Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Sen ylittävät työtulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siten, että puolet tulosta vähennetään etuudesta. Etuus yhdessä työtulojen kanssa voi enimmillään olla etuuden perusteena olevien tulojen suuruinen. Lisäksi on helpotettu yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana siten, että yrittäjyyden päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisten neljän kuukauden aikana.

Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työllisyysrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena, jonka valtio rahoittaa. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2018—2020

  2018
toteutunut
2019
arvio
2020
arvio
       
Työttömyysaste (%) 7,4 6,3 6,1
       
Kuntouttava työtoiminta      
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa 35 000 40 000 42 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja 70 70 70
       
Ansiopäiväraha      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 118 900 101 200 98 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 30,7 26,1 25,3
— työttömyysajalta 27,5 23,4 22,7
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. 3,2 2,7 2,6
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 61,9 62,5 63,5
       
Peruspäiväraha      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 28 300 25 000 22 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 7,6 6,5 5,7
— työttömyysajalta 6,5 5,6 4,9
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 1,1 0,9 0,8
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 30,8 30,8 31,1
       
Työmarkkinatuki      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 189 700 187 000 175 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 49,9 48,6 45,4
— työttömyysajalta 33,6 32,2 30,1
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 16,2 16,4 15,3
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) 34,7 34,7 35,1
       
Vuorottelukorvaus      
Saajia keskimäärin kuukaudessa 2 157 2 000 2 000
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl 0,8 0,8 0,8
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl 0,0 0,0 0,0
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) 54,6 55,0 55,8
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) 21,6 21,6 21,8

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 28 366 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä

2) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille työelämäkokeilun järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 42 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakasmäärän kasvu 1 526
Yhteensä 1 526

2020 talousarvio 28 366 000
2019 talousarvio 26 840 000
2018 tilinpäätös 25 981 961

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 28 366 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä

2) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille työelämäkokeilun järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 745 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen perusturvan korottamisesta 20 eurolla kuukaudessa.

Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 560 287 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 84 313 000
Palkkatuet ja starttirahat 50 000 000
Kulukorvaukset 15 000 000
Liikkuvuusavustus 5 000 000
Valtionosuus hallintokuluihin 14 000 000
Vuorottelukorvaus 16 800 000
Yhteensä 745 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimallin leikkurin poisto (HO 2019) 11 300
Karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään 1 900
Perusturvan korotus (HO 2019) 16 800
Tarvearvion muutos -90 500
Työttömyysturvalain muutos -23 000
Yhteensä -83 500

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 745 400 000
2019 talousarvio 828 900 000
2018 tilinpäätös 816 922 684

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 745 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 434 300 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 300 000 000 euroa aiheutuu koronavirusepidemiaan COVID-19 liittyvästä työttömien määrän kasvusta, 102 300 000 euroa siitä, että hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien väliaikaisesta muuttamisesta työttömyysturvan omavastuuajan poistamisesta valtion rahoittamana sekä työssäoloehdon lieventämisestä määräajaksi, 20 000 000 euroa työttömyyskassojen toiminnan turvaamisesta hallintokuluihin kohdentamalla sekä 12 000 000 euroa siitä, että hallitus on lisäksi antanut eduskunnalle esityksen laeiksi työsopimuslain, merisopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, jolla lomautusmenettelyä nopeutetaan ja lomautus voisi koskea myös määräaikaista henkilöstöä sekä mahdollistettaisiin työsuhteen purku koeaikana tuta-perusteella.


2020 II lisätalousarvio 434 300 000
2020 talousarvio 745 400 000
2019 tilinpäätös 714 892 471
2018 tilinpäätös 816 922 684

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 434 300 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 720 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 600 000 000 aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 000 000 euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Lisäyksestä 16 000 000 euroa aiheutuu liikkuvuusavustuksen kriteerien muuttamisesta ja 6 700 000 euroa työttömyysturvan suojaosan korottamisesta 300 eurosta 500 euroon ajalle 1.6.—31.10.2020 sekä 1 800 000 euroa määräaikaisesta starttirahan maksuajan pidentämisestä. Lisäyksestä 56 000 000 euroa aiheutuu työttömyysturvaan aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka.


2020 IV lisätalousarvio 720 500 000
2020 II lisätalousarvio 434 300 000
2020 talousarvio 745 400 000
2019 tilinpäätös 714 892 471
2018 tilinpäätös 816 922 684

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 720 500 000 euroa.

52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 457 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksista annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2020.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 024 600 000
— kuntien rahoitusosuus -387 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 549 400 000
— kulukorvaukset 78 100 000
— liikkuvuusavustus 1 500 000
— korotusosa 26 400 000
Työmarkkinatuki yhteensä 1 293 000 000
   
Peruspäiväraha  
— työttömyysajalta 176 016 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 28 484 000
— korotusosa 2 800 000
— kulukorvaus 5 000 000
Palkansaajan tt-maksun osuus -192 900 000
Peruspäiväraha yhteensä 19 400 000
   
Perusturvan palkkatuki 145 000 000
Vuorottelukorvaus 100 000
Yhteensä 1 457 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimallin leikkurin poisto (HO 2019) 14 400
Karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään 1 500
Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona -2 100
Palkansaajan maksuosuuden muutos -26 000
Perusturvan korotus (HO 2019) 33 200
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -9 000
Tarvearvion muutos -64 600
Yhteensä -52 600

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 1 457 500 000
2019 talousarvio 1 510 100 000
2018 tilinpäätös 1 463 594 162

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 457 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen

4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 664 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 504 000 000 euroa aiheutuu koronavirusepidemiaan COVID-19 liittyvistä toimenpiteistä sekä työttömien määrän kasvusta ja lomautuksista sekä 160 000 000 euroa siitä, että hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että yrittäjille voitaisiin maksaa työmarkkinatukea, vaikka yritystoimintaa ei lopetettaisi.


2020 II lisätalousarvio 664 000 000
2020 talousarvio 1 457 500 000
2019 tilinpäätös 1 417 585 672
2018 tilinpäätös 1 463 594 162

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 664 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 91 900 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 9 000 000 euroa aiheutuu liikkuvuusavustuksen kriteerien muuttamisesta ja 5 800 000 euroa työttömyysturvan suojaosan korottamisesta 300 eurosta 500 euroon ajalle 1.6.—31.10.2020, 6 900 000 euroa hallituksen esityksestä (HE 61/2020 vp) laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin COVID-19 epidemian vuoksi ja 2 700 000 euroa määräaikaisesta starttirahan maksuajan pidennyksestä. Lisäyksestä 67 500 000 euroa aiheutuu työttömyysturvaan aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka.


2020 IV lisätalousarvio 91 900 000
2020 II lisätalousarvio 664 000 000
2020 talousarvio 1 457 500 000
2019 tilinpäätös 1 417 585 672
2018 tilinpäätös 1 463 594 162

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 91 900 000 euroa.

55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -750
Yhteensä -750

2020 talousarvio 3 000 000
2019 talousarvio 3 750 000
2018 tilinpäätös 3 279 749

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutusetuuksista annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.