Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa, 20, osa, 30, osa, 40, osa ja 60, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 60, osa) Uudistuminen ja vähähiilisyys
         30. (32.30, osa, 40, osa, 50 ja 60, osa) Työllisyys ja yrittäjyys
            (40.) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         40. (32.01, osa, 20, osa ja 60, osa) Yritysten erityisrahoitus
            (50.) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         50. (32.70) Kotouttaminen
            (60.) (32.60, osa) Energiapolitiikka
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa: Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Työllisyysastetavoite kuluvalla hallituskaudella on 75 % ja työttömyysastetavoite 4,8 %.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, kykenevät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja ja investoimaan tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpiteiden kautta yritysten markkinoille pääsyä kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu yhä enemmän osaamiseen ja kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologian ja uusien ratkaisujen mahdollisuuksia. Hyvin toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymismahdollisuuksia ja on houkutteleva kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja t&k&i-toimijoiden näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten innovaatiotoimintaa tavoitteena osaamisen leviäminen laajasti kansantalouteen.

Pääomien saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on eritysrahoitusinstrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen pääomamarkkinan toimintaa. Erityisesti kansainvälisessä vientitoiminnassa tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Suurten yritysten olemassaolo ja menestys ovat ratkaisevia. Yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisten yritysten osalta tukee koko talouden kasvutavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteeminen lähestymistapa korostaa erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottumista ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän ja edistyksellisen taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen hyödyntämisellä ja kiertotalouden edistämisellä tavoitellaan yrityksille ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

 2018
toteutuma/arvio
2019
arvio
2020
arvio
    
— BKT:n määrän muutos (%)1,71,40,9
— Työttömyysaste (%)7,46,56,3
— Työllisyysaste (%)71,772,673,2
— Kasvuyritysten lukumäärä> 1 000> 1 000> 1 000
— Työn tuottavuus, muutos (%)-0,50,60,9
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%)3939> 39
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

 2017201720182018
 NaisetMiehetNaiset Miehet
     
Työttömät työnhakijat (%)45554555
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%)42584555
Työvoimapalveluissa aloittaneet    
— kotoutumiskoulutus (%)55455544
— palkkatuettu työ (%)48524852
— starttiraha (%)50505149
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%)57435743

Sukupuolten välinen ero työttömyydessä on kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Viiden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 266 ESR- ja 25 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (123 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (5 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 452 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 191 kpl (julkinen rahoitus 258,5 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 409 kpl (julkinen rahoitus 231,7 milj. euroa, 31 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 159 kpl (julkinen rahoitus 249,1 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yhteensä) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa, luo kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanee kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukee kestävän kehityksen innovaatioita, edistää osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2020 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 110 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 232,6 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
    
32.01Hallinto  
 — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat)8,4008,400
 — myöntämisvaltuus 0,0340,034
32.01.41Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus 13,500-
32.20.40Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 344,365327,516
32.20.41Energiatuki (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus80,000110,000
32.20.83Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus155,123146,823
32.20.87Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)  
 — rahoitusvaltuus 30,000-
32.30Työllisyys ja yrittäjyys  
 — sopimusvaltuus23,000-
32.30.42Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus -4,000
32.30.51Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)  
 — hankintasopimusvaltuus65,00065,000
32.30.64EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)  
 — myöntämisvaltuus668,811-
32.40.82Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)   
 — myöntämisvaltuus 1 000,0001 000,000

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto780 68350039 720044 903865 806
01.Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
35 42153135 952
02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
174 9185007 9201 886185 224
03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
196 62121 80024 108242 529
04.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 3022 00034 302
05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
99 47110 0002 763112 234
06.Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 58936517 954
07.Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 722-1 4507 272
08.Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 923-24020 683
09.Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 7712407 011
20.Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
4 9394 939
29.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
57 07257 072
40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille
(siirtomääräraha 3 v)
6 0511 6007 651
41.Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
2 1003 1005 200
49.Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
97 40310 000107 403
50.Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
1 1221 122
51.Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta
(arviomääräraha)
2 57202 572
53.Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
400400
66.Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
16 23616 236
95.Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
5050
20.Uudistuminen ja vähähiilisyys928 791595 000235 0000157 4001 916 191
20.Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 4201 0004 420
40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
298 301595 00085 000135 0001 113 301
41.Energiatuki
(arviomääräraha)
60 750060 750
42.Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 0001 000
43.Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
87 55087 550
44.Kiertotalouden investointituki
(siirtomääräraha 3 v)
1 0001 000
45.LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
5 5325 532
46.Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(arviomääräraha)
13 488013 488
47.Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
8 0004008 400
48.Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
232 550232 550
66.Siirrot EU:n innovaatiorahastoon
(arviomääräraha)
60 000-16 00044 000
83.Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
137 200150 00025 000312 200
87.Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
20 00012 00032 000
30.Työllisyys ja yrittäjyys836 858200 000325 000171 00098 9001 631 758
30.Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen
(siirtomääräraha 2 v)
250 000250 000
31.Ravitsemisyrittäjien tukeminen
(arviomääräraha)
171 000171 000
40.Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
21 00029 00050 000
42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
16 378200 00075 00010 000301 378
44.Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 0006 000
46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki
(arviomääräraha)
78 00078 000
51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
273 01459 900332 914
52.Palkkaturva
(arviomääräraha)
32 00032 000
64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
410 1660410 166
95.Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu
(arviomääräraha)
300300
(40.)Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä000000
40.Yritysten erityisrahoitus121 8230150 0000702 400974 223
42.Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
700-7000
43.Yritysten kustannustuki
(arviomääräraha)
300 000300 000
47.Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet
(arviomääräraha)
33 69133 691
48.Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
67 40067 400
60.Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
2020
82.Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
1010
87.Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
150 000150 000
88.Pääomasijoitus Suomen Teollisuusijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
150 000250 000400 000
89.Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
14 90014 900
95.Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
5 1023 1008 202
(50.)Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka000000
50.Kotouttaminen197 8490-1 50000196 349
03.Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
12 531-1 500011 031
30.Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
185 3180185 318
(60.)Energiapolitiikka000000
 Yhteensä2 866 004795 500748 220171 0001 003 6035 584 327

 Henkilöstön kokonaismäärä8 2968 2888 446  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)

Yrityksille suunnattuja tukia lisättiin jo vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa noin miljardilla eurolla ja myös nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä yritystukia lisätään merkittävästi; myöntövaltuuksia korotetaan 500 milj. eurolla ja määrärahoja noin 750 milj. eurolla. Kun otetaan huomioon ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio, yrityksille osoitettu lisärahoitus nousee yhteensä 1,9 mrd. euroon.

Yritystukien myöntövaltuuksien lisäykset osoitetaan pk-yrityksille mm. kehittämishankkeiden tukemiseen sekä Business Finlandin lainoihin ja avustuksiin, jotka on tarkoitettu mm. selvitysten laatimiseen sekä kehittämistoiminnan rahoitukseen. Business Finlandin tarkoituksena on ottaa käyttöön myös uusi lainatyyppi, jota voidaan hyödyntää nykyistä joustavammin.

Uutena tukimuotona ehdotetaan kuntien kautta myönnettävää valtionavustusta, joka on tarkoitettu yksinyrittäjien maksuvalmiuden parantamiseen. Avustuksiin on varattu yhteensä 250 milj. euroa (2 000 euroa/yrittäjä). On merkittävää, että yrittäjä voi hakea yksinyrittäjätuen lisäksi myös työttömyysturvaa, joita ei siis soviteta yhteen.

Lisäksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 milj. euron pääomitusta uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Pääomasijoituksia kohdennetaan liiketoiminnaltaan kannattaviin yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin.

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä perusteltuina ja korostaa, että kriisirahoituksen kohdentamista, riittävyyttä ja toimivuutta tulee edelleen seurata.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisten kriteerien toimeenpanossa ja rahoituksen jaossa on kuitenkin ilmennyt epäkohtia. Tuen jakokriteerit tuleekin tarkistaa pikaisesti ja huolehtia tukien vaikuttavuudesta siten, että ne aiempaa selkeämmin edistävät työllisyyttä ja kohdistuvat yrittäjille, joiden toimintaedellytyksiä epidemia on merkittävällä tavalla heikentänyt. Lisäksi tulee harkita rahoituksen painottamista siten, että yritysten toiminnan jatkuvuus varmistetaan kriisitilanteen yli. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus X

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti muutokset asetukseen ja välittömästi ohjeisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä.

Tässä vaiheessa suuri haaste liittyy hakemusten käsittelyyn ja maksatusten toimeenpanoon. Onkin erittäin tärkeää, että lisätalousarvioesityksessä korotetaan sekä ELY-keskusten että Business Finlandin toimintamenoja yhteensä 17,5 milj. eurolla. Tämän lisäksi TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 milj. euron (noin 340 htv) korotusta, millä lisätään mm. yt-tilanteisiin liittyvää neuvontaa ja palvelua.

Tukien myöntämistä on edelleen syytä kiirehtiä, jotta tuet ehtivät helpottamaan jo vallitsevaa yritysten akuuttia maksuvalmiusongelmaa. On myös huolehdittava tukien hakemiseen liittyvästä kattavasta tiedottamisesta.

Hallituksen esitykseen ei sisälly erillistä ravintola-alan tukea. Valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymiin lausumiin (TaVM 5/2020 vp — HE 25/2020 vp), joissa edellytetään mm. vahinkojen korvaamiseen liittyvän selvityksen tekemistä. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä ravintolayrittäjien toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.