Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut ja sotilaallinen toiminta alueella on aktiivista.

Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Turvallisuusympäristön kehitys on asettanut kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle. Vaikka Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, strategiset yllätykset ja turvallisuusympäristön muutokset ovat mahdollisia. Kehityksen seurauksena Suomi on parantanut tilannetietoisuutta ja valmiutta. Kokonaisuudessaan Suomen puolustuskyvyn merkitys lähialueen turvallisuuden kannalta on kasvanut.

Venäjä vahventaa puolustustaan ja pyrkii kehittämään sotilaallisia kykyjään pitkäjänteisesti. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti ja yllätyksellisesti operaatioita, joissa yhdistyy laaja keinovalikoima.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut. Venäjä on lisännyt pysyvää sotilaallista läsnäoloaan alueella. Pohjoisen alueen merkitys myös Suomen turvallisuusympäristön kannalta on noussut tärkeämmäksi.

Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan Euroopassa. Nato ja Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet mm. lisäämällä sotilaallista läsnäoloa ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella. Kaikki Itämeren alueen valtiot ovat korottaneet puolustusmäärärahojaan ja pyrkivät parantamaan asevoimiensa valmiutta ja materiaalista tilannetta.

Euroopan unioni vahvistaa puolustusulottuvuuttaan useiden aloitteiden avulla ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Unionin puolustusyhteistyötä pyritään tiivistämään mm. pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla. Hybridiuhkiin ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää syvenevää EU-yhteistyötä. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisit sekä alueilla toimivien terroristijärjestöjen vaikutukset heijastuvat Euroopan ja lähialueemme turvallisuuteen. Yhdysvaltojen irtautuminen ohjuspuolustusjärjestelmiä rajoittavasta ABM-sopimuksesta ja keskimatkan ydinasesopimuksesta (INF), sekä Venäjän ja Kiinan toimet nostavat jännitteitä Euroopassa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua sekä valmistautumalla antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä apua. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä.

Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Puolustusjärjestelmää kehitetään siten, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteutuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö sekä yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opis­kelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sitoudutaan edistämään kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä asevelvollisten koulutuksessa lisääntyvän maahanmuuton myötä kaksoiskansalaisuuden tai suomen kansalaisuuden saavat henkilöt. Tavoitteena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Toiminnassa seurattavia kohderyhmiä ovat asevelvollisuuttaan suorittavat sekä eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden muun muassa palkkaus, rekrytointi, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja sotilastehtäviin edistetään.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 %, ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien gender-toiminnan tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden ulkoministeriön johdolla laadittu, vuosien 2018—2022, päätöslauselman 1325 kansallisen ohjelman sotilaallista kriisinhallintaa koskeva osio.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä vähenee n. 20 henkilötyövuodella lähinnä sopimussotilaiden määrän muutoksesta johtuen.

Kestävä kehitys

Puolustusvoimat osallistuu sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kouluttaa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin noin 1 000 henkilöä. Kriisinhallinnalla lisätään vakautta ja turvallisuutta operaatiokohteessa, joka luo edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Suomi jatkaa YK:n ympäristöystävällisen rauhanturvaamisen ystäväryhmässä YK:n päämajatasolla.

Puolustushallinto jatkaa kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman 2017—2020 mukaisten tehtävien toteuttamista ja osallistuu uuden toimeenpano-ohjelman laadintaan.

Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelman 2012—2025 painopisteenä olevaan ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöriskien hallintaan kohdennetaan 4 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 159,6 132,4
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 72,5 53,8

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 386 498 0 0 0 -20 0 0 386 478
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 796 -20 16 776
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
366 827 366 827
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 726 540 600 0 0 30 257 0 0 2 757 397
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 932 248 600 31 004 1 963 852
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
779 440 -747 778 693
19. Monitoimihävittäjien hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
10 000 0 10 000
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
4 852 0 4 852
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 59 669 0 0 0 -273 0 0 59 396
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
59 659 -273 59 386
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 10
  Yhteensä 3 172 707 600 0 0 29 964 0 0 3 203 271

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 660 12 830 12 810    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat nousevat noin 3,172 mrd. euroon vuonna 2020. Tämä on noin 34,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta pitää hyvänä, että hallinnonalan resursoinnissa noudatetaan edelleen vuoden 2017 puolustusselonteon linjauksia. Pääluokan menojen osuus on noin 5,5 prosenttia valtion talousarvioesityksestä ja noin 1,27 prosenttia vuodelle 2020 ennustetusta bruttokansantuotteesta. Kehyskauden aikana määrärahataso nousee noin 5 mrd. euroon johtuen Puolustusvoimien strategisiin suorituskykyhankkeisiin suunnitellusta rahoituksesta.

Kehyskaudella toteutetaan meri- ja ilmapuolustuksen pääjärjestelmien hankkeet, joissa korvataan merivoimien vanheneva taistelualuskalusto (Laivue 2020 -hanke) ja ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky (HX-hanke). Kehykset sisältävät Laivue 2020 -hankkeen menoja vuositasolla noin 192—194 milj. euroa, yhteensä hankkeen kustannusten arvioidaan olevan noin 1,3 mrd. euroa. Monitoimihävittäjien hankinnan kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 7—10 mrd. euroa, joka jakautuu 10 vuoden aikajaksolle. Kolmen ensimmäisen vuoden arvioitu rahoitus on vuodesta 2021 alkaen yhteensä 4,5 mrd. euroa.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että HX-hankkeen rahoitusta varten on perustettu uusi momentti (27.10.19). Näin määrärahojen käyttöä voidaan seurata läpinäkyvästi. Hallitus esittää hankinnan valmisteluun 10 milj. euron määrärahaa vuodelle 2020.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että HX-hanke toteutetaan kokonaistaloudellisesti järkevimmällä tavalla elinkaarikustannukset huomioiden. Huomioon on otettava se, että valtion talouden kannalta on suuri merkitys, asettuuko hankkeen hinta lähemmäs 7 mrd. euroa vai kohoaako se asetettuun budjetin enimmäishintaan 10 mrd. euroon.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmassa hallinnonaloille asetettuun ns. JTS-miljardin1) tuottavuusvelvoitteeseen. Vuoden 2020 leikkausosuus on puolustushallinnossa noin 4,8 milj. euroa, ja se kasvaa kehyskauden aikana 19,2 milj. euroon. Kuten ei monella muullakaan hallinnonalalla, ei myöskään puolustushallinnolla ole käynnissä uusia merkittäviä tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä.