Talousarvioesitys 2020
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista, terveyden edistämisen menoista, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista sekä UKK-instituutin valtionavustuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.02.05, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin.
Terveysvalvonta (momentti 33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n kemikaali-, kosmetiikka-, geenitekniikka- ja säteilylainsäädännön toimeenpanoon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämisen kehittämiseen.
Tavoitteet:
- — elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisy ja poistaminen
- — turvata säädösten edellyttämien ympäristön terveydellisten laatuvaatimusten toteutuminen, valvontamenettelyjen toimivuus, ajanmukaisuus, tuloksellisuus sekä valvonnan johdon tehokkuus
- — vähentää talousvesistä aiheutuvia epidemioita
- — ehkäistä geeni-, bio- ja nanoteknologiaan liittyviä terveyshaittoja.
Rokotteiden hankinnan ja tartuntatautien valvonnan (momentit 33.70.20 ja 33.70.22) painopisteinä ovat rokotusohjelman kehittäminen sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta, hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistanssin torjunta, HIV- ja hepatiitti-infektioiden ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen ehkäiseminen, varautuminen vakaviin epidemioihin ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan torjuntatyön vahvistaminen.
Tavoitteet:
- — rokotuksin ehkäistävien tautien matala esiintyvyys, influenssarokotusten kattavuuden parantaminen yli 65-vuotiailla ja yleisen rokotuskattavuuden ylläpito (esimerkkinä hinkuyskän ilmaantuvuus, yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus)
- — tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja epidemioiden selvittäminen (esimerkkinä kampylobakteerilöydösten ilmaantuvuus, epidemioiden epäilyilmoitusten lukumäärä)
- — Suomen kansainvälisesti verrattuna hyvän tartuntatautitilanteen säilyttäminen (esimerkkinä tuberkuloosin ja MRSA-löydösten ilmaantuvuus sekä hoitoon liittyvien infektioiden ilmaantuvuus)
- — HIV-infektion ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen leviämisen ehkäisy (esimerkkinä HIV-tapausten ilmaantuvuus, hepatiitti C-ilmaantuvuus), klamydiatapausten ilmaantuvuus, kansallisten strategioiden päivitykset)
- — pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittäminen (esimerkkinä kansallinen pandemiavarautumisen suunnitelman päivitys)
- — Suomen aktiivinen osallistuminen lähialueilla, Euroopassa ja globaaleilla foorumeilla tartuntatautiuhkien torjuntaan, seurantajärjestelmien kehittämiseen sekä terveysturvallisuuden edistämiseen.
Terveyden edistämisen (momentti 33.70.50) käyttötarkoituksena on terveyden edistäminen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäisy ja vähentäminen. Vuoden 2020 terveyden edistämisen määrärahalla tuetaan erityisesti kunnissa toteutettavaa terveyden edistämisen toimintaa.
Painopisteet vuodelle 2020 ovat:
- — Kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistaminen kehittämällä kuntien, alueellisten toimijoiden ja järjestöjen yhdyspinnalla olevien toimintamallien johtamis- ja yhteistyökäytäntöjä liikunnan, ravitsemuksen, mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön ja tapaturmien ehkäisyn alueilla.
- — Terveyttä ja hyvinvointia edistävän kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja saatavuuden edistäminen kunnan ja alueellisten toimijoiden monitoimijaisena työnä sekä ohjauskeinojen, toimintamallien ja arviointikäytänteiden kehittäminen kulttuurihyvinvointitoiminnan vahvistamiseksi.
- — Lasten ja nuorten digitaalisten laitteiden ja netin käytön turvallisen käytön edistäminen ja haitallisen sekä ongelmallisen käytön ehkäisy.
- — Ikääntyneiden hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen edistäminen ruokapalveluja, sosiaalista kanssakäymistä ja toimintakyvyn ylläpitoa kehittäen.
- — Tupakka- ja nikotiinituotteiden ja alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja käytön lopettamisen tukemisen toimintamallien kehittäminen kuntien palveluissa ja paikallisyhteisöissä huomioiden eri väestöryhmät sekä ihmisten osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen ehkäisevässä päihdetyössä.
- — Sosiaalista markkinointia hyödyntävien menetelmien ja ohjauskeinojen kehittäminen hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä edistävien elintapojen vahvistamiseksi erityisesti niissä väestö- ja erityisryhmissä, joita nykyisin keinoin ei riittävästi tavoiteta.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen (momentti 33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
- — varmistaa, että työterveyshuollossa päätoimisesti työskentelevät lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä kuten valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) säädetään
- — turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve
- — nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2018—2020
| 2018 toteutunut |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Terveysvalvonta | |||
| Vesivälitteiset epidemiat | |||
| — epidemioiden lukumäärä | 2 | 3 | 3 |
| — sairastuneet henkilöt | 472 | 100 | 100 |
| Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | |||
| Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 48 | 44 | 44 |
| Hinkuyskätapaukset, lkm | 477 | 400 | 400 |
| Kampylobakteerilöydökset, lkm | 5 099 | 4 500 | 4 500 |
| Epidemioiden epäilyilmoitukset | 100 | 85 | 85 |
| Tuberkuloositapaukset, lkm | 266 | 270 | 270 |
| MRSA/resistentit stafylokokkilöydökset, lkm | 45 | 50 | 50 |
| HIV ilmoitetut tapaukset, lkm | 153 | 165 | 165 |
| Hepatiitti C-virustartunnat, lkm | 1 165 | 1 150 | 1 150 |
| Hepatiitti B-virustartunnat, lkm | 235 | 230 | 220 |
| Tippuritartunnat, lkm | 499 | 300 | 300 |
| Kuppatartunnat, lkm | 187 | 225 | 225 |
| Klamydiatartunnat, lkm | 14 839 | 14 000 | 14 000 |
| Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | |||
| Työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen lukumäärä | 44 | 45 | 45 |
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 30 640 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi.
Määrärahasta saa käyttää enintään 600 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain määrittämien riskialueiden väestön TBE-rokotuksiin.
Selvitysosa:Rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 30 850 000 euroa. Summa on arvioitu tulevien tilausten mukaan. Määrärahaan sisältyy pandemiarokotteen vuosivarausmaksu 5 000 000 euroa. Rokotteiden välitystoimintaan ja muuhun rokotteiden hankintaan, huoltoon ja välitykseen on arvioitu käytettävän 500 000 euroa.
TBE-rokotusohjelmassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittää vuosittain ne maantieteelliset alueet, joilla rokotuksia tulee toteuttaa osana kansallista rokotusohjelmaa.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on budjetoitu momentille 33.03.04. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Poikien HPV rokotukset ja TBE-rokotuksen laajennus | 2 000 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -350 |
| Yhteensä | 1 650 |
| 2020 talousarvio | 30 640 000 |
| 2019 talousarvio | 28 990 000 |
| 2018 tilinpäätös | 26 390 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 30 640 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi.
Määrärahasta saa käyttää enintään 600 000 euroa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittain määrittämien riskialueiden väestön TBE-rokotuksiin.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (1227/2016) 44 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu COVID-19 -rokotteen hankintaan varautumisesta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 110 000 000 |
| 2020 talousarvio | 30 640 000 |
| 2019 tilinpäätös | 28 990 000 |
| 2018 tilinpäätös | 26 390 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 110 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain (1227/2016) 44 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 103 100 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Suomen osuudesta EU komission ESI-instrumentin rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista. EU komissio neuvottelee 27 jäsenmaiden puolesta koronarokotteiden hankinnasta ja maksaa ennakkovarausmaksut ESI-instrumentin rahoituksella. Komissio on käynyt neuvotteluja kuuden rokotevalmistajan kanssa ja nyt ehdotetaan vielä seitsemännen rokotteen ottamista mukaan sopimuksiin.
| 2020 VII lisätalousarvio | 103 100 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 110 000 000 |
| 2020 talousarvio | 30 640 000 |
| 2019 tilinpäätös | 28 990 000 |
| 2018 tilinpäätös | 26 390 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 103 100 000 euroa.
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (599/2013), säteilylain (859/2018) ja kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -105 |
| Yhteensä | -105 |
| 2020 talousarvio | 545 000 |
| 2019 talousarvio | 650 000 |
| 2018 tilinpäätös | 680 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 545 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (599/2013), säteilylain (859/2018) ja kosmeettisista valmisteista annetun lain (492/2013) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -90 |
| Yhteensä | -90 |
| 2020 talousarvio | 460 000 |
| 2019 talousarvio | 550 000 |
| 2018 tilinpäätös | 550 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (1227/2016) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Huoltovarmuuskeskuksen tekemien materiaalihankintojen korvaamiseen.
Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa aiheutuu palvelujärjestelmässä käytettävien testauslaitteiden ja tarvittavien lääkinnällisten laitteiden kapasiteetin nostosta. Tämä edellyttää mm. testauslaitteita reagenssikuluineen nopeaa diagnostiikkaa varten sekä respiraattoreita.
Lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä suojainhankinnoista sekä tuleviin hankintoihin varautumisesta.
| 2020 I lisätalousarvio | 26 000 000 |
| 2020 talousarvio | 460 000 |
| 2019 tilinpäätös | 550 000 |
| 2018 tilinpäätös | 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2020 vp (26.3.2020)
Hallitus esittää lisäyksiä vain hallinnonalan kaikkein kiireellisimpiin menotarpeisiin, joita ovat mm. testauslaitteiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden hankinta, kansalaisille osoitettavan tiedotuksen ja valistuksen lisääminen sekä laboratoriokapasiteetin ylläpito. Jatkossa lisäresurssien tarve ja kohteet tulevat täsmentymään.
Nyt kyseessä olevalle momentille esitetään 26 milj. euron lisäystä, josta 6 milj. euroa aiheutuu Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä suojainhankinnoista sekä tuleviin hankintoihin varautumisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen lisämäärärahan tarve on kuitenkin kasvanut huomattavasti lisätalousarvioesityksen antamisen jälkeen, sillä suojavarusteiden kulutus on ollut oletettua suurempaa. On myös käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden varautuminen on toteutunut hyvin epätasaisesti, vaikka kansallinen pandemiasuunnitelma edellyttää, että terveydenhuollon laitosten tulee pitää varmuusvarastoissa aina vähintään 3—6 kk normaalia kulutusta vastaava määrä suojaimia ja muita keskeisiä terveydenhuollon tarvikkeita. Huoltovarmuuskeskuksen kautta onkin jo helmi—maaliskuun aikana tehty lääkkeiden ja suojavarusteiden hankintoja, joiden yhteisarvo on ollut 8,5 milj. euroa.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö päätti 23.3.2020 sosiaali- ja terveydenhuollon varmuusvarastoitujen lääkintämateriaalien ja suojavälineiden käyttöönotosta, minkä jälkeen on välttämätöntä aloittaa lääkintämateriaalin ja suojavarusteiden lisähankinnat tarvearvion perusteella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koko maan kattava tarvearvio osoittaa, että hankintojen kokonaisarvo on 31 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon huoltovarmuuden materiaalihankintojen yhteisarvo on kohonnut näin noin 40 milj. euroon aiemmin arvioidun 6 milj. euron sijasta.
Valiokunta pitää perusteltuna, että hankinnat keskitetään Huoltovarmuuskeskukselle, joka on suurena hankkijana vahvempi neuvottelija kansainvälisillä ja kansallisilla markkinoilla. Keskitetty materiaalin jakaminen on valtakunnalliseen tarvearvioon perustuvaa, ja mahdollistaa varusteiden käytön väestölle yhdenvertaisin periaattein.
Valiokunta lisää momentille 34 milj. euroa, jolloin momentin määrärahasta (60 milj. euroa) voidaan käyttää 40 milj. euroa Huoltovarmuuskeskuksen hankintoihin.
Saadun selvityksen mukaan lääkkeisiin liittyvien lisähankintojen kustannuksiin palataan tulevissa lisätalousarvioissa.
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Huoltovarmuuskeskuksen tekemien materiaalihankintojen korvaamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 600 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu pandemiatilanteen edellyttämien suojavarusteiden ja -laitteiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä lääkkeiden hankinnasta. Haastavan kansainvälisen markkinatilanteen vuoksi selvitetään nopealla aikataululla myös sosiaali- ja terveydenhuollon suojamateriaalien kotimaisen tuotannon mahdollisuutta.
| 2020 II lisätalousarvio | 600 000 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 60 000 000 |
| 2020 talousarvio | 460 000 |
| 2019 tilinpäätös | 550 000 |
| 2018 tilinpäätös | 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)
Momentille esitetään 600 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu pandemiatilanteen edellyttämien suojavarusteiden ja -laitteiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä lääkkeiden hankintaan. Hankinnat on tarkoitus tehdä pääosin Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Lisäpanostus on merkittävä ja myös välttämätön, jotta suojavarusteiden hankintaan voidaan panostaa riittävästi. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota suojavarusteiden saatavuuteen ja riittävyyteen hoivakodeissa ja kotihoidossa, jotta epidemian leviäminen vanhusväestöön voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti.
Valiokunta painottaa hankintojen vastuullisuutta, hankintasäädösten huolellista noudattamista ja korostaa hankintaosaamista poikkeusajan markkinatilanteessa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös kotimaisen tuotannon edistämiseen. Kotimaisten suojavarusteiden valmistus on jo osin lähtenyt hyvin käyntiin ja sen on tarkoitus laajentua edelleen kevään aikana. Jatkossa on tarpeen selvittää myös mahdollisuudet testeihin liittyvien oheistarvikkeiden (mm. näytteenottotikut, näyteputket) kotimaiseen valmistukseen.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että testauskapasiteettia lisätään sosiaali- ja terveysministeriön 9.4.2020 hyväksymän kansallisen COVID-19 testausstrategian mukaisesti. Strategian mukaan koronavirustestausta lisätään kaikissa tilanteissa, joissa on epäily sairastumisesta koronaan tai on syytä epäillä tartuntaa. Testaaminen suunnataan erityisesti mm. hoitoon hakeutuville, joiden oireet viittaavat koronavirukseen, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön, kun on pienikin epäily tartunnasta, sekä todennetun tartunnan saaneen välittömään lähipiiriin. Testien päivittäinen määrä nousee näin 5 000 kappaleeseen. Materiaalitoimitusten jälkeen kapasiteetti on nostettavissa aina 7 000 testiin ja kohtalaisen nopealla aikataululla edelleen 9 000—10 000 testiin, kun hyödynnetään myös yksityistä ja ulkomaista laboratoriokapasiteettia.
Valiokunta pitää tärkeänä testauskapasiteetin nostamista noin 10 000 päivittäiseen testiin, mikä yhdessä tautiketjujen tehokkaan jäljittämisen kanssa edistää viruksen tukahduttamista ja edelleen rajoitusten lieventämistä. Matalan kynnyksen testaamisen arvioidaan vähentävän tehokkaasti myös mahdollista viruksen toisen ja kolmannen aallon etenemistä. Samalla on tärkeää, että testausstrategiaa päivitetään tarpeen mukaan. Valiokunta toteaa lisäksi, että saamansa selvityksen mukaan em. testien (10 000 testiä/pv) reagenssikustannukset ovat noin 1,5 milj. euroa päivässä. Testaamisen ja tautiketjujen jäljittämisen kustannukset ovat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin sairastumisesta aiheutuvat kulut.
Testausresurssien riittävyyden osalta valiokunta toteaa, että nyt kyseessä olevan momentin määrärahaa voidaan käyttää myös terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankintaan. Tämän lisäksi käytettävissä on ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältynyt 200 milj. euron määräraha, joka on tarkoitettu sellaisiin koronapandemiasta aiheutuviin ennalta arvaamattomiin välttämättömiin menoihin, joita varten talousarviossa ei ole erikseen määrärahaa (mom. 28.99.95). Lisäresurssien tarve on otettava tarpeen mukaan huomioon seuraavassa lisätalousarviossa.
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 600 000 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden toiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle.
Selvitysosa:Covid-19 -pandemian vuoksi kunnat ovat sosiaali- ja terveysministeriön toimesta ja ohjauksessa käynnistäneet rajanylityspaikoilla matkustajien opastusta ja yleisneuvontaa, kuntien ylläpitämää terveysneuvontaa, koronatestausta sekä muita toimenpiteitä, joilla tähdätään koronaviruksen leviämisen estämiseen rajavalvontapisteiden kautta. Hallituksen linjauksen mukaisesti näistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti valtionapuviranomaisen hyväksymien toteutuneiden kustannusten mukaisesti.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 VII lisätalousarvio | — |
| 2020 II lisätalousarvio | 600 000 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 60 000 000 |
| 2020 talousarvio | 460 000 |
| 2019 tilinpäätös | 550 000 |
| 2018 tilinpäätös | 550 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden toiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle.
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin, euroa/vuosi
| 2018 toteutunut |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Kuntien ja tulevien maakuntien hyvinvointijohtamisen kehittäminen | - | 550 000 | 160 000 |
| Tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön ja niistä aiheutuvia haittojen ehkäisy ja väheneminen | 645 000 | 330 000 | 360 000 |
| Yhteiskunnallista markkinointia hyödyntävien menetelmien kehittäminen | - | 550 000 | 360 000 |
| Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy ja vähentäminen ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden avulla | 611 000 | 750 000 | - |
| Positiivisen mielenterveyden edistämisen menetelmien käytön vahvistaminen sekä itsemurhien ehkäisyn tuki | 483 000 | - | - |
| Seksuaaliterveyden vahvistaminen | 438 000 | - | - |
| Ikääntyneiden hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen edistäminen | 360 000 | ||
| Kulttuuritoiminnan saavutettavuuden ja saatavuuden edistäminen kunnan ja alueellisten toimijoiden monitoimijaisena työnä | 370 000 | ||
| Lasten ja nuorten turvallisuus digimaailmassa | 370 000 | ||
| Rahoitettujen hankkeiden hallinnointi | 23 000 | 20 000 | 20 000 |
| Yhteensä | 2 200 000 | 2 200 000 | 2 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2020 talousarvio | 2 000 000 |
| 2019 talousarvio | 2 200 000 |
| 2018 tilinpäätös | 2 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos voi maksaa korvausta yliopistoille, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työterveyshuoltolain tarkoittamille palvelujen tuottajille (työnantajan ylläpitämät terveysasemat). Lisäksi Työterveyslaitos voi käyttää määrärahaa itse antamansa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin.
Tavoitteena on turvata työterveyslääkärien mm. eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Vuonna 2018 tutkintoja suoritettiin 40. Vuosina 2019 ja 2020 suoritetaan arviolta 45 tutkintoa kumpanakin vuonna.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2020 talousarvio | 2 900 000 |
| 2019 talousarvio | 1 900 000 |
| 2018 tilinpäätös | 2 900 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 928 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle (1284/2010) 2 §).
Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu UKK-instituutin toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus.
| 2020 talousarvio | 928 000 |
| 2019 talousarvio | 928 000 |
| 2018 tilinpäätös | 928 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 928 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle (1284/2010) 2 §).