Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen on mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi -strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (34 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (15 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa kuten perusturvan ja eläkkeiden korotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelma, työttömyysturvauudistusten valmistelu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja sosiaaliturvauudistus.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa vuonna 2020 painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2020 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, perusturvan ja eläkkeiden korotuksissa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä työttömyysturvauudistuksien valmistelussa.

Seurantaindikaattori 2015—2020

 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Toimintakyky      
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet      
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta      
—Yhteensä6 4436 3546 3216 2581)6 1956 133
— Miehet8 7748 6108 5148 4291)8 3458 261
— Naiset4 1824 1664 1904 1941)4 1984 202
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä31,530,528,227,52625
— Miehet32,631,029,028,12725
— Naiset30,430,127,427,02625
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista      
— Yhteensä16,2..18,8191)1919
— Miehet12,9..13,9141)1414
— Naiset19,5..23,4241)2424
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat      
— Yhteensä55,256,857,463,56465
— Miehet55,155,454,560,96263
— Naiset55,358,160,566,16768
Toiminta- ja työkyky on parantunut      
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm      
— Yhteensä      
— Kokoaikaiselle16 15616 08015 14514 6911)14 25013 822
— Osa-aikaiselle4 8245 2245 5946 0421)6 5257 047
— Alle 25-v.1 8832 1081 9331 9721)2 0112 051
Miehet      
— Kokoaikaiselle8 7338 5857 9267 5301)7 1536 796
— Osa-aikaiselle1 5141 6191 6951 7971)1 9052 019
— Alle 25-v.9861 0851 0171 0371)1 0581 079
Naiset       
— Kokoaikaiselle7 4237 4957 2197 1471)7 0757 005
— Osa-aikaiselle3 3103 6053 8994 2504 6325 049
— Alle 25-v.8971 0239169341)953972
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.      
— Yhteensä26,125,824,823,22221
— Miehet26,224,826,224,52424
— Naiset25,926,623,421,92120
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä11,915,912,211,11111
— Miehet10,915,112,310,51111
— Naiset12,516,412,211,51111
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt      
Koti-ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm2 1352 2302 2972 2502 2002 150
Työpaikkatapaturmataajuus28,628,42929,11)2929
Vesiepidemioiden lkm331233
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset      
— Yhteensä, lkm9 7419 9059 5469 8869 8509 800
— Uhrina mies, %30,229,229,830,93030
— Uhrina nainen, %69,870,870,269,17070
Toimeentulo      
Sosiaaliturva kannustaa työhön      
Työllisyysaste      
20—29-v.      
— Yhteensä63,665,166,067,568,468,9
— Miehet64,565,467,469,370,270,7
— Naiset62,764,464,465,966,867,3
20—70-v.      
— Yhteensä66,366,867,669,670,671,1
— Miehet67,768,869,671,772,873,3
— Naiset64,864,865,667,568,569,0
55—64-v.      
— Yhteensä60,061,462,665,466,466,8
— Miehet57,459,861,664,365,265,6
— Naiset62,362,963,366,567,467,9
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta      
— Yhteensä4,24,74,02,92,62,3
— Miehet4,85,44,53,33,02,7
— Naiset3,54,03,42,52,32,1
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle      
— Yhteensä61,161,161,261,361,361,4
— Miehet61,261,361,561,661,661,7
— Naiset61,060,960,960,961,061,0
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt      
Pienituloisten osuus, %      
— Koko väestö11,711,512,112,01)11,911,8
— Alle 18-v.9,410,211,111,01)10,910,8
— Palkansaajat1,41,41,71,51)1,51,5
— 65+12,512,413,313,31)13,213,1
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä....16,9171)1716
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä2,52,52,82,92,82,7
— Miehet2,82,83,03,13,02,9
— Naiset2,22,22,52,62,52,5
— Tulottomat kotitaloudet, lkm....41 37739 15839 00039 000
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta      
— Yhteensä27,226,422,7221)2222
— Miehet24,623,419,5191)1919
— Naiset30,129,525,7251)2524
Palvelut      
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden     
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä1,41,41,41,51,41,4
— Miehet1,41,41,51,61,51,5
— Naiset1,31,31,41,41,41,4
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista      
— Yhteensä......36,63625
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä8,38,38,18,01)88
— Miehet9,29,49,49,21)99
— Naiset7,37,06,76,71)77
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista      
— Yhteensä5,25,96,66,978
— Miehet3,53,84,24,455
— Naiset6,57,38,28,6910
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä11,112,79,410,51111
— Miehet9,710,47,99,099
— Naiset12,114,410,711,61212
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet      
— Yhteensä52,454,555,951,15253
— Miehet54,158,257,350,65253
— Naiset51,151,854,951,65354
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä      
— Yhteensä90,690,991,1911)9292
— Miehet93,493,593,6941)9494
— Naiset88,989,289,5901)9090
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin      
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä      
— Yhteensä50,355,355,055,95045
— Miehet49,153,953,955,44944
— Naiset51,256,355,856,25146
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista      
— Yhteensä......15,81514
— Miehet......13,91413
— Naiset......17,31716
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12., lkm1 0721 8371 3171 7341 7001 650
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, %91,794,593,693,19393

1) Arvio

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto97 2615 00011 5006 000-535119 226
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 794-1 03533 759
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
983983
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
531531
06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 27219 272
07.Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 5078 507
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
9 9006 0006 00050022 400
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 22919 229
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 0455 0005 50014 545
02.Valvonta73 67501 900073076 305
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 23514 235
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 02873012 758
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 1041 9007 004
07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
26 16726 167
08.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 2005 200
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 941010 941
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta104 23112 80040007 002124 433
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
54 78712 8005 00272 589
25.Kansalliset osaamiskeskittymät
(siirtomääräraha 3 v)
7 0007 000
31.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 000010 000
50.Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
24 04240024 442
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
8 4022 00010 402
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut4 276 7000387 300004 664 000
50.Perhe-etuudet
(arviomääräraha)
1 611 4001 611 400
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
16 10016 100
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
1 485 400177 0001 662 400
56.Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
50 80050 800
57.Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
672 700169 300842 000
60.Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
440 30041 000481 300
20.Työttömyysturva2 234 26601 098 3000812 4004 144 966
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
28 36628 366
50.Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
745 400434 300720 5001 900 200
52.Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 457 500664 00091 9002 213 400
55.Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 0003 000
30.Sairausvakuutus1 975 800094 000002 069 800
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 975 80094 0002 069 800
40.Eläkkeet4 953 071030 000031 9505 015 021
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
59 0001 50060 500
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
729 900729 900
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
328 70030 00030 100388 800
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
12 57112 571
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
13 60035013 950
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 809 3003 809 300
50.Veteraanien tukeminen322 6780000322 678
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 0501 050
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
12 00012 000
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
62 00062 000
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
25 00025 000
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
2 5002 500
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
2020
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
2 5002 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
38 00038 000
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
88
58.Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
179 600179 600
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto304 32600018 300322 626
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
3501 8002 150
31.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 60001 600
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
25 000025 000
33.Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
96 00096 000
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 20015 200
35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
1 4005 0006 400
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
37.Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
5 3465 346
39.Palvelurakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
97 41011 500108 910
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
28 99028 990
52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
22 550022 550
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 0503 050
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 9506 950
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen37 47360 000600 0000110 000807 473
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
30 640110 000140 640
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
545545
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
46060 000600 000660 460
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 0002 000
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 9002 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
928928
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta143 040000100143 140
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
122 750122 750
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 9001 900
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
250100350
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
18 14018 140
90.Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen380 00005 00000385 000
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
380 0005 000385 000
 Yhteensä14 902 52177 8002 228 4006 000979 94718 194 668

 Henkilöstön kokonaismäärä1)3 6513 6493 645  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2020 maksullisen toiminnan osuus on 1 706 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 235 henkilötyövuotta.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Pääluokan loppusumma on 14,9 mrd. euroa, joka on noin 138 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys aiheutuu pääosin työllisyyden kasvusta sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen pienentymisestä. Talousarvioesitykseen sisältyvät muutokset perustuvat pääosin hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukseen. Menoja lisäävät mm. lapsilisään, sen yksinhuoltajakorotukseen sekä toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaan tehtävät tasokorotukset. Myös perusturvaa (mm. työttömyyspäivärahaa) sekä takuu- ja kansaneläkettä korotetaan ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään. Kuntien peruspalveluita rahoitetaan suurelta osin valtiovarainministeriön pääluokasta, johon sisältyy peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitettu valtionosuus (noin 7,1 mrd. euroa).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan määrärahoja lisätään yhteensä 2,2 mrd. eurolla, josta yli puolet (n. 1,4 mrd. euroa) kohdistuu työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen. Esitykseen sisältyy myös uusi 94 milj. euron määräraha, jota saa käyttää väliaikaisen tuen maksamiseen vanhemmalle mm. tilanteessa, jossa hän on palkatta töistä poissa hoitaakseen kotona varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen oikeutettua alle 10-vuotiasta lastaan (StVM 6/2020 vp — HE 51/2020 vp).

On myös tärkeää, että Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen resursseja lisätään; Kelalle ehdotetaan 41 milj. euron lisärahoitusta ja työttömyyskassoille 20 milj. euron lisäystä. Jotta kansalaisten perustoimeentulo turvataan, on tällaisessa poikkeustilanteessa toimeentuloon ja etuuksiin liittyvien hakemusten käsittelyn sujuttava joutuisasti ja oikea-aikaisesti. Määrärahatarvetta on siksi edelleen seurattava ja huolehdittava resurssien riittävyydestä, päätöksenteon toimivuudesta sekä mahdollisuuksien mukaan myös byrokratian keventämisestä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jo ensimmäiseen lisätalousarvioon (HE 24/2020 vp) sisältyi 5 milj. euron määräraha (mom. 33.01.66) koronavirusrokotteen kehittämiseen. Määräraha käytetään Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition sekä Kansainvälisen rokoteinstituutin kautta tehtävään tutkimukseen. Valiokunta painottaa tutkimuksen merkitystä sekä tutkimusrahoituksen riittävyyttä mm. rokotteiden kehittämisessä sekä laajemminkin terveysturvallisuuteen liittyvän valmiuden parantamisessa. On myös perusteltua selvittää mahdollisuudet järjestelyyn, jossa esim. kansainvälisen sopimuksen turvin varmistetaan rokotteen saatavuus globaaliin käyttöön. Tämän lisäksi tulee huolehtia turvallisen, laadukkaan ja kohtuuhintaisen rokotteen saatavuudesta myös Suomessa.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä runsaan 1 mrd. euron lisäystä, josta valtaosa on koronaviruspandemiasta johtuvia määrärahan tarkistuksia tai lisätarpeita.

Euromääräisesti merkittävimmät määrärahalisäykset liittyvät työttömyysturvan muutoksiin, joihin osoitetaan yhteensä 812 milj. euroa. Tästä valtaosa (600 milj. euroa) aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Työttömyysturvaan aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu puolestaan yhteensä 76 milj. euron lisämäärärahatarve.

Myös työkyvyn ylläpitoa ja työllisyyttä tukeviin hankkeisiin osoitetaan lisärahoitusta (16,5 milj. euroa). Tästä suurin lisäys (7,5 milj. euroa) kohdistuu työkykyohjelman toimenpiteiden laajentamiseen, jolla tuetaan osatyökykyisten työllistymistä, ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä ja lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös noin 320 milj. euron rahoitus lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin, jolla lievennetään kriisin vaikutuksia oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Kyseessä on varsin laaja-alainen ja merkittävä toimenpidekokonaisuus, joka kohdistuu kolmen ministeriön (OKM, STM, TEM) hallinnonalalle. Osa rahoituksesta (112,3 milj. euroa) osoitetaan kuntien valtionosuuksien kautta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvistamiseen.

Tukitoimet ovat välttämättömiä, sillä kriisi on lisännyt sosiaalipalvelujen kysyntää ja mm. lastensuojelun ja perustason mielenterveyspalvelujen tarpeen ennakoidaan kasvavan. On siksi tärkeä käynnistää nopeasti toimia, joilla torjutaan epidemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan lapsiperheiden sekä lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdepalveluiden riittävyys ja toimivuus. Valiokunta viittaa edellä momentin 28.90.30 kohdalla todettuun ja korostaa myös tässä yhteydessä matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä, jotta raskaampien palvelujen tarve vähenee.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kuntien valtionosuuksia korotetaan 60 milj. eurolla ikääntyneiden palveluiden turvaamiseksi. Määrärahalla torjutaan poikkeustilanteesta johtuvia sosiaalisia ongelmia ja lievennetään kriisin vaikutuksia ikäihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on yleiskatteellista valtionosuutta, joten kunnat päättävät itse saamansa valtionosuuden lisäyksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat seuraavat huolellisesti valtionosuuksien kohdentamista ja käyttöä ja huolehtivat siitä, että valtionosuuksien lisäykset käytetään niihin palveluihin, joihin ne on tarkoitettu.

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että koronavirusrokotteen hankintaan varaudutaan jo tässä vaiheessa ja että rokotehankintaan osoitetaan 110 milj. euron lisämääräraha (33.70.20).