020 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 327 516 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtionavustuslain (688/2001), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014), Euroopan komission asetuksen (EU 651/2014) sekä Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä työelämän kehittämishankkeisiin

2) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä niiden valmisteluun, osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansainvälisille organisaatioille maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin

3) valtion budjettitalouden organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin ja työelämän kehittämishankkeisiin

4) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen (innovatiiviset julkiset hankinnat) valmisteluun ja toteutukseen

5) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

6) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

7) valtionavustuslain (688/2001), yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisesti kansainvälistymistä edistävien toimien toteuttamiseen

8) yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin

9) valtionavustuslain (688/2001) ja valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) mukaisesti Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, joiden tukemisen Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi.

Momentilta voidaan maksaa rahoitustoimintaan liittyvien tavanomaisten ennakoiden lisäksi ennakoita Business Finland Oy:lle sen myöntämistä avustusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 127 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 477 516 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan 127 500 000 euron ja myöntämisvaltuuden 150 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen suunnattavista toimenpiteistä.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 127 500 000 euroa vuonna 2020 ja 22 500 000 euroa vuonna 2021.


2020 I lisätalousarvio 127 500 000
2020 talousarvio 298 301 000
2019 tilinpäätös 245 020 942
2018 tilinpäätös 260 362 671

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2020 vp (26.3.2020)

Business Finland on ottanut käyttöön kaksi uutta rahoituspalvelua, joilla pyritään lieventämään koronavirusepidemian aiheuttamia talousvaikutuksia. Rahoitus kohdennetaan yrityksille, joilla ennen koronan aiheuttamaa erikoistilannetta oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Palvelujen kohteena ovat ainakin matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen poikkeusoloissa, ja sitä koskevat valtionavustuslain nojalla annetut rahoitusehdot.

Hallitus esittää momentin myöntämisvaltuuden korotusta 150 milj. eurolla, mutta saadun selvityksen mukaan määrärahan tarve on jo nyt osoittautunut paljon ennakoitua suuremmaksi. Muutamassa päivässä (25.3.2020 mennessä) rahoitusta on haettu jo n. 368 milj. euroa ja tuen tarpeen arvioidaan edelleen kasvavan, kun koronaviruksen aiheuttamat häiriöt koskevat yhä laajemmin eri aloja.

Edellä mainitusta johtuen valiokunta korottaa momentin myöntövaltuutta 550 milj. eurolla, jolloin myöntövaltuus nousee 700 milj. eurolla. Tämä edellyttää momentin määrärahan korottamista 467,5 milj. eurolla, jolloin momentille myönnetään lisäystä yhteensä 595 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 595 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 027 516 000 eurolla.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 127 516 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan 85 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 100 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattavista toimenpiteistä.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 85 000 000 euroa vuonna 2020 ja 15 000 000 euroa vuonna 2021.


2020 II lisätalousarvio 85 000 000
2020 I lisätalousarvio 595 000 000
2020 talousarvio 298 301 000
2019 tilinpäätös 245 020 942
2018 tilinpäätös 260 362 671

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä yhteensä 1 127 516 000 eurolla.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 135 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 1 382 516 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan 12 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 60 000 000 euron lisäys aiheutuu vuonna 2020 käynnistetyn suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamisesta.

Määrärahan 3 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 15 000 000 euron lisäys aiheutuu yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotoinnista.

Määrärahan 120 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 180 000 000 euron lisäys aiheutuu koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattavista toimenpiteistä.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 135 000 000 euroa vuonna 2020, 79 500 000 euroa vuonna 2021, 22 500 000 euroa vuonna 2022, 15 000 000 euroa vuonna 2023 ja 3 000 000 euroa vuonna 2024.


2020 IV lisätalousarvio 135 000 000
2020 II lisätalousarvio 85 000 000
2020 I lisätalousarvio 595 000 000
2020 talousarvio 298 301 000
2019 tilinpäätös 245 020 942
2018 tilinpäätös 260 362 671

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentille esitetään 135 milj. euron lisäystä määrärahoihin sekä myöntämisvaltuuteen 255 milj. euroa.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä 60 milj. euroa on tarkoitus käyttää suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen. Lisärahoituksella pyritään kannustamaan yrityksiä tki -toiminnan lisäämiseen arviolta 300 milj. eurolla. Lisäksi panostetaan 15 milj. euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotointiin. Valiokunta pitää näitä panostuksia tarpeellisina, koska määrärahojen lisäyksillä edistetään talouden toipumista ja nopeutetaan uusien työpaikkojen syntymistä.

Business Finlandin avustusvaltuuksista 180 milj. euroa on tarkoitettu kohdennettavaksi koronaviruksesta johtuvien häiriöiden korjaamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä turvata elinvoimaisten yritysten selviäminen kriisitilanteen yli.

ELY-keskukset ja Business Finland ovat myöntäneet yrityksille koronahäiriötilanteen kehittämisavustusta. Valtioneuvosto linjasi aiemmin, että näiden niin sanottujen häiriötukien haut suljetaan samassa yhteydessä, kun kustannustukea koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 8.6.2020. Business Finland ja ELY-keskukset käsittelevät normaalisti kaikki hakemukset, jotka ovat saapuneet koronatukien hakujen voimassaoloaikana. Business Finland oli saanut 9.6.2020 mennessä lähes 29 000 rahoitushakemusta, joissa oli haettu rahoitusta vajaa 1,5 mrd. euroa. Päätöksiä on tehty 18 800 ja rahoitusta myönnetty 560 milj. euroa. Noin 8 800 hakemusta, joiden rahoittamiseksi nyt esitetty 180 milj. euron lisävaltuus on tarkoitus käyttää, on vielä odottamassa päätöksentekoa.

Valiokunta pitää erityisesti nykyisessä poikkeustilanteessa tärkeänä, että rahoituksen vaikuttavuutta seurataan tarkoin hyödyntäen laajaa vaikuttavuusmittaristoa. Lisäksi valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymään lausumaan (VaVM 5/2020 vp — HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp), jossa mm. edellytetään, että koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 135 000 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään 1 382 516 000 eurolla.