Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnonmonimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 246,2 milj. euroa ja viherryttämistukeen 157,5 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 29,3 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,0 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 11,1 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 56,2 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 96,0 30,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 121,7 106,91)
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 20,0 -1)
30.40 Luonnonvaratalous    
  — muu valtuus 2,0 2,0
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,0 44,0
30.64.50 Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)    
  — myöntämisvaltuus 1,1 -

1) Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja tutkimus 133 429 0 300 0 0 0 0 133 729
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 376 300 23 676
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
76 519 76 519
22. Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 343 1 343
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
27 652 27 652
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(arviomääräraha)
4 539 4 539
10. Maaseudun kehittäminen 458 509 0 30 000 0 800 30 000 0 519 309
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset
(siirtomääräraha 3 v)
88 326 88 326
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
15 000 15 000
42. Luopumistuet ja -eläkkeet
(siirtomääräraha 2 v)
45 300 45 300
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
62 767 62 767
(44.) Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
30 000 30 000 60 000
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
(siirtomääräraha 3 v)
5 326 500 5 826
51. Porotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 843 1 843
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
40 092 0 40 092
55. Valtionapu 4H-toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
4 055 300 4 355
63. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 100 6 100
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
189 700 189 700
20. Maa- ja elintarviketalous 1 821 298 0 6 500 0 70 125 0 0 1 897 923
01. Ruokaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
76 440 125 76 565
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
(arviomääräraha)
5 948 5 948
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
323 000 323 000
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
526 200 526 200
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 3 v)
153 200 93 000 246 200
44. Luonnonhaittakorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
624 788 -93 000 531 788
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 910 10 910
47. Ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 045 4 045
48. Peltorakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
60. Siirto interventiorahastoon
(kiinteä määräraha)
200 200
61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
90 300 6 500 70 000 166 800
62. Eräät valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
5 767 5 767
40. Luonnonvaratalous 226 972 0 11 350 0 19 625 0 0 257 947
20. Kalakannan hoitovelvoitteet
(siirtomääräraha 3 v)
3 200 3 200
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot
(siirtomääräraha 3 v)
17 608 1 350 4 970 23 928
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
29 045 2 600 31 645
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
11 766 6 800 18 566
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset
(arviomääräraha)
1 745 1 745
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
5 600 5 600
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 850 8 850
43. Valtion rahoitusosuus Ähtärin eläinpuisto Oy:lle jättiläispandojen kuluihin
(siirtomääräraha 2 v)
1 500 1 500
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
(arviomääräraha)
56 230 56 230
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
7 027 7 027
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
39 160 39 160
50. Riistatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
14 810 1 800 16 610
51. Kalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
9 311 200 9 511
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut
(siirtomääräraha 2 v)
1 132 1 132
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
21 488 10 000 1 755 33 243
64. Metsähallitus 8 692 0 0 0 3 100 0 0 11 792
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät
(siirtomääräraha 3 v)
8 692 3 100 11 792
70. Maanmittaus ja tietovarannot 44 669 0 0 0 3 500 0 0 48 169
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 169 3 500 45 669
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
2 500 2 500
  Yhteensä 2 693 569 0 48 150 0 97 150 30 000 0 2 868 869

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 169 4 138 4 139    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2,690 mrd. euroa, joka on noin 68 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitykseen sisältyvät myös EU:n viljelijätuet, joiden suuruus on noin 702 milj. euroa.

Valiokunta painottaa, että hallinnonala turvaa Suomen huoltovarmuutta. Kotimainen maa-, kala-, poro- ja riistatalous takaavat lähi- ja luomuruoan tuotannon sekä luovat kestävän ruokajärjestelmän perustan. Lisäksi taloutemme perustuu pitkälti metsien kestävään käyttöön. Metsäteollisuuden myytyjen tuotteiden arvo oli noin 20 prosenttia teollisuustuotannon arvosta vuonna 2018 (Tilastokeskus 5.7.2019, Teollisuustuotannon arvo).

Hallinnonalalla on myös keskeinen merkitys useiden hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, kuten hiilineutraaliuden saavuttamisessa, hiilinielujen ja -varastojen vahvistamisessa, kiertotalouden edistämisessä, ilmasto- ja ympäristöystävällisen ruokajärjestelmän kehittämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä Suomessa.

Muuttuva ilmasto lisää sään ääri-ilmiöitä sekä erilaisia kasvi- ja eläintauti- sekä markkinariskejä, joihin erityisesti maataloudessa tulee varautua. Näitä riskejä voidaan vähentää maaperän hyvällä kasvukunnolla, hiilensidontakyvyllä ja vesitalouden hallinnalla. Taloudelliset panostukset peltorakenteen kehittämiseen, vesienhallintaan ja eläintautien torjuntaan ovat siten tervetulleita, kuten myös koko maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja sekä ilmastomuutokseen sopeutumista.

Suomalaisen ruoan tuotantostandardit ovat korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla muun muassa puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta. Maatalouden kasvavien riskien hallintaan on tästäkin syystä panostettava, jotta voidaan esimerkiksi jatkaa antibioottien vähäistä käyttöä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä.

Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on hyvät edellytykset vastata tähän kasvavaan kysyntään. Näin ollen on myönteistä, että talousarvioesitys sisältää myös rahoitusta elintarvikkeiden vienninedistämiseen. Suuri huolenaihe on kuitenkin edelleen maatalouden kannattavuus, jota valiokunta käsittelee tarkemmin luvun 30.20 yhteydessä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan esitetään kahta uutta väliaikaista tukimuotoa, joilla kohdennetaan 30 milj. euroa maaseudun yritystoimintaa (mom. 30.10.44) ja 10 milj. euroa kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille (mom. 30.40.62) koronavirustilanteen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.

Valiokunta pitää esitettävää rahoitusta tarpeellisena, koska työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta myönnettävät avustukset eivät kata päätoimialaltaan maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta harjoittavia yrityksiä. Näin ollen myös kriisitukien myöntäminen tapahtuu normaalioloissa voimassa olevalla ministeriöiden työnjaolla. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta myönnetään tukea maataloutta harjoittavalle yritykselle, jolla on myös muuta tulonhankkimistoimintaa maatalouden tulolähteessä, esimerkiksi maatilamatkailua.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maa- ja metsätalousministeriö arvioi maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaamiseen esitettävän 30 milj. euron määrärahan kattavan vain osan rahoitustarpeesta. Määrärahan tarvetta tulee siten seurata ja tarvittaessa lisätä rahoitusta vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Samalla on arvioitava myös ylipäätään yrityksille myönnettävien kriisitukien riittävyyttä ja toimialakohtaista kattavuutta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kalatalousyrityksille esitettävällä tuella (10 milj. euroa) pystytään käynnistämään uskottava kriisirahoitusjärjestelmä, joka kattaa myös kalanjalostusteollisuuden ja kalaan erikoistuneet tukku- ja vähittäiskaupat. Tärkeää on, että tuen ehdot ovat selkeät ja ne koskevat myös kalan käyttöä rehun valmistuksessa. Lisäksi on myönteistä, että kriisirahoituksen tarpeesta (32—35 milj. euroa) voitaisiin jatkossa kattaa osa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Euroopan komission (2.4.2020) esittämien uusia tukimahdollisuuksien mukaisesti.

Valiokunta pitää välttämättömänä kotimaisen ruuantuotannon turvaamista. Huoltovarmuuden perustana on kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden tuotannon jatkuvuus, mikä kattaa koko ketjun toimivuuden, mukaan lukien siemen- ja rehun tuotannon, logistiikan sekä työvoiman saatavuuden. Lisäksi erityistä huolta tulee kantaa kotimaisen rehuvalkuaisen saannin varmistamisesta huoltovarmuudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Siksi ulkomaisia soija- ja rapsipohjaisia rehuja tulisi pystyä korvaamaan kotimaisilla valkuaiskasveilla ja huolehtia muutoinkin siitä, että valkuaiskasvien viljelyalaa lisätään Suomessa.