Talousarvioesitys 2020
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa hallinnonalansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu hallinnonalan strategisista tavoitteista erityisesti seuraaviin:
- — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
- — Toiminta- ja työkyky ovat parantuneet
- — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt
- — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
- — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta haetaan
- — päätöksenteon tuella, mm. hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioimisella
- — tietotuotannon parantamisella
- — tutkitun tiedon välittämisellä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kansalaisten käyttöön.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 687 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaustehtävistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnan perusta on laki terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategiseen visioon eheästä yhteiskunnasta ja kestävästä hyvinvoinnista. Laitoksen strategisissa päälinjauksissa tavoitteina ovat uudistuminen, tietoaineiston tehokas käyttöönotto, ennakointi, priorisointi ja työyhteisöön panostaminen.
Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen tavoite tietovarantojen kehittämisestä ja niiden käytön helpottamisesta.
Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tarkistanut toimintaansa siten, että hallitusohjelman toimeenpanoon ja asiantuntija- ja viranomaistehtävien hoitoon liittyvät riskit on minimoitu. Laitosta koskevan kehyspäätöksen mukainen rahoitustaso tulevaisuudessa edellyttää sopeutusten jatkamista lähivuosina. Sopeutusten yhtenä kohdentamisperusteena on uusi laadittava strategia. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranevat. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus ja palvelevat asiakkaiden tietotarpeita. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtamistehtävissä toimivien osaamista kehitetään, jotta johtaminen on ammattimaista ja kannustavaa. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan ja työnantajakuvaa kehitetään. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuutta ja pitkäjänteisyyttä parannetaan.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän avustuksiin (euroa)
| Alkoholitutkimussäätiölle | 350 000 |
| Käypä hoito -suositusten laadintaan | 925 000 |
| Suomen Syöpäyhdistykselle | 899 000 |
| Näkövammaisten keskusliitolle | 136 000 |
| Hoitotyön tutkimussäätiölle | 396 000 |
| Yhteensä | 2 706 000 |
|---|
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 83 287 | 85 926 | 86 085 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 33 070 | 32 218 | 31 398 |
| Nettomenot | 50 217 | 53 708 | 54 687 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 7 804 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 10 839 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — myyntituotot | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| Tuotot yhteensä | 9 023 | 9 000 | 9 000 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | - | 20 | 20 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 5 228 | 5 300 | 5 300 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 2 117 | 2 200 | 2 200 |
| Kustannukset yhteensä | 7 345 | 7 500 | 7 500 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 678 | 1 500 | 1 500 |
| Kustannusvastaavuus, % | 123 | 120 | 120 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 13 145 | 13 000 | 13 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 3 672 | 3 500 | 3 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 772 | 700 | 700 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 6 310 | 6 000 | 6 000 |
| Tuotot yhteensä | 23 899 | 23 200 | 23 200 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 42 221 | 40 700 | 40 700 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -18 322 | -17 500 | -17 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 43 | 43 | 43 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet osastoittain
| 2018 toteutuma |
htv | 2019 arvio |
htv | 2020 tavoite |
htv | |
| Hyvinvointi | 14 182 | 155 | 13 812 | 155 | 13 838 | 154 |
| Kansanterveysratkaisut | 20 448 | 218 | 19 237 | 215 | 19 237 | 212 |
| Järjestelmät | 8 302 | 85 | 7 793 | 87 | 7 752 | 87 |
| Valtion sosiaali- ja terveyspalvelut | 13 622 | 141 | 16 968 | 184 | 16 883 | 185 |
| Terveysturvallisuus | 15 073 | 167 | 14 996 | 167 | 14 917 | 166 |
| Tietopalvelut | 11 660 | 118 | 13 120 | 124 | 13 458 | 123 |
| Yhteensä | 83 287 | 884 | 85 926 | 932 | 86 085 | 927 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys; laaturekisteri | -1 200 |
| Eduskunnan lisäys; väsymysoireyhtymä | -200 |
| Ihmiskaupan uhrien asumispalvelun valvonta- ja ohjaustehtävä (3 htv) (HO 2019) | 300 |
| Käypähoitosuosituksen käännökset ruotsinkielelle (HO 2019 kertaluonteinen) | 600 |
| Lastensuojelun sijaishuollon seuranta, tutkimus, ohjaus ja kehittäminen (1 htv) | 80 |
| SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamisen arviointi (HO 2019) | 300 |
| Tiedonohjaustehtävät (20 htv) (siirto momentilta 33.01.25) | 1 800 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -90 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -192 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 651 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -425 |
| Palkkausten tarkistukset | -105 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 149 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -560 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -129 |
| Yhteensä | 979 |
| 2020 talousarvio | 54 687 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2019 talousarvio | 53 708 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Kansalliset laaturekisterit. Eduskunta on myöntänyt vuosina 2017 ja 2018 THL:lle lisämäärärahaa terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotointia varten. Vuosille 2018—2020 ajoittuvan pilottihankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.
Valiokunta pitää tärkeänä, että laaturekistereiden kehittäminen varmistetaan pysyvällä ja pitkäjänteisellä resursoinnilla, sillä niiden avulla voidaan edistää valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä, hoidon vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Laaturekisteritietoa voidaan hyödyntää myös kansallisessa ja alueellisessa tieto-ohjauksessa sekä uudistusten vaikutusten arvioinnissa ja järjestäjätahojen vertailussa.
Valiokunta viittaa myös 1.5.2019 voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevaan lainsäädäntöön, jonka yhteydessä THL:n uudeksi tehtäväksi säädettiin alan laaturekistereiden ylläpito. THL sai myös laajat mahdollisuudet mm. seurata, yhdistellä, analysoida ja raportoida sosiaali- ja terveydenhuollon laatutietoa yhteneväisesti kansallisella tasolla. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että Suomeen luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon laatua kuvaavia rekistereitä.
Hoitotyön tutkimus. Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää 396 000 euroa avustukseen Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus). Saadun selvityksen mukaan Hotus huolehtii mm. hoitosuositusten kääntämisestä ruotsin kielelle, mutta käännöskustannuksiin ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen ja toteaa, että ajantasaiset ruotsinkieliset käännökset tukevat hoitotyötä ja perusterveydenhuoltoa.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 787 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, biopankkien osuuskunnan osuuden merkintään ja vuosijäsenmaksuihin, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpä- ja näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle ja Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä Hoitotyön tutkimussäätiön ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten ja muiden menojen maksamiseen
4) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
5) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
6) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin
7) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ohjauksen ja arviointitoiminnon menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaustehtäviin, valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin kehittämiseen ja ylläpitoon sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007), sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) sekä lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) mukaisiin tehtäviin.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa laaja-alaiseen tutkimuskonsortioon liittyen koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseen ja immuniteetin synnyn tutkimiseen sekä sitä koskevan kansallisen seurantajärjestelmän luomiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu COVID-19 -epidemian edellyttämien toimenpiteiden kustannuksista. Lisäyksestä 700 000 euroa aiheutuu laboratoriokapasiteetin lisäämisestä ja ylläpidosta, 600 000 euroa viestintäkampanjoista, 3 000 000 euroa kansalaiskirjeen toteutuksesta, 100 000 euroa verkkopalvelun kapasiteetin lisäämisestä, 400 000 euroa lisähenkilöstön palkkaamisesta ja ostopalveluista, 2 000 000 euroa THL:n toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta ja 6 000 000 euroa laaja-alaisesta tutkimuskonsortiosta koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseksi ja immuniteetin synnyn tutkimiseksi.
Tutkimukseen osoitetusta lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa koronaviruksen leviämistä hidastavien toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Seurannan avulla arvioidaan mahdollisimman reaaliaikaisesti immuniteetin kehitystä väestössä ja luodaan tietopohjaa koronavirukseen liittyvien toimenpiteiden oikea-aikaiselle päätöksenteolle. Määrärahalisäys mahdollistaa laajan kansallisen seurantajärjestelmän luomisen.
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa laaja-alaiseen tutkimuskonsortioon liittyen koronaviruksen aiheuttaman epidemian tutkimukseen, erityisesti pikadiagnostisten menetelmien kehittämiseen ja immuniteetin synnyn tutkimiseen sekä sitä koskevan kansallisen seurantajärjestelmän luomiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 5 002 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 4 460 000 euroa aiheutuu COVID-19 testauskapasiteetin nostosta ja toteutuksesta sekä pandemian aiheuttamasta lisätyöstä, 196 000 euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemisestä, 46 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanosta ja 300 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 Istanbulin sopimuksen edellyttämän Yhteissovittamiselimen toimintaan.
| 2020 IV lisätalousarvio | 5 002 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 5 002 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 509 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa aiheutuu pandemiarokotusten suunnittelun ja toteutuksen kuluista, 590 000 euroa covid-19 -viestinnän kuluista, 305 000 euroa covid-19 -analytiikan nykytason ylläpitämisen sekä testikapasiteetin nostamisen kustannuksista, 40 000 euroa koronatilanteesta johtuvista rekrytoinneista sekä 174 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2020 VII lisätalousarvio | 1 509 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 5 002 000 |
| 2020 I lisätalousarvio | 12 800 000 |
| 2020 talousarvio | 54 787 000 |
| 2019 tilinpäätös | 54 083 000 |
| 2018 tilinpäätös | 53 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 1 509 000 euroa.
25. Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin
4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Täsmälääketieteen peruspilareina Kansalliset osaamiskeskittymät (genomi-, lääkekehitys-, neuro- ja syöpäkeskus sekä biopankkitoiminnan yhtenäistäminen) tukevat terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamista sekä yksilöllistetyn terveydenhuollon edistämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa valmistelusta ja toimeenpanosta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden toimijoiden (sairaanhoitopiirit, korkeakoulut, asiantuntijalaitokset) kanssa.
Tavoitteet ovat seuraavat:
- — tehostetaan julkisten biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatavat ja varmistetaan tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien ja etenkin genomikeskuksen kanssa
- — perustetaan kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus ja kansallinen lääkekehityskeskus
- — edistetään yksilöllistetyn lääketieteen (täsmälääketieteen) kehittymistä osaksi sosiaali- ja terveysalaa ja parannetaan ihmisten hyvinvointia ja palveluita tutkimuksen, osaamisen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan avulla
- — tuetaan terveysalan kasvustrategian tavoitteiden toteutumista ja Suomen aseman vahvistumista kilpailukykyisenä toimintaympäristönä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Genomikeskuksen perustamiskustannukset | -1 200 |
| Julkiset biopankkien toimintojen yhtenäistämiskulut | -300 |
| Kansallinen syöpäkeskus ja genomikeskus | -700 |
| Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen | 1 000 |
| Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukeminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 3 000 |
| Yhteensä | 1 800 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 7 000 000 |
| 2019 talousarvio | 5 200 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä ja yhteisen toimijan valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansallisen syöpäkeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) kansallisen neurokeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin
4) kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) kansallisen genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille, yleishyödyllisille yhteisöille ja biopankkien muodostamalle osuuskunnalle
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti
2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen mm. tukemalla perhekeskuksien kehittämisen jatkotyötä, vahvistamalla varhaista tukea kuten esim. vanhemmuuden ja parisuhteen palveluita sekä luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille
3) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeidensekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustustenmaksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
4) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpanojahallinnointitehtäviin.
Selvitysosa:Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointiaedistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluidensaamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Tiivistetään niiden yhteyttäolemassaoleviin lasten ja perheiden palveluihin ja muihin palvelurakenteisiin.
Lisäksi jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on levittää perhekeskustoimintamalliaja kehittää neuvoloita, vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluitaparantamalla sekä vahvistaa sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennalta ehkaiseviä palveluitaja helpottaa perheiden kotipalvelunsaamis- ja myöntö edellytyksiä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatko (HO 2019 kertaluonteinen) | 10 000 |
| Yhteensä | 10 000 |
| 2020 talousarvio | 10 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 51 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti
2) lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen mm. tukemalla perhekeskuksien kehittämisen jatkotyötä, vahvistamalla varhaista tukea kuten esim. vanhemmuuden ja parisuhteen palveluita sekä luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille
3) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeidensekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustustenmaksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille
4) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
6) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpanojahallinnointitehtäviin.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä erillisenä lastensuojelun kehittämishankkeena.
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia. Madalletaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saamisen kynnystä, parannetaan oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja. Tiivistetään niiden yhteyttä olemassa oleviin lasten ja perheiden palveluihin ja muihin palvelurakenteisiin.
Jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Ohjelman tavoitteena on levittää perhekeskustoimintamallia ja kehittää neuvoloita, vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolapalveluita parantamalla sekä vahvistaa sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja helpottaa perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä sekä kehittää lastensuojelua.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 10 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 51 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä erillisenä lastensuojelun kehittämishankkeena.
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 24 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Työterveyslaitoksen tavoitteet noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ne vahvistetaan ministeriön ja Työterveyslaitoksen väliseen tulossopimukseen.
Työterveyslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi suoritetaan valtion vuotuisessa tulo- ja menoarviossa hyväksytyn toiminnan laajuuden mukaan vuosittain valtionosuutena neljä viidesosaa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän laitoksen talousarvion mukaisista kustannuksista. Tulo- ja menoarvion rajoissa Työterveyslaitokselle voidaan työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoimintaan liittyvien erityistehtävien suorittamista tai erityistä tukea tarvitsevia toimintoja varten antaa lisättyä valtionosuutta.
Valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten arvioidaan olevan 33,1 milj. euroa. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan tulojen arvioidaan olevan 10,1 milj. euroa. Toiminnasta saatavien tulojen arvioidaan ylittävän yhden viidesosan valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrästä. Ylimenevät tulot käytetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, johtamiseen ja asiantuntijatyöhön.
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan vuonna 2020 olevan 53 020 000 euroa, myönnetään valtionapua 24 042 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan 2020 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2018—2020 (1 000 euroa)
| Menot | Oma rahoitus | Valtionapu | |||||||
| 2018 tot. |
2019 arvio |
2020 arvio |
2018 tot. |
2019 arvio |
2020 arvio |
2018 tot. |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
| Tutkimus & kehittäminen | 16 934 | 18 000 | 20 798 | 8 288 | 9 000 | 9 200 | 8 646 | 9 000 | 11 598 |
| Asiantuntijatyö | 7 149 | 7 000 | 6 188 | 1 202 | 1 100 | 1 100 | 5 947 | 5 900 | 5 088 |
| Johtaminen | 8 984 | 8 322 | 7 356 | 355 | - | - | 8 629 | 8 322 | 7 356 |
| Liiketoiminta | 17 464 | 19 178 | 18 678 | 17 464 | 19 178 | 18 678 | - | - | - |
| Yhteensä | 50 531 | 52 500 | 53 020 | 27 309 | 29 278 | 28 978 | 23 222 | 23 222 | 24 042 |
| Rahoitusosuus, % | 54 | 56 | 55 | 46 | 44 | 45 | |||
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistus | 150 |
| Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 000 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -330 |
| Yhteensä | 820 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2020 talousarvio | 24 042 000 |
| 2019 talousarvio | 23 222 000 |
| 2018 tilinpäätös | 23 222 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 24 042 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla suoritettavan valtionosuuden maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tarpeesta suunnata toimintaa uudelleen väliaikaisesti siten, että liiketoimintaa palvelleita resursseja siirretään COVID-19 -epidemian estämiseen ja taltuttamiseen.
| 2020 II lisätalousarvio | 400 000 |
| 2020 talousarvio | 24 042 000 |
| 2019 tilinpäätös | 23 222 000 |
| 2018 tilinpäätös | 23 222 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 7 002 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan kertaluonteinen lisäys avustajakoiratoiminnan kehittämiseen | -150 |
| Eduskunnan kertaluonteinen lisäys ruoka-aputoimintaan | -1 200 |
| Päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaaminen (HO 2019) | 3 000 |
| Päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaaminen vv. 2018-2019 (Pidä kiinni -hanke) | -3 000 |
| Päihteitä käyttävien äitien palvelut (HO 2019 kertaluonteinen) | 1 500 |
| Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon vahvistaminen (HO 2019) | 2 000 |
| Yhteensä | 2 150 |
| 2020 talousarvio | 7 002 000 |
| 2019 talousarvio | 4 852 000 |
| 2018 tilinpäätös | 6 602 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Ruoka-apu. Eduskunta on jo useina vuosina osoittanut lisäresursseja ruoka-aputoimintaan, jota järjestetään jo yli 160 paikkakunnalla. Saadun selvityksen mukaan ruoka-apu on muotoutunut vakiintuneeksi toiminnaksi, jonka kautta arviolta 20 000—25 000 henkilöä hankkii viikoittain ruokaa. Ruoka-avun piirissä olevat ovat pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Ruoka-avun jakajien arvion mukaan avun tarvitsijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt ja laajentunut koskemaan myös niitä henkilöitä, joilla on esim. äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia ongelmia.
Valiokunta pitää toiminnan jatkamista tarpeellisena ja lisää momentille 1 200 000 euroa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen. Jatkossa ruoka-aputoiminnan rahoitus on kuitenkin saatava kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Toimintaa tulee kehittää esim. parantamalla tukijärjestelmien toimivuutta ja niveltämällä toiminta paikallisiin sosiaalipalveluihin.
Päihteitä käyttävien äitien palvelut.Talousarvioesitykseen sisältyy 1,5 milj. euron kertaluonteinen määräraha päihteitä käyttävien äitien palveluihin. Valiokunta lisää määrärahaan 200 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 8 402 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.
| 2020 IV lisätalousarvio | 2 000 000 |
| 2020 talousarvio | 8 402 000 |
| 2019 tilinpäätös | 4 852 000 |
| 2018 tilinpäätös | 6 602 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.