Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 47 093 milj. euroa vuonna 2020. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,5 % vuodelle 2019 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2020 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja teknologisen kehityksen tuomat muutospaineet. Teknologiseen kehitykseen liittyvät mm. robotisaatio, digitalisaatio, alustatalous ja tekoäly. Tavoitteena on myös Suomen veropohjan turvaaminen kansainvälistyneessä ja digitalisoituvassa taloudessa. Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan edistää työllisyyttä ja kannustaa yrittäjyyteen.

Veropohjaa tiivistetään poistamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeus asteittain hallituskauden aikana. Kotitalousvähennystä supistetaan. Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 200 milj. eurolla ja alun perin määräaikaiseksi säädetyn solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Energiatuotannon ja -käytön päästöohjausta lisätään poistamalla hallituskauden aikana energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero budjettineutraalisti kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Kaivostoiminta siirretään sähköveroluokkaan I. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään 100 milj. eurolla ja liikennepolttoaineiden verotusta 250 milj. eurolla vaalikauden aikana.

Terveyttä pyritään edistämään korottamalla tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja hallituskauden aikana yhteensä 275 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä verohuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2020 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2020
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -252 -275
— työtulovähennyksen korottaminen -42 -46
— valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -7 -8
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 14 15
— kotitalousvähennyksen supistaminen 26 52
— solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen 100 109
— ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen 13 13
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 17 50
— virvoitusjuomaveron korotus 23 25
— liikennepolttoaineiden veronkorotus 83 250
Yhteensä -25 185
— josta verotuottoa lisäävät 276 514
— josta verotuottoa vähentävät -301 -329
Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)

  2018
tilinpäätös
2019
TA +
I LTA +
II LTA
2020
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 517 15 408 15 908
Liikevaihtoon perustuvat verot 19 034 19 754 20 337
Valmisteverot 7 415 7 515 7 553
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 407 3 287 3 295
Yhteensä 44 373 45 964 47 093

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2018 2019 2020
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,3 41,9 42,2
Valtio 20,8 20,5 20,5
Kunnat 9,6 9,6 9,8
Soturahastot 11,9 11,7 11,9
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,3 41,9 42,2
Välittömät verot 16,2 16,4 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 14,1 13,8 13,7
Sosiaalivakuutusmaksut 11,9 11,7 11,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 185 kappaletta. Vuonna 2020 verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi. Verotuista noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2020 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 29,2 mrd. euroa, josta 18,9 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2019 ja 2020. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Verotuet 2019 ja 2020

  Tunnistetut
verotuet
2019,
kpl
Lasketut
verotuet
2019,
kpl
2019,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2020,
kpl
Lasketut
verotuet
2020,
kpl
2020,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 46 34 18 237 47 34 18 717
Elinkeinoverotus 34 18 1 430 34 18 1 465
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 128 20 7 132
Varainsiirtoverotus 11 3 2 105 11 3 2 105
Kiinteistöverotus 7 5 686 7 5 695
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 270 15 13 270
Arvonlisäverotus 20 18 3 181 20 18 3 285
Valmisteverotus 26 26 2 617 26 26 2 563
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 185 124 28 655 186 124 29 233

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
LTA VI
1000 €
LTA VII
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15 810 000 0 -2 470 000 0 -364 000 139 000 0 -108 000 13 007 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 10 672 000 -1 094 000 4 000 -155 000 9 427 000
02. Yhteisövero 4 367 000 -1 422 000 -368 000 139 000 2 716 000
03. Korkotulojen lähdevero 38 000 38 000
04. Perintö- ja lahjavero 733 000 46 000 47 000 826 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 20 337 000 0 -1 691 000 0 -904 000 1 045 000 0 0 18 787 000
01. Arvonlisävero 19 354 000 -1 654 000 -895 000 992 000 17 797 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 795 000 -37 000 -9 000 53 000 802 000
03. Apteekkivero 188 000 188 000
08. Valmisteverot 7 553 000 0 -286 000 0 0 -101 000 0 0 7 166 000
01. Tupakkavero 1 160 000 -149 000 1 011 000
04. Alkoholijuomavero 1 506 000 -74 000 48 000 1 480 000
05. Virvoitusjuomavero 206 000 206 000
07. Energiaverot 4 666 000 -212 000 4 454 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 000 15 000
10. Muut verot 3 160 000 0 -279 000 0 0 -62 000 0 40 000 2 859 000
03. Autovero 877 000 -126 000 751 000
05. Varainsiirtovero 878 000 -54 000 -62 000 762 000
06. Arpajaisvero 231 000 -52 000 179 000
07. Ajoneuvovero 1 165 000 -47 000 40 000 1 158 000
08. Jätevero 9 000 9 000
19. Muut veronluonteiset tulot 134 808 0 0 0 -813 0 0 0 133 995
04. Eräät viestinnän maksut 39 183 4 332 43 515
05. Eräät liikenteen maksut 26 329 -5 700 20 629
06. Väylämaksut 50 160 50 160
09. Muut verotulot 8 900 555 9 455
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 330 4 330
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 635 3 635
12. Säteilytoimintavero 2 271 2 271
  Yhteensä 46 994 808 0 -4 726 000 0 -1 268 813 1 021 000 0 -68 000 41 952 995