Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

01. HallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten valtion mielisairaaloiden, lastensuojeluyksiköiden ja vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenoista, sekä eräistä muista menoista.

Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion lastensuojeluyksiköiden tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on vastaavasti vankien terveydenhuollon järjestäminen.

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 180 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen

2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteet käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2020:

Toiminnallinen tehokkuus
  • — kehitetään yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa laskentatointa, kustannuslaskentaa ja muuta seurantaa mm. Kieku-tietojärjestelmän puitteissa ja hankintatointa Handi-periaatteiden mukaisesti
  • — maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus.
Tuotokset ja laadunhallinta
  • — toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia hallitusohjelman ohjelmia ja muita hankkeita
  • — valmistellaan ja toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa uudistusta
  • — lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä
  • — jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista
  • — vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten arviointia.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet ja toimintamenojen supistuminen huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan.

Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Ministeriön johto 523 555 590
Johdon tuki 2 510 2 661 2 820
Kansainvälisten asioiden yksikkö 2 565 2 719 2 880
Viestintä 1 416 1 501 1 600
Hallinto 2 840 3 011 3 200
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto 1 684 1 785 1 880
Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto 5 495 5 825 6 160
Hyvinvointi- ja palveluosasto 14 925 15 824 16 740
Työ- ja tasa-arvo-osasto 5 232 5 548 5 860
Yhteensä 37 190 39 429 41 730

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 37 190 39 429 41 730
Bruttotulot 7 443 7 500 7 550
Nettomenot 29 747 31 929 34 180
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 809    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 898    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lainsäädäntötyön resurssien varmistaminen (HO 2019) 1 200
Ministeriön ohjaustehtävät (5 htv) ja asiantuntijapalveluiden hankinta (siirto momentilta 33.01.25) 1 000
STEA:n siirtymisen STM:ään, menojen tarkentuminen -25
Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelma (HO 2019) 500
VAHVA tuottavuussäästö -24
Vanhusten ja vammaisten palvelujen lainsäädännön valmistelu ja toimeenpano 80
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -30
JTS-miljardin tuottavuussäästö -139
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 392
Palkkausten tarkistukset -53
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 81
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -560
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -71
Tasomuutos -100
Yhteensä 2 251

2020 talousarvio 34 180 000
2019 I lisätalousarvio 60 000
2019 talousarvio 31 929 000
2018 tilinpäätös 30 836 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 494 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 34 180 000 euroon nähden on 314 000 euroa, mistä 164 000 euroa johtuu uusien valtiosihteerien ja erityisavustajien matkustusmenoista ja assistenttien palkkamenoista ja 150 000 euroa siirrosta momentilta 23.01.01 kansainvälisen tasa-arvopalkinnon hallinnointiin.


2020 talousarvio 34 494 000
2019 I lisätalousarvio 60 000
2019 talousarvio 31 929 000
2018 tilinpäätös 30 836 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Istanbulin sopimuksen 10 artikla edellyttää yhteensovittamiselintä, joka vastaa kaikkien sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tarkoitettujen toimien yhteensovittamisesta, täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Suomessa yhteensovittamiselimenä toimii Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE). Sen toimintaan ei ole kuitenkaan osoitettu erillistä rahoitusta, minkä vuoksi se ei kykene tehokkaasti koordinoimaan ja implementoimaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa.

Euroopan neuvoston arviointielin GREVIO teki Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta Suomessa maa-arvion 2018—2019. Tämän vuoden syyskuussa julkaistussa valvontaraportissa Suomea kehotetaan antamaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanon koordinointi vakiintuneelle yhteisölle, jolla on selvä toimeksianto, valtuudet ja toimivalta, sekä osoittamaan siihen tarvittavat resurssit.

Valiokunta katsoo, että yhteensovittamiselimen asema on saatettava Istanbulin sopimuksen mukaiselle tasolle ja sen toimintaan on osoitettava sellaiset resurssit, että se kykenee huolehtimaan sopimuksen edellyttämistä tehtävistään.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa yhteensovittamiselimen toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 794 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen

2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 1 035 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 78 000 euroa on siirtoa momentille 24.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ajalle 1.2.—31.7.2020, 500 000 euroa on siirtoa momentille 33.01.25, 300 000 euroa on siirtoa momentille 33.03.04 Yhteissovittamiselimen toimintaan ja 157 000 euroa on siirtoa momentille 23.01.01, mistä 90 000 euroa arkiston järjestämiseen ja 67 000 euroa laajennettuun hankintatukeen.


2020 IV lisätalousarvio -1 035 000
2020 talousarvio 34 794 000
2019 tilinpäätös 31 989 000
2018 tilinpäätös 30 836 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 1 035 000 euroa.

04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 483 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen

2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen

4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti.

Valtion mielisairaaloille asetettavat tulostavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2020.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevaa tieteellistä tutkimustyötä tehdään ja hyödynnetään jatkuvasti. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Hoitoa kehitetään siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä.

Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia vastaavaa moniammatillista työskentelyä sekä työnjohtoa. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset.

Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2018
toteutuma
htv 2019
arvio
htv 2020
arvio
htv
             
Toimintamenomääräraha 381 5 547 1 483 1
Liiketaloudelliset suoritteet 58 826 821 61 021 838 62 000 838
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 488 9 326 7 293 7
Yhteensä 59 695 835 61 894 846 62 776 846

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 59 695 61 894 62 776
Bruttotulot 59 314 61 347 62 293
Nettomenot 381 547 483
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 509    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 550    

Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/henkilötyövuodet) kehitys

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Niuvanniemen aikuisosastot 195,42 193,96 187,82
Niuvanniemen alaikäisten hoitoyksikkö 110,12 105,58 105,60
Vanhan Vaasan aikuisosastot 176,24 173,24 173,24

Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) arvioitu kehitys

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Niuvanniemen aikuisosastot 351,71 368,78 385,16
Niuvanniemen alaikäisten hoitoyksikkö 819,29 857,66 857,76
Vanhan Vaasan aikuisosastot 381,01 393,73 393,73

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 57 827 60 454 61 332
— muut tuotot 1 487 893 961
Tuotot yhteensä 59 314 61 347 62 293
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 59 447 61 629 62 506
— osuus yhteiskustannuksista 248 265 270
Kustannukset yhteensä 59 695 61 894 62 776
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -381 -547 -483
Kustannusvastaavuus, % 99 99 99

Mielisairaaloiden arvioidaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Hoitopotilaiden hoitovuorokausia (aik.os) 145 455 145 017 141 914
Mielentilatutkimushoitovuorokausia (aik.os.) 4 358 4 364 4 362
Mielentilatutkimuksia (aik.os.) 65 69 69
Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 538 4 562 4 563
Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 66 110 110
Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 1 2 2
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön kehittämisessä voimavaroja suunnataan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, jonka keskeisiä teemoja ovat muun muassa psykologisten valmiuksien koulutukset, biologiset ja farmakologiset koulutukset sekä pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus. Koulutuksen rahoitus tulee pääosin maksullisen toiminnan tuotoista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -3
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -59
Yhteensä -64

2020 talousarvio 483 000
2019 talousarvio 547 000
2018 tilinpäätös 421 554

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 983 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

5) mielenterveyslain 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 483 000 euroon nähden aiheutuu tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätylle henkilöille, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, eikä kustannusten maksuvelvollisuutta voida määrätä kansainvälisten sopimuksen perustella. Hoidon kustannuksia ei myöskään voida korvata terveydenhuoltolain 50 §:n perusteella.


2020 talousarvio 983 000
2019 IV lisätalousarvio 500 000
2019 talousarvio 547 000
2018 tilinpäätös 421 554

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 983 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen

2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen

4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin

5) mielenterveyslain 3 tai 4 luvun nojalla määrätyn tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoidon maksaja määräydy minkään muun lainsäädännön nojalla.

05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 531 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen

2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen

3) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen

4) koulukotien ja vankilan perheosaston yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

5) koulukotioppilaille tarkoitetun kuukausirahan ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun ateriakorvauksen maksamiseen

6) koulukotien toimitilojen kehittämiseen.

Selvitysosa:Valtion koulukotien menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Koulukodeissa annettavan perusopetuksen ja muun opetustoimen piiriin kuuluvan toiminnan rahoitukseen sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) säädöksiä. Rahoitusjärjestelmä perustuu laskennallisiin yksikköhintoihin, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö määrää ja valtioneuvosto vahvistaa ennalta seuraavaa vuotta varten. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen maksettavat korvaukset perustuvat lastensuojelulakiin (417/2007) ja sosiaalihuoltolakiin (1301/2014).

Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämin liiketaloudellisin perustein.

Valtion koulukodeille asetettavat tavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Opetushallituksen ja koulukotien välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2020.

Vaikuttavuus

Valtion koulukotitoiminnan vaikuttavuutta lisätään hallinnollisen rakenteen konserninomaisuutta kehittämällä sekä uudistamalla palvelujen tuottamisen toiminnallisia ja fyysisiä rakenteita. Vaikeasti käytöshäiriöisten, päihdeongelmaisten sekä mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten tarpeita vastaavia palveluita kehitetään lastensuojelun, terveydenhuollon ja vaativan erityisen tuen perusopetuksen integroituna kokonaispalveluna, turvaamalla määrällisesti riittävät henkilöstöresurssit sekä jatkuvalla henkilöstön erityisosaamista vahvistavalla koulutuksella. Koulukotien tutkimus- ja kehittämistyö ohjaa ja todentaa toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tutkimus- ja kehittämishankkeista saaduilla tiedoilla vaikutetaan lastensuojelun kehittämiseen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Toiminnan laatua ja laatuajattelua kehitetään hyödyntäen sähköistä laadunhallintajärjestelmää sekä asiakasjärjestelmään sisältyvää vaikuttavuusmittaria. Vankilan perheosastolla turvataan sijoitettujen lasten mahdollisuus turvallisiin varhaisen vuorovaikutuksen kokemuksiin sekä hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Perheosaston työn vaikuttavuutta seurataan muun muassa asiakaspalautetta keräämällä ja toimintaa kehitetään palvelujen ostajien eli kuntien muuttuvia tarpeita vastaavaksi.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Koulukodit toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset.

Valtion koulukotien rahoitusrakenne (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet

  2018
toteutuma
htv 2019
varsinainen
talousarvio
htv 2020
esitys
htv
             
Toimintamenomääräraha 569 - 601 - 531 -
Liiketaloudelliset suoritteet (sisältää opetushallituksen rahoitusosuuden) 21 670 320 22 608 330 22 673 330
Yhteensä 22 239 320 23 209 330 23 204 330

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 22 239 23 209 23 204
Bruttotulot 21 670 22 608 22 673
Nettomenot 569 601 531
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 011    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 106    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ulkopuolisena rahoituksena saatavat maatalousavustukset.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 20 586 21 483 21 548
— muut tuotot 2 391 2 490 2 490
Tuotot yhteensä 22 977 23 973 24 038
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 1 307 1 365 1 365
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 21 671 21 826 21 821
— osuus yhteiskustannuksista 1 568 1 383 1 383
Kustannukset yhteensä 23 239 23 209 23 204
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -262 764 834
Kustannusvastaavuus, % 99 103 104

Koulukotien maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan 100 % niiden kustannuksista. Koulukotien arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun muassa seuraavat palvelut asiakkailleen:

Eräitä koulukotien maksullisen toiminnan asiakassuoritteita

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Hoitovuorokausi 38 158 32 557 32 557
Hoitovuorokausi erityisessä huolenpidossa 8 623 7 534 7 534
Koulupäivä 20 064 20 530 20 530
Jälkihuoltovuorokausi 1 582 1 500 1 500
Vankilan perheosasto 2 911 1 700 2 400
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstön jaksamista vahvistetaan säännöllisellä työnohjauksella ja tukemalla koulutukseen hakeutumista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -3
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -65
Yhteensä -70

2020 talousarvio 531 000
2019 talousarvio 601 000
2018 tilinpäätös 664 322

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 531 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) koulukotien sekä vankilan perheosaston sisällölliseen kehittämiseen, toiminnan tukemiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen

2) oppilashoitopaikka- ja koulupaikkakysynnän sekä vankilan perheosaston paikkakysynnän vuosittaisen vaihtelun tasaamiseen

3) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen

4) koulukotien ja vankilan perheosaston yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

5) koulukotioppilaille tarkoitetun kuukausirahan ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun ateriakorvauksen maksamiseen

6) koulukotien toimitilojen kehittämiseen.

06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 121 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) vankiterveydenhuollon palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) ostopalveluna hankittavien vankien terveydenhoidon palvelujen maksamiseen

3) vankiterveydenhuollon yleishallinnosta (sisältäen talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä tukipalvelut) ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

4) vankiterveydenhuollon ja sen toimintaympäristön kehittämiseen

5) tieteellisestä tutkimustyöstä aiheutuneiden menojen maksamiseen

6) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen.

Selvitysosa:Vankiterveydenhuollon yksikkö vastaa vankien terveyspalvelujen järjestämisestä. Vankiterveydenhuollon yksikkö tuottaa itse pääosan perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluista. Erikoissairaanhoidon ja päivystyksen palvelut hankitaan pääosin ostopalveluina. Vankiterveydenhuollon yksikön tuloina otetaan huomioon sen maksullisesta palvelutoiminnasta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolien kanssa saatavat tulot.

Vaikuttavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt hallinnon siirron jälkeen vankiterveydenhuollon kehittämisohjelman, jolla mm. pyritään lisäämään entisestään vankien saamien terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja laatua, tiivistämään yhteistyötä vankiloiden psykologien, sosiaali- ja päihdetyön tekijöiden kanssa sekä varmistamaan hoidon jatkuvuus vangin vapautumisen jälkeen.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 18 011 19 324 19 339
Bruttotulot 287 219 218
Nettomenot 17 724 19 105 19 121
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 767    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta (siirto momentilta 25.40.01) 26
Tasokorotus vastaamaan toiminnan menoja 600
Vankiterveydenhuollon potilastietojärjestelmähanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -750
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 157
Palkkausten tarkistukset -22
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 39
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -34
Yhteensä 16

2020 talousarvio 19 121 000
2019 talousarvio 19 105 000
2018 tilinpäätös 18 491 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 272 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 151 000 euroa talousarvioesityksen 19 121 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 25.40.01 vankiterveydenhuollon turvaamiseksi.


2020 talousarvio 19 272 000
2019 talousarvio 19 105 000
2018 tilinpäätös 18 491 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) vankiterveydenhuollon palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) ostopalveluna hankittavien vankien terveydenhoidon palvelujen maksamiseen

3) vankiterveydenhuollon yleishallinnosta (sisältäen talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä tukipalvelut) ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien kustannusten maksamiseen

4) vankiterveydenhuollon ja sen toimintaympäristön kehittämiseen

5) tieteellisestä tutkimustyöstä aiheutuneiden menojen maksamiseen

6) alueellisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittämiseen.

07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Selvitysosa:Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava muutoksenhakuelin, joka toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea, eläkkeen saajan asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, elatustukea, sotilasavustusta, äitiysavustusta, sairausvakuutusta, takuueläkettä, vammaisten tulkkauspalvelua, ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vuorottelukorvausta, työttömyyskassan jäsenyyttä, aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendiä, palkkaturvaa, työnantajan omavastuumaksua ja työttömyysvakuutusmaksun perintää koskevissa asioissa. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa käsitellään lainvoimaisten päätösten poistamista koskevat hakemukset samoissa asiaryhmissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Tuottavuus ja taloudellisuus      
Päätöksen hinta (euroa/ratkaisu) 200 200 203
Työn tuottavuus (ratkaisu/htv) 403 408 400
       
Tulokset ja laadunhallinta      
Vireille tulleet valitusasiat 39 386 41 500 40 000
Ratkaistut asiat 41 511 42 000 42 000
Valitusten käsittelyaika (kk) 8,7 7,0 6,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Käsittelymäärien kasvu ja kohtalaisen käsittelyajan turvaaminen 200
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 82
Palkkausten tarkistukset -12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 22
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -100
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -19
Yhteensä 173

2020 talousarvio 8 507 000
2019 talousarvio 8 334 000
2018 tilinpäätös 8 188 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-palvelujen (kansallinen potilastietojen sähköinen arkistointipalvelu, reseptikeskus, kansallinen sosiaalihuollon arkistointipalvelu sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselu- ja asiointipalvelu, potilaan tiedonhallintapalvelu, lääkemääräysten kirjoituspalvelu ja kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen ja tietovarannon) kehittämiseen, sellaisten jatkuvien tehtävien ja ylläpidon kustannusten kattamiseen, joita ei voida periä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta tai apteekeilta käyttömaksuina sekä Kanta-palveluihin liittyvien kansallisen määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (Kela)

2) muiden viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen

3) valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (STM, THL)

4) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaation toteutumisen arviointiin ja seurantaan (STM).

Selvitysosa: Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen toteuttaminen ja toteutuksia varten tarvittavien määrittelyjen laatiminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös valtionavun maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä tarvittaessa muille tahoille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuuden paikallisen ja alueellisen infrastruktuurin selkiyttämiseen ja tehostamiseen. Valtionapuviranomaisina voivat toimia THL ja STM.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaatiokehityksen arviointien ja seurannan toteuttamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Määrärahatason kertaluonteisen tarkistuksen palautus 4 000
Soutu-hankkeen jatkon turvaaminen 2 000
STM:n tiedonhallinnan ohjaustehtävät (-5 htv) ja asiantuntijapalveluiden hankinta (siirto momentille 33.01.01) -1 000
THL:n tiedonhallinnan ohjaustehtävät (-20 htv) (siirto momentille 33.03.04) -1 800
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -300
Yhteensä 2 900

2020 talousarvio 9 900 000
2019 talousarvio 7 000 000
2018 tilinpäätös 11 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentin määrärahaa (9,9 milj. euroa) käytetään mm. Kanta-palvelujen kehittämiseen sekä soten digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen ja digitalisaatiokehityksen seurantaan ja arviointiin.

Valiokunta korostaa Kanta-palvelun ylläpidon ja kehittämistyön riittävää resursointia. Kanta-palvelu on keskeinen tietojärjestelmä, jota käyttää julkisen terveydenhuollon ja apteekkien ohella myös merkittävä osa yksityisen terveydenhuollon palvelujen tarjoajista. Se muodostaa pohjan kaikille asiakas- ja potilastietojärjestelmähankkeille yhtenäistämällä mm. toimintakäytäntöjä. Kanta-palvelu on parantanut palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hillinnyt osaltaan kustannusten kasvua, mutta järjestelmän toimivuus edellyttää jatkuvaa kehittämistyötä.

Valiokunta painottaa muutoinkin tietojärjestelmien kehittämistarpeita, sillä digitaalisten palveluiden toimivuudella on jatkossa yhä keskeisempi merkitys, kun väestön palvelutarve kasvaa. Sähköisten palvelujen kautta on mahdollista vähentää fyysisten palveluiden tarvetta, jolloin henkilöstöresursseja voidaan kohdentaa niille kansalaisille, jotka eivät pysty sähköisiä palveluita käyttämään. Tämä edellyttää, että tietojärjestelmät ovat toimivia, helppokäyttöisiä ja käyttäjälähtöisiä.

Erityisen tärkeää on varmistaa, että sote-uudistuksen tukena ovat toimivat tietojärjestelmät, kattava tietopohja sekä riittävä raportointi ja seuranta. On myös varmistettava alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmien riittävä yhteentoimivuus valtakunnallisten ratkaisujen kanssa ja huolehdittava siitä, että ne tuottavat vertailukelpoista tietoa palveluista ja niiden kustannuksista. Laadukas ja ajantasainen tieto antaa hyvän pohjan kohdentaa resursseja mahdollisimman vaikuttavasti ja edistää näin tietoon perustuvaa johtamista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Valiokunta pitää myönteisenä, että myös momentin 28.70.05 määrärahaa (n. 203 milj. euroa) on hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti käytettävissä mm. tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin sekä muuhun sote- ja pelastustoimen kehittämistyön rahoitukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 9 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) korvauksen maksamiseen Kansaneläkelaitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) mukaisesti Kanta-palvelujen (kansallinen potilastietojen sähköinen arkistointipalvelu, reseptikeskus, kansallinen sosiaalihuollon arkistointipalvelu sekä kansalaisen omien sähköisten resepti- ja asiakastietojen katselu- ja asiointipalvelu, potilaan tiedonhallintapalvelu, lääkemääräysten kirjoituspalvelu ja kansalaisille suunnattujen sähköisten palvelujen ja tietovarannon) kehittämiseen, sellaisten jatkuvien tehtävien ja ylläpidon kustannusten kattamiseen, joita ei voida periä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta tai apteekeilta käyttömaksuina sekä Kanta-palveluihin liittyvien kansallisen määrittelyjen tekemiseen ja ylläpitoon (Kela)

2) muiden viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen

3) valtionavustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisen ja alueellisen tietojärjestelmäinfrastruktuurin tehostamiseksi (STM, THL)

4) Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiohankkeiden ohjaukseen sekä digitalisaation toteutumisen arviointiin ja seurantaan (STM).

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa aiheutuu Omaolo-palvelun laajentamisesta uusien sairaanhoitopiirien alueille ja 5 000 000 euroa etävastaanottojen toteutuksesta.


2020 II lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 9 900 000
2019 tilinpäätös 7 000 000
2018 tilinpäätös 11 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 66/2020 vp (8.5.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös COVID-19 tartuntojen jäljityssovelluksen valmistelusta, hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtionavustuksiin.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu mobiiliteknologiaa hyödyntävän COVID-19 tartuntojen jäljityssovelluksen valmistelusta, hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista.


2020 III lisätalousarvio 6 000 000
2020 II lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 9 900 000
2019 tilinpäätös 7 000 000
2018 tilinpäätös 11 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2020 vp (25.5.2020)

Momentille ehdotetaan 6 milj. euron lisäystä Covid-19 -tartuntojen jäljityssovelluksen valmistelusta, hankinnasta ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. Sovelluksen avulla on tarkoitus tukea Suomen Covid-19 -strategiaa (testaa — jäljitä — eristä — hoida) tavoittamalla nykyistä laajempi joukko altistuneita ja antamalla heille toimintaohjeet. Sovelluksen käyttöönotolla tavoitellaan näin hyötyjä väestölle, yksittäisille henkilöille sekä myös terveydenhuollolle. Hankinta tehdään hankintalain mukaisesti ja siinä otetaan huomioon muissa maissa saadut kokemukset ja teknologiaratkaisut.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samanaikaisesti sovelluksen teknisen toteutuksen kanssa, jotta sovellus voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, pilottikäyttöön mahdollisesti jo kesällä 2020.

Tavoiteltujen hyötyjen toteutuminen edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa sekä sovelluksen laajaa käyttöönottoa. On sen vuoksi tärkeää panostaa mm. viestintään, ammattilaisten koulutukseen ja kansalaiskäyttäjien tukeen. Myös kuntien ja sairaanhoitopiirien osallistuminen sekä suunnittelu- että käyttöönottovaiheisiin on välttämätöntä, minkä lisäksi on huolehdittava tartuntojen jäljityksestä vastaavien tahojen riittävistä resursseista. Seuraavaa lisätalousarvioesitystä valmisteltaessa onkin syytä kiinnittää huomiota myös näihin resurssitarpeisiin arvioitaessa sairaanhoitopiirien ja kuntien taloudellisen tuen tarvetta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2020 vp (25.5.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös COVID-19 tartuntojen jäljityssovelluksen valmistelusta, hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin ja valtionavustuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tarpeesta palauttaa osa vuoden 2020 talousarviossa momentille 33.01.01 siirretystä määrärahasta, jotta voitaisiin varmistaa resurssien tehokas käyttö esimerkiksi yhteentoimivuus- ja kokonaisarkkitehtuurityössä tarvittavissa asiantuntijapalveluissa sekä tiedonhallinnan ohjaustehtävissä ja kehittämishankkeiden toimeenpanon tuessa.


2020 IV lisätalousarvio 500 000
2020 III lisätalousarvio 6 000 000
2020 II lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 9 900 000
2019 tilinpäätös 7 000 000
2018 tilinpäätös 11 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 19 229 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 300
Yhteensä 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 19 229 000
2019 talousarvio 18 929 000
2018 tilinpäätös 19 287 335

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 19 229 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 4 045 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa muun muassa Suomen jäsenmaksusta WHO:lle, jonka rahoituksesta 25 % katetaan jäsenmaksuilla ja loppu jäsenmaiden vapaaehtoisrahoituksella. WHO:lta on edellytetty vahvempia toimia maiden taloutta ja turvallisuutta horjuttavien pandemioiden ja kriisien yhteydessä. Suomen rooli vaikuttaa järjestössä meneillään oleviin uudistuksiin korostuu vuosina 2018—2020 hallintoneuvostojäsenyyden myötä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomen maksuosuudesta kansainvälisen terveysturvaohjelman sihteeristön osalta 150
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -200
Yhteensä -50

2020 talousarvio 4 045 000
2019 talousarvio 4 095 000
2018 tilinpäätös 3 875 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 4 045 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 4 000 000 euroa aiheutuu hallituksen päätöksestä tukea COVID-19 rokotteen tutkimus- ja kehittämistyötä Epidemiavalmius ja innovaatiokoalition kautta (CEPI) ja 1 000 000 euroa Kansainvälisen rokoteinstituutin (IVI) kautta sekä Suomen liittymisestä CEPI:n ja IVI:n jäseneksi.


2020 I lisätalousarvio 5 000 000
2020 talousarvio 4 045 000
2019 tilinpäätös 4 095 000
2018 tilinpäätös 3 875 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys täydentävä HE 52/2020 vp (17.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.

Selvitysosa:Momentti lisätään vuoden 2020 toiseen lisätalousarvioesitykseen.

Lisäys aiheutuu hallituksen päätöksestä palauttaa Suomen vapaaehtoinen maksuosuus WHO:lle vuoden 2015 tasolle.


2020 II lisätalousarvio 5 500 000
2020 I lisätalousarvio 5 000 000
2020 talousarvio 4 045 000
2019 tilinpäätös 4 095 000
2018 tilinpäätös 3 875 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.