Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

60. Siirto Valtion asuntorahastoonPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2020 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2020 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2020 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2020 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2020 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 90 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 8 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2021—2023 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2020 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 30 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustus myönnetään 20 % korkeampana mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 5 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että lähiökehittämisestä on laadittu ympäristöministeriön hyväksymä suunnitelma ja lähiöiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen hiilineutraalisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kehittämisen koordinointiin, täydennys-, lisä ja korjausrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyden, laadun, toimivuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viheralueiden parantamiseen kohdistuviin investointeihin. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille ohjelmantavoitteiden toteutumista tai edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen. Lisäksi ympäristöministeriö voi käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää asuinrakennuksille avustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteensä enintään 20 000 000 euroa siten, kuin energiatehokkuusavustuksista annettavalla asetuksella säädetään. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 1 000 000 euroa kasvaville kaupunkiseuduille toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 23 600 000 euroa.

Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla. Avustuksesta annetaan valtionavustuslain nojalla valtioneuvoston asetus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Selvitysosa: Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella, jotta asuntomarkkinat tarjoisivat tyydyttävissä määrin kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Sekä kunnallistekniikka-avustusten että vuokra-asuntojen käynnistysavustusten myöntäminen edellyttää maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusten syntymistä.

Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.


2020 talousarvio
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Korkotukilainat ja valtiontakaukset. Valtion asuntorahastosta hyväksyttävien korkotukilainojen enimmäismääräksi esitetään 1,41 mrd. euroa.

Valiokunta toteaa, että vuonna 2019 vastaavalla valtuudella rakennetaan noin 7 500 asuntoa. Valtuus ei siten näyttäisi riittävän arvioidun 8 900 asunnon rakentamiseen. Hallitusohjelman mukainen vuosittainen tavoite on puolestaan 10 000 uutta korkotuettua vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi korkotukilainavaltuutta tulee näin ollen korottaa.

Valiokunnan lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että Valtion asuntorahaston korkotukilainavaltuutta nostetaan siten, että hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtion tukemasta asuntotuotannosta saadaan täytettyä.

Talousarvioesitys sisältää myös 285 milj. euron takauslainavaltuuden vuokratalojen rakentamiseen. Tämä mahdollistaa 2 000 takauslainoitetun uuden vuokra-asunnon tuotannon.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin esitettävää takauslainavaltuutta (100 milj. euroa) ei ole hyödynnetty. Järjestelmä on siten tarpeellista uudistaa toimivaksi tukimalliksi hallitusohjelman mukaisesti. Syytä on kuitenkin muistaa, ettei valtion takausta voida jatkossakaan myöntää hankkeisiin, jotka eivät ole elinkelpoisia.

Purkuavustukset ja -akordit.Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että asuntojen purkuavustusten määrä korotetaan 8 milj. euroon ja purku ja -rajoitusakordit 10 milj. euroon vuonna 2020. Näin ennalta ehkäistään suurempien luottotappioiden ja riskien toteutumista erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Tarpeen on myös vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseen myönnettävä 2,6 milj. euron avustus.

Hallitusohjelmassa on tunnistettu hyvin asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen ja siihen liittyvät ongelmat. Asiaa koskeva keskeinen toimenpide on kahdeksanvuotisen asuntopoliittisen kehittämisohjelman laatiminen. Sen yhteydessä selvitetään mm. laaja-alaisesti, kuinka taantuvien alueiden asumisen ongelmia voidaan ennalta ehkäistä ja huolehtia siitä, että asuinolot parantuvat tasapuolisesti koko maassa. Hallituskaudella on muutenkin tarkoitus etsiä ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen arvoaan menettävään asuntokantaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskeistä on myös lisätä ongelmien taustalla olevaa objektiivista tietopohjaa.

MAL-sopimukset ja niitä tukevat avustukset. Valiokunta pitää tärkeänä, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusmenettelyä voidaan jatkaa Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla nykyisen kauden päätyttyä kuluvan vuoden lopussa. Sopimusmenettely on osoittautunut erittäin toimivaksi. Sen avulla voidaan lisätä asuntotuotantoa, edistää hiilineutraalien kaupunkiseutujen kehittymistä ja liikkumisen kestävää kehitystä. Samalla voidaan puuttua myös segregaatiokehitykseen turvaamalla asuinalueiden monimuotoisuus. Menettelyä on tärkeää laajentaa käynnissä olevien selvitysten mukaisesti uusille kaupunkialueille (Jyväskylä, Kuopio ja Lahti).

Vuonna 2020 MAL-sopimusten toteutumista tuetaan Valtion asuntorahastosta osoitettavilla määräaikaisilla käynnistysavustuksilla, joiden suuruus on yhteensä enintään 30 milj. euroa (20 milj. euroa vuonna 2019). Käynnistysavustuksien käyttö laajennetaan Helsingin seudulta myös muille MAL-alueille. Alueille myönnetään kunnallistekniikka-avustuksia yhteensä 15 milj. euroa, ja ne saavat myös suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea sekä avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta. Lisäksi MAL-alueilla voidaan hyödyntää vuonna 2020 käynnistettävää poikkihallinnollista lähiohjelmaa (5 milj. euroa vuonna 2020) ja ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa sekä valmistelussa olevaa asunnottomuuden poistamisohjelmaa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että MAL-alueilla edistetään myös puurakentamista myöntämällä käynnistysavustus 20 prosenttia korkeampana puurunkoisille valtion tukemille vuokra-asunnoille. Tärkeää on kuitenkin samalla seurata, ettei avustus nosta puurakentamisen hintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puurakentamisen yleistyessä sen tulisi olla hinnaltaan kilpailukykyistä betonirakentamiseen verrattuna ilman avustuksiakin.

Valiokunta on hallituksen tavoin huolestunut asuinalueiden välisestä eriarvoistumisen lisääntymisestä1). Käynnistyvä lähiöohjelma ehkäisee osaltaan segregaatiokehitystä edistämällä lähiöiden asuinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä asukkaiden osallistumista oman asuinympäristönsä kehittämiseen ja alueen hiilineutraalisuuden tavoitteluun. Keskeistä on toteuttaa ohjelmaa yhdessä kuntien kanssa. Lisäksi on tärkeää huolehtia asuntokannan monipuolisuudesta sekä muista eriytymiskehityksen perussyistä, kuten koulutuksesta ja työllisyydestä.

Energiatehokkuus. Yksi keskeinen keino asumisen hinnan alentamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen on energiatehokkuusremonttien tukeminen 20 milj. eurolla vuonna 2020. Valiokunta korostaa, että uutta avustusta tulee myöntää laaja-alaisesti energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin. Avustus edesauttaa myös öljylämmityksestä luopumista. Suomessa on runsaasti ikääntynyttä asuntokantaa, jonka korjaaminen nykystandardeihin säästää merkittävästi lämmitysenergiaa.

Erityisryhmien asuminen

Valtion asuntorahaston varoista esitetään myönnettäväksi enintään 90 milj. euroa investointiavustusta erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparannuksiin. Valtuus on 13 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2019 johtuen kysynnän vähenemisestä. Avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Tällaisia ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat ja muistisairaat ikääntyneet. Asumiseen liittyvän tuen ja palveluiden tarve korostuu näiden ryhmien kohdalla, josta seuraa erityisvaatimuksia asuntojen tila-, varuste- ja rakenteellisille ratkaisuille.

Asunnottomat. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 4 882 yksinelävää asunnotonta, joista maahanmuuttajataustaisia oli 1 159. Asunnottomia perheitä oli 159. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen (ARA) ei ole enää kuitenkaan tullut uusia pitkäaikaisasunnottomien tai muiden asunnottomien asuntohankkeita koskevia avustushakemuksia.

Valiokunta pitää myönteisenä, että asunnottomien asumisen painopiste on siirtynyt hajautettuun asumiseen ja tavallisen asuntokannan käyttämiseen. Tähän tähtää myös keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa käynnistettävä asunnottomuuden poistamisen yhteistyöohjelma. Ohjelman toteuttamiseen ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittämiseen esitetään 3,3 milj. euroa (uusi momentti 35.20.32). Tarkoitus on mm. parantaa asumisneuvonnan saatavuutta sekä vahvistaa asunnottomuustyötä ja siihen liittyvää osaamista kuntien peruspalveluissa. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistettavia toimenpiteitä, jotka osaltaan ennaltaehkäisevät myös syrjäytymistä, ja korostaa, että asumisneuvonta tulee vakiinnuttaa ja toteuttaa matalan kynnyksen palveluna kuten nykyisinkin.

Kehitysvammaiset.Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Vuoden 2018 lopussa laitoshoidossa oli kuitenkin vielä yli 530 asiakasta. Kehitysvammaisten asuntojen investointiavustukselle on siten edelleen suuri tarve, joka kohdistuu erityisesti ryhmämuotoiseen asumiseen, jossa on kattavat tukipalvelut.

Ikääntyneet.Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut avustukset muodostavat yli puolet koko avustusmäärästä. Avustus kohdistui pitkään muistisairaille tarkoitettuun tehostetun palveluasumisen uustuotantoon (korkein III tukiluokka). Viime vuosina painopiste on siirtynyt yhteisölliseen senioriasumiseen ja välimuotoisiin asumisratkaisuihin (II tukiluokka). ARA avustaa mm. palvelukortteliratkaisuja sekä hybriditaloja, joissa on erilaisia asumismuotoja ikääntyneille. Vaikka ikääntyneiden palveluasumisen tarve kasvaa, siirtymisen alemman tukiluokan rakentamiseen arvioidaan alentavan investointituen kokonaistarvetta.

Valiokunta pitää avustusta edelleen hyvin tarpeellisena ja painottaa erityisesti esteettömien yhteisöllisten asumisympäristöjen ja asuntojen lisäämisen tarvetta ja niiden huomioimista myös kaavoituksessa. Lisäksi jatkossa on tarpeen ottaa huomioon valmistelussa oleva ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma, jonka yhtenä painopistealueena on asumisen ratkaisujen ja tarjonnan kehittäminen.

Myönteistä on myös, että vuonna 2020 otetaan käyttöön 5 milj. euron korjausavustus ARA-vuokratalojen korjaamiseen ikääntyneille sopiviksi väestöltään vähenevissä kunnissa. Näin vastataan palveluasuntotarjonnan kysyntään ja vähennetään samalla tyhjillään olevien asuntojen määrää.

Valiokunta pitää tarpeellisena seurata kuntakohtaisesti sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen palveluasumisen paikkatarjontaa ja käyttöastetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vapaarahoitteisissa kohteissa on tyhjillään yli 3 000 paikkaa, mikä ei ole kansantalouden kannalta kenenkään etu.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että esitetty erityisryhmien investointiavustuksen enimmäismäärä on riittävä. Valtuuden käyttöä tulee kuitenkin seurata tarkasti ja valtuutta korottaa tarvittaessa. Erityisesti opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden investointiavustuksen noston 10 prosentista 15 prosenttiin arvioidaan lisäävän avustusten määrää. Tätä kompensoi kuitenkin ikääntyneiden palveluasumisen painottuminen alemman tukiluokan rakentamiseen.

Valiokunta korostaa, että investointiavustukset tulee suunnata edelleen pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Myöntämisessä on otettava huomioon paikkakuntakohtainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset sekä mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Vuonna 2020 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2020 lopussa.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2020 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Vuonna 2020 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2020 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 90 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 8 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2021—2023 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2020 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 30 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustus myönnetään 20 % korkeampana mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä enintään 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista. Lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia avustuksia lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi yhteensä enintään 5 000 000 euroa. Avustusta voidaan myöntää kasvukeskuskaupungeille. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että lähiökehittämisestä on laadittu ympäristöministeriön hyväksymä suunnitelma ja lähiöiden kehittäminen on osa kunnan strategista suunnittelua. Avustusta voidaan myöntää alueen hiilineutraalisuuden edistämiseen, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kehittämisen koordinointiin, täydennys-, lisä ja korjausrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyden, laadun, toimivuuden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viheralueiden parantamiseen kohdistuviin investointeihin. Avustusta voidaan myöntää myös tutkimuslaitoksille ohjelmantavoitteiden toteutumista tai edellä mainittujen hankkeiden toteutumista edistävään tutkimukseen. Lisäksi ympäristöministeriö voi käyttää 200 000 euroa vuodessa ohjelman toteuttamista tukevaan viestintään. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Avustuksen määrä voi olla enintään 20 % hankkeen kustannuksista. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää asuinrakennuksille avustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteensä enintään 20 000 000 euroa siten, kuin energiatehokkuusavustuksista annettavalla asetuksella säädetään. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää käyttötarkoituksen muutosavustuksia yhteensä enintään 1 000 000 euroa kasvaville kaupunkiseuduille toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön. Avustuksen määrä on enintään 10 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina vähintään 5 vuotta. Jos avustus myönnetään vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisella vuokra-asumisen perusparannuslainalla lainoitettaviin kohteisiin, avustuksen määrä on enintään 20 % hyväksytyistä muutoskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 23 600 000 euroa.

Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla. Avustuksesta annetaan valtionavustuslain nojalla valtioneuvoston asetus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2020 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 750 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Käynnistysavustus myönnetään MAL-sopimusalueilla 5 000 eurolla korotettuna mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa MAL-sopimusalueiden ulkopuolisissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 1 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustus myönnetään 2 000 eurolla korotettuna mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi annettavista avustuksista saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuonna 2021 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2020 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 13 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi annettavien avustuksien määrä voi olla enintään 35 %. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää asuinrakennuksilleavustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteensä enintään 40 000 000 euroa siten, kuin energiatehokkuusavustuksista annettavalla asetuksella säädetään.

Selvitysosa:Korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden korottaminen aiheutuu tarpeesta tukea rakennusalan suhdannetilannetta. Lisävaltuuksilla arvioidaan voitavan tukea n. 1 500 uuden asunnon rakentamista.

Puurakentamiseen myönnettävän lisäkäynnistysavustuksen muuttaminen euromääräiseksi aiheutuu siitä, että puurakentamiseen liittyvät kustannukset ovat samat kaikilla MAL-sopimusalueilla.

Lähiöohjelman avustusprosentin korottaminen aiheutuu tarpeesta kannustaa tehokkaammin kuntia tekemään uusia investointeja lähiöiden elinvoiman kehittämiseen ja segregaation ehkäisemiseen monien kuntien kohdatessa taloudellisia haasteita. Momentin perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan ehdolliset ennakkopäätökset vuoden 2021 määrärahan osalta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio
2019 tilinpäätös
2018 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Valiokunta pitää hyvänä, että valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 340 milj. eurolla, jonka myötä valtuus nousee 1,75 mrd. euroon. Lisäys mahdollistaa 2 600 uuden asunnon lainoittamisen ja siten normaalin ARA-tuotannon määrän on mahdollista nousta 10 000 asuntoon hallitusohjelman kirjauksen ja eduskunnan lausuman (VaVM 20/2019 vp — HE 29/2019 vp, HE 89/2019 vp) mukaisesti.

Valiokunta toteaa, että myös valtion asuntorahastosta ehdotetut rakentamista ja korjaustoimintaa edistävät toimenpiteet työllistävät ja samalla elvyttävät taloutta tehokkaasti. Korkotukivaltuuden korotuksen ohella tällaisia toimia ovat esimerkiksi vihreään elvytykseen lukeutuva energiatehokkuusavustusten valtuuden nostaminen 20 milj. eurolla 40 milj. euroon sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen-sopimuksiin (MAL-sopimuksiin) sidottujen puurunkoisten kerrostalojen korotetut käynnistysavustukset. Lisäksi normaalin ARA-vuokra-asuntotuotannon vauhdittamiseksi otetaan käyttöön uusi määräaikainen käynnistysavustus MAL-sopimusalueiden ulkopuolisilla alueilla (1 000 euroa/asunto). MAL-alueilla käynnistysavustukset pysyvät ennallaan (Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun ja Oulun seudulla 3 000 euroa asuntoa kohden).

Valiokunta pitää niin ikään myönteisenä, että MAL-sopimukset on saatu uudistettua Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla ja kiirehtii samalla uusien alueiden (Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) kanssa käynnissä olevien neuvotteluiden loppuun saattamista.

Valiokunta nostaa esiin lisäksi asuinlähiöiden elinvoimaisuuden kehittämisen ja pitää perusteltuna kunnille myönnettävän ns. lähiöohjelma-avustuksen korottamista 20 prosentista 35 prosenttiin hankkeen kustannuksista. Korkeammalla avustusprosentilla kannustetaan kuntia tekemään yhdessä asukkaiden kanssa uusia lähiöiden elinvoimaa lisääviä ja segregaatiota ehkäiseviä investointeja kuntatalouden heikosta tilanteesta huolimatta. Erityisen tärkeitä nämä hyvinvointia parantavat toimet ovat alueilla, joilla tulot ovat laskeneet työttömyyden ja lomautusten seurauksena.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 750 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 38 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Käynnistysavustus myönnetään MAL-sopimusalueilla 5 000 eurolla korotettuna mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa MAL-sopimusalueiden ulkopuolisissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 1 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustus myönnetään 2 000 eurolla korotettuna mikäli kohde on puurunkoinen asuinkerrostalo. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi annettavista avustuksista saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuonna 2021 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2020 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 13 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että lähiöiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi annettavien avustuksien määrä voi olla enintään 35 %. Tutkimus- ja selvityshankkeissa avustus voi olla 80 %.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntää asuinrakennuksilleavustuksia energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiakulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteensä enintään 40 000 000 euroa siten, kuin energiatehokkuusavustuksista annettavalla asetuksella säädetään.