Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnonmonimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 246,2 milj. euroa ja viherryttämistukeen 157,5 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 29,3 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 11,1 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
30.10.40Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus96,030,01)
30.10.41Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)  
 — korkotukivaltuus250,0250,0
30.10.64EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus121,7106,91)
30.20.43Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus20,0-1)
30.40Luonnonvaratalous  
 — muu valtuus2,02,0
30.40.44Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus44,044,0
30.64.50Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)  
 — myöntämisvaltuus1,1-

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto ja tutkimus133 429030000133 729
01.Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 37630023 676
05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
76 51976 519
22.Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 3431 343
29.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
27 65227 652
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
4 5394 539
10.Maaseudun kehittäminen458 509030 0000800489 309
40.Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
88 32688 326
41.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
15 00015 000
42.Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
45 30045 300
43.Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
62 76762 767
(44.)Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
30 00030 000
50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 3265005 826
51.Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 8431 843
54.Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
40 09240 092
55.Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
4 0553004 355
63.Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 1006 100
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
189 700189 700
20.Maa- ja elintarviketalous1 821 29806 500070 1251 897 923
01.Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
76 44012576 565
20.Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
5 9485 948
40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
323 000323 000
41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
526 200526 200
43.Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
153 20093 000246 200
44.Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
624 788-93 000531 788
46.EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 91010 910
47.Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 0454 045
48.Peltorakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
500500
60.Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
200200
61.Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
90 3006 50070 000166 800
62.Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
5 7675 767
40.Luonnonvaratalous226 972011 350019 625257 947
20.Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
3 2003 200
21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
17 6081 3504 97023 928
22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
29 0452 60031 645
31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
11 7666 80018 566
40.Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
1 7451 745
41.Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 6005 600
42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 8508 850
43.Valtion rahoitusosuus Ähtärin eläinpuisto Oy:lle jättiläispandojen kuluihin
(siirtomääräraha 2 v)
1 5001 500
44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
56 23056 230
45.Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
7 0277 027
46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
39 16039 160
50.Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
14 8101 80016 610
51.Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
9 3112009 511
53.Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
1 1321 132
62.Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
21 48810 0001 75533 243
64.Metsähallitus8 6920003 10011 792
50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
8 6923 10011 792
70.Maanmittaus ja tietovarannot44 6690003 50048 169
01.Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 1693 50045 669
40.Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
2 5002 500
 Yhteensä2 693 569048 150097 1502 838 869

 Henkilöstön kokonaismäärä4 1694 1384 139  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2,690 mrd. euroa, joka on noin 68 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitykseen sisältyvät myös EU:n viljelijätuet, joiden suuruus on noin 702 milj. euroa.

Valiokunta painottaa, että hallinnonala turvaa Suomen huoltovarmuutta. Kotimainen maa-, kala-, poro- ja riistatalous takaavat lähi- ja luomuruoan tuotannon sekä luovat kestävän ruokajärjestelmän perustan. Lisäksi taloutemme perustuu pitkälti metsien kestävään käyttöön. Metsäteollisuuden myytyjen tuotteiden arvo oli noin 20 prosenttia teollisuustuotannon arvosta vuonna 2018 (Tilastokeskus 5.7.2019, Teollisuustuotannon arvo).

Hallinnonalalla on myös keskeinen merkitys useiden hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, kuten hiilineutraaliuden saavuttamisessa, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisessa, kiertotalouden edistämisessä, ilmasto- ja ympäristöystävällisen ruokajärjestelmän kehittämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä Suomessa.

Muuttuva ilmasto lisää sään ääri-ilmiöitä sekä erilaisia kasvi- ja eläintauti- sekä markkinariskejä, joihin erityisesti maataloudessa tulee varautua. Näitä riskejä voidaan vähentää maaperän hyvällä kasvukunnolla, hiilensidontakyvyllä ja vesitalouden hallinnalla. Taloudelliset panostukset peltorakenteen kehittämiseen, vesienhallintaan ja eläintautien torjuntaan ovat siten tervetulleita, kuten myös koko maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja sekä ilmastomuutokseen sopeutumista.

Suomalaisen ruoan tuotantostandardit ovat korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta. Maatalouden kasvavien riskien hallintaan on tästäkin syystä panostettava, jotta voidaan esimerkiksi jatkaa antibioottien vähäistä käyttöä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä.

Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on hyvät edellytykset vastata tähän kasvavaan kysyntään. Näin ollen on myönteistä, että talousarvioesitys sisältää myös rahoitusta elintarvikkeiden vienninedistämiseen. Suuri huolenaihe on kuitenkin edelleen maatalouden kannattavuus, jota valiokunta käsittelee tarkemmin luvun 30.20 yhteydessä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan esitetään kahta uutta väliaikaista tukimuotoa, joilla kohdennetaan 30 milj. euroa maaseudun yritystoimintaa (mom. 30.10.44) ja 10 milj. euroa kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille (mom. 30.40.62) koronavirustilanteen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.

Valiokunta pitää esitettävää rahoitusta tarpeellisena, koska työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta myönnettävät avustukset eivät kata päätoimialaltaan maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta harjoittavia yrityksiä. Näin ollen myös kriisitukien myöntäminen tapahtuu normaalioloissa voimassa olevalla ministeriöiden työnjaolla. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta myönnetään tukea maataloutta harjoittavalle yritykselle, jolla on myös muuta tulonhankkimistoimintaa maatalouden tulolähteessä, esimerkiksi maatilamatkailua.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalousministeriö arvioi maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen esitettävän 30 milj. euron määrärahan kattavan vain osan rahoitustarpeesta. Määrärahan tarvetta tulee siten seurata ja tarvittaessa lisätä rahoitusta vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Samalla on arvioitava myös ylipäätään yrityksille myönnettävien kriisitukien riittävyyttä ja toimialakohtaista kattavuutta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kalatalousyrityksille esitettävällä tuella (10 milj. euroa) pystytään käynnistämään uskottava kriisirahoitusjärjestelmä, joka kattaa myös kalanjalostusteollisuuden ja kalaan erikoistuneet tukku- ja vähittäiskaupat. Tärkeää on, että tuen ehdot ovat selkeät ja ne koskevat myös kalan käyttöä rehun valmistuksessa. Lisäksi on myönteistä, että kriisirahoituksen tarpeesta (32—35 milj. euroa) voitaisiin jatkossa kattaa osa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Euroopan komission (2.4.2020) esittämien uusia tukimahdollisuuksien mukaisesti.

Valiokunta pitää välttämättömänä kotimaisen ruuantuotannon turvaamista. Huoltovarmuuden perustana on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotannon jatkuvuus, mikä kattaa koko ketjun toimivuuden, mukaan lukien siemen- ja rehun tuotannon, logistiikan sekä työvoiman saatavuuden. Lisäksi erityistä huolta tulee kantaa kotimaisen rehuvalkuaisen saannin varmistamisesta huoltovarmuudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Siksi ulkomaisia soija- ja rapsipohjaisia rehuja tulisi pystyä korvaamaan kotimaisilla valkuaiskasveilla ja huolehtia muutoinkin siitä, että valkuaiskasvien viljelyalaa lisätään Suomessa.