Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa: Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen. Työperusteinen maahanmuutto edistää Suomen työllisyyttä ja vahvistaa julkistaloutta sekä kohentaa huoltosuhdetta.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut yhteensovitetaan. Ne vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää.
 2020
tavoite (1—5)
  
Turvallisuuden tunne on korkea4
— Onnistuminen turvallisuuden tunteen nostamisessa 
— Viranomaisten näkyvyys ja tavoitettavuus 
— Luottamus viranomaisiin 
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa4
— Yksilöiden ja yhteisöjen kyky toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa 
— Avun saaminen hätätilanteisiin 
— Yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavan toiminnan torjuntakyky 
Kansallisen turvallisuuden uhkat torjutaan4
— Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen 
— Valtakunnan rajojen koskemattomuuden turvaaminen 
— Hyvä siviilivalmius  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää4
— Maahanmuuton lupaprosessit ovat laadukkaita ja tehokkaita 
— Laittoman maahantulon ja maassaolon torjunta 

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
    
Sisäministeriö1)200217231
Poliisitoimi9 8149 95510 054
Suojelupoliisi376412500
Rajavartiolaitos2 7252 7802 850
Pelastusopisto 111113113
Hätäkeskuslaitos585600620
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset9841 026950
Yhteensä14 79515 10315 318

1) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö (pl. kv pelastustoimi) siirtyi 1.1.2019 alkaen sisäministeriöön.

Tasa-arvovaikutukset

Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja liittyy kaikkeen työnantajatoimintaan. Sisäministeriön hallinnonalalla noudatetaan hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa sekä sisäasiainhallinnon yleisiä linjauksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Seurantaa koordinoi sisäministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden koordinaatioryhmä.

Ministeriössä sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen ja valvominen kuuluvat kaikille poliisiorganisaation jäsenille. Poliisihallinnossa toimisto- ja lupahallinnon tehtävissä työskentelevistä suurin osa on naisia, kun taas puolestaan poliisimiehistä naisten osuus on verrattain pieni, joskin naisten määrä poliisiviroissa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään tulosohjauksen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Suunnittelu onkin keskeisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen väline.

Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteina ovat mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusajattelun vahvistaminen, edistäminen ja seuranta, syrjintä- ja häirintävapaa poliisihallinto sekä monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen. Lisäksi poliisin työikäohjelman toimenpiteiden jalkauttamisessa huomioidaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia. Syksyllä 2018 asetettiin valtakunnallinen työryhmä seuraamaan ja kehittämään poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita.

Suojelupoliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu henkilöstölle toteutetun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä tuoreimpien työtyytyväisyyskyselyiden tuloksiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset sekä niiden kehittymisen seuranta ovat Suojelupoliisissa kiinteä osa viraston henkilöstöstrategiaa.

Rajavartiolaitos viranomaisena ja työnantajana kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuuden toteutuminen liittyy erityisesti rajanylitysliikenteessä kohdattavien ihmisten kohteluun. Rajavartiomiesten koulutuksessa eri etnistä alkuperää olevien ja eri kulttuureista tulevien henkilöiden kohtaamiseen yhdenvertaisina kiinnitetään erityistä huomiota. Vuoden 2019 alussa vakituisesta henkilöstöstä sotilasviranhaltijoita on noin 85 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 7 %. Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 64 %. Naisten määrää pyritään edelleen lisäämään erityisesti rajavartijarekrytoinnissa positiivisen erityiskohtelun keinoin. Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on kiinnittää erityistä huomiota häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseen sopimuskaudelle 2018—2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen suosituksen mukaisesti.

Pelastusopistolla on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, jossa pääpainopistealueena on opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Molempia suunnitelmia päivitetään ja ajantasaistetaan. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja aiheesta järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Opiskelijoiden osalta yhteistyötä tehdään oppilasyhdistyksen kanssa.

Hätäkeskuslaitoksessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on sisällytetty viraston henkilöstösuunnitelmaan. Kaikessa toiminnassa toimitaan sukupuolineutraalisti ja henkilöstön sukupuolijakauman kehitystä seurataan. Hätäkeskuslaitoksen sukupuolijakauma on viime vuodet pysynyt lähes samana. Henkilöstöstä noin 60 % on naisia ja 40 % miehiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölle tehdään vuosittain henkilöstökysely, joka sisältää tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei ole ilmennyt sukupuolten välisen tasa-arvon osalta erityisiä kehittämiskohteita. Mikäli virastossa ilmenee ongelmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, asiaan puututaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi.

Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan työtyytyväisyyskyselyn ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn sekä palkkavaakatilastojen avulla sekä mm. tarkastelemalla naisten ja miesten sijoittumista eri vaativuustasoihin ja tehtäviin. Maahanmuuttoviraston työsuojelutoimikunta sekä erillinen seurantaryhmä seuraa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Maahanmuuttoviraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa uutena elementtinä on aiempaa laajempi asiakkuusnäkökulma.

Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2018 turvapaikanhakijoista miehiä oli noin 70 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Vastaanottokeskukset huomioivat kuitenkin tasa-arvon toteutumisen myös vastaanottopalveluissa. Vastaanottokeskusten tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pohditaan myös asiakkaiden näkökulmasta. Lisäksi naiset ja lapset huomioidaan vastaanottopalveluita kohdennettaessa mahdollisena haavoittuvassa asemassa olevana ryhmänä.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön painopisteet kestävän kehityksen edistämisessä ovat eri väestöryhmien välisten turvallisuuserojen tasaaminen, turvallisen ja kestävän siirtolaisuuden edistäminen, sekä sisäasianhallinnon palveluiden kehittäminen resurssiviisaammiksi. Sisäministeriö toteuttaa painopisteitä vuonna 2020 koko hallinnonalansa kestävän kehityksen sitoumuksen toimenpiteiden mukaisesti. Sitoumus on tarkoitus antaa syksyllä 2019.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto156 7910006 702163 493
01.Sisäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 079-9514 984
04.Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 358-1302 228
20.Tietohallinnon yhteiset menot
(siirtomääräraha 2 v)
1 5941 594
24.EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
(siirtomääräraha 3 v)
21 0406 92727 967
25.Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta
(siirtomääräraha 3 v)
5 5005 500
29.Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
110 000110 000
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
260260
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
(arviomääräraha)
960960
10.Poliisitoimi819 7605 553300011 800837 413
01.Poliisitoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
763 1525 55330011 800780 805
02.Suojelupoliisin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 000049 000
20.Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
(siirtomääräraha 2 v)
7 6087 608
20.Rajavartiolaitos268 1093 0008 380022 000301 489
01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
244 5993 0008 3807 000262 979
70.Ilma- ja vartioalusten hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
23 51015 00038 510
30.Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta76 70760012501 41578 847
01.Pelastustoimen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 907600-8817 419
02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
57 8341251 50359 462
20.Erityismenot
(arviomääräraha)
1 9661 966
40.Maahanmuutto207 39100052207 443
01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
55 2135255 265
21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
(siirtomääräraha 2 v)
117 433117 433
22.Vapaaehtoinen paluu
(siirtomääräraha 2 v)
4 0304 030
63.Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
(arviomääräraha)
30 71530 715
 Yhteensä1 528 7589 1538 805041 9691 588 685

 Henkilöstön kokonaismäärä14 79515 10315 268  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Sisäministeriön hallinnonalalle esitetään 1,528 mrd. euron määrärahaa, joka on 31,413 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys on erittäin tarpeellinen, sillä hallinnonalan haasteet ovat kasvavat sisäisen turvallisuuden lisääntyneiden uhkatekijöiden vuoksi.

Turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistamiseen hallitusohjelman mukaisesti on kuitenkin edelleen kiinnitettävä huomiota, koska hallinnonala joutuu sopeuttamaan toimintansa ja henkilömääränsä suunnittelukaudella alenevaan kehystasoon. Tämä johtuu mm. aiemmin tehdyistä säästötoimista (kuten JTS-miljardin tuottavuussäästöstä1)). Koska hallinnonala on hyvin henkilöstöpainotteinen, määrärahaleikkaukset kohdistuvat väistämättä henkilöstöön.

Valiokunta nostaa myös esiin, että pääluokan virastojen toimitiloissa on laaja-alaisia sisäilmaongelmia ja kiinteistöjen välttämättömät peruskorjaukset nostavat Senaatti-kiinteistöille maksettavia vuokria. Valtion työnantajana tulee huolehtia terveellisistä ja asianmukaisista työtiloista ja myös vuokrien korotukset tulee huomioida valtion talousarvioesityksissä kestävällä tavalla. Toinen merkittävä huolta aiheuttava kokonaisuus on ICT-kehittämisen ja ylläpidon menot.

Valiokunta pitää myönteisenä, että näihin molempiin huolenaiheisiin on osoitettu lisärahoitusta sekä vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä. Ongelmat ovat kuitenkin mittavia, joten hallituksen tulee kiinnittää niihin huomiota myös jatkossa.