Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

30. SairausvakuutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa sekä työnantajille maksettavaa perhevapaakorvausta. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2018—2020

  2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
       
Päivärahat      
Sairauspäivärahan saajat 294 633 297 700 297 300
Vanhempainpäivärahan saajat 144 027 137 900 141 100
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) 52,84 53,80 56,00
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) 64,94 66,70 68,30
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso (€/pv) 24,64 27,86 28,98
       
Lääkkeet      
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) 29 500 30 200 30 500
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) 38,3 38,3 38,3
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) 605,13 572,00 578,37
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt 235 892 288 300 292 400
Sairaanhoitokorvaukset      
Vuonna 2018 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 15,5 %, hammaslääkärinpalkkioista 14,2 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 13,4 % sekä matkojen osalta 77,6 %.      

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 1 975 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 53 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 600 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menoista valtio rahoittaa 67 % ja vakuutetut 33 %. Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa vähimmäismääräisistä päivärahoista ja kuntoutusrahoista osuuden, joka ylittää vakuutetun vuositulon perusteella lasketun etuuden määrä. Lisäksi valtio rahoittaa 5 % muista päivärahoista ja kuntoutusrahoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Vuonna 2020 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuna kaikilta vakuutetuilta peritään 0,68 % tuloista, paitsi eläke- ja etuustuloista 1,65 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi vähintään 14 594 euron vuositulon osalta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua palkansaajilta 1,20 % ja yrittäjiltä 1,36 %. Alle 14 594 euroa alittavan vuositulon osalta palkansaajien päivärahamaksua ei peritä ja yrittäjiltä peritään päivärahamaksua 0,16 %. Työnantajien sairausvakuutusmaksu on 1,36 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että lääkkeiden ehdollista korvattavuutta jatketaan.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2020 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

   
Menot  
Työtulovakuutus  
Sairauspäivärahat 905
Vanhempainpäivärahat 957
Perhevapaakorvaus 46
Mata-päivärahat 4
Kuntoutusrahat 188
Työterveyshuolto 375
Yrittäjien lisäpäivät 10
Rahaston 8 %:n osuus 9
Yhteensä 2 494
   
Sairaanhoitovakuutus  
Lääkekorvaukset 1 579
Matkat 304
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 52
Lääkäripalkkiot 56
Hammaslääkärinpalkkiot 50
Muut sairaanhoitokorvaukset 68
Kuntoutuspalvelut 418
Rahaston 8 %:n osuus 7
Yhteensä 2 534
Menot yhteensä 5 028
   
Tulot  
Työtulovakuutuksen tuotot  
Vakuutettujen maksut 1 084
Työnantajamaksut 1 222
Yrittäjien lisäpäivät 8
Valtion rahoitusosuus 287
Vuoden 2019 maksuyli-/alijäämä 2
Yhteensä 2 603
   
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot  
Palkansaajien ja yrittäjien maksut 441
Etuudensaajien maksut 465
Valtion rahoitusosuus 1 689
Ulkomailta maksetut EU-korvaukset 9
Vuoden 2019 maksuyli-/alijäämä 15
Yhteensä 2 619
Tulot yhteensä 5 222
   
Valtion osuudet yhteensä 1 976
Työtulovakuutus  
Osuus päivärahoista ja kuntoutusrahoista 91
Osuus vähimmäispäivärahoista 194
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 2
Sairaanhoitovakuutus  
Osuus sairaanhoidosta 1 647
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 42

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona 7 400
Maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen rahoitusosuuksien tarkistaminen 700
Perusturvan korotus (HO 2019) 4 400
Pienten eläkkeiden korotuksen vaikutus kuntoutusrahamenoihin (HO 2019) 8 000
Sairaanhoitoetuuksien rahoitusosuuksien kertaluonteinen muutos -30 000
Sairaanhoitoetuuksien rahoitusosuuksien muutos (siirto momentille 33.10.60) -31 700
Tarvearvion muutos -49 900
Tilausvälityskeskuksille maksettavien maksukertapalkkioiden alv 1 000
Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus (Kiky) -360 000
Yhteensä -450 100

2020 talousarvio 1 975 800 000
2019 talousarvio 2 425 900 000
2018 tilinpäätös 2 113 127 344

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 54 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 700 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

Talousarvioesitykseen nähden harkinnanvaraiseen kuntoutukseen ja kehittämishankkeisiin osoitetun määrärahan määrät on korjattu vastaamaan momentin määrärahan mitoitusta.


2020 talousarvio 1 975 800 000
2019 IV lisätalousarvio -10 000 000
2019 talousarvio 2 425 900 000
2018 tilinpäätös 2 113 127 344

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 1 975 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 54 300 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 6 700 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 94 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle maksettavasta väliaikaisesta tuesta annetun lain mukaisten tukien maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siitä, että hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle maksettavasta väliaikaisesta tuesta, jonka tarkoituksena on korvata vanhemmalle aiheutuvaa palkan menetystä koronavirusepidemian torjumisen johdosta.


2020 II lisätalousarvio 94 000 000
2020 talousarvio 1 975 800 000
2019 tilinpäätös 2 408 602 831
2018 tilinpäätös 2 113 127 344

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 94 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle maksettavasta väliaikaisesta tuesta annetun lain mukaisten tukien maksamiseen.