Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistaa uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Toimintaympäristö

Maapallon lämpeneminen on ylittämässä turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tehty tai suunniteltu tehtäväksi. Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikennealalla ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria vähennyksiä hiilidioksidipäästöissä ja energian kulutuksessa.

Liikenne- ja viestintätoimialan palveluistuminen jatkuu. Maailman liikennepalveluiden on arvioitu kasvavan 800 mrd. euron markkinoiksi vuoteen 2030 mennessä. Verkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille. Automaatioajaminen, esineiden internet ja muut tulevaisuuden ilmiöt ja palvelut vaativat nopeampia ja tehokkaampia tiedonsiirtoyhteyksiä. Väylien kunto ja viestintäverkkojen kapasiteetti korostuvat digitaalisten palvelujen ja automaation kehityksen myötä. Verkot nähdään investointina, joka tuottaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Verkkojen ohella tieto ja tiedon saatavuus on palveluiden perusta, jonka avulla yhteiskunta on tehokkaampi, turvallisempi, ympäristöystävällisempi ja tasa-arvoisempi.

Digitalisaatiossa on siirrytty valtavirtaistamisen aikaan. Liikenteen automaatiossa ollaan siirtymässä laajamittaisen käyttöönoton suunnitteluun ja tukemiseen. Murros tiedon käytettävyydessä ja jakamisessa mahdollistaa uudella tavalla tietovarantojen ja tiedon hyödyntämisen palvelu- ja liikkumisratkaisuissa. Samalla myös käyttäjien tietoisuus omien tietojensa hallinnasta korostuu. Jakamis- ja alustatalouteen perustuvien palvelujen kuluttamisen ennakoidaan kiihtyvän jakamisen alustojen yleistyessä.

Tietoverkkojen toimintavarmuuden ja turvallisen tiedonkäsittelyn tarve korostuu yhteiskunnan prosessien automatisoituessa ja teknistyessä. Liikenne- ja viestintäverkkojen toimintavarmuuden puutteet, kyberuhat ja puutteet tietoturvassa voivat aiheuttaa koko maan laajuista haittaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen palautumiskyvyn merkitys korostuu.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

— Suomi on kehittynyt edelläkävijänä kohti hiiletöntä liikennettä
- — Mittarit:
  - — Liikenteen päästöjen vähenemä
  - — Liikenteen energiankulutus
  - — Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuus
  - — Kestävien kulkutapojen suoritteet ja markkinaosuus
— Liikenteen ja viestinnän verkot ja palvelut ovat helpottaneet arkea ja edistäneet elinkeinonharjoittamista
- — Mittarit:
  - — Liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ja peitto
  - — Palveluiden hintakehitys
— Uudet toimintamallit ja innovaatiot ovat vauhdittaneet hyvinvointia ja kilpailukykyä
- — Mittarit:
  - — Digibarometrin kokonaisindeksin kehitys
  - — Tietointensiivisten toimialojen liiketoiminnan kehitys
  - — Henkilöliikennepalvelujen kehitys.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutetaan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta (LVM:n julkaisu 12/2018). Tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluita, joiden käyttämisessä eri väestöryhmien kuten naisten, miesten, lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet otetaan huomioon. Lisäksi pyritään saamaan sukupuolieroteltua tietoa liikenteen ja viestinnän alalta päätöksenteon pohjaksi. Hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä ja jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahat kohdennetaan tasa-arvoneutraalisti.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpanossa liikenne- ja viestintäministeriön rooli on ennen kaikkea toteuttaa liikenteen, etenkin tieliikenteen, päästöjen vähentämisen toimenpiteitä. Päästöjen vähentämisessä keskeistä on kehittää säädösympäristöä, joka luo edellytyksiä uusille, digitaalisille ja tiedon hyödyntämiseen perustuville palveluille, ja kehittää kestävää kasvua luovaa liikennejärjestelmää. Toimintaohjelman tavoitteita toteutetaan myös tukemalla kuluttajien ympäristöystävällisiä liikkumis- ja ajoneuvovalintoja, julkisen sektorin ja yritysten energiatehokkaita ajoneuvohankintoja sekä edistämällä liikenteen ja viestinnän digitaalisten palvelujen esteettömyyttä vuonna 2017 julkaistun toimenpideohjelman mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

		2019 varsinainen talousarvio	2020 esitys

31.10.20	Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)
	— maa- ja vesirakennusvaltuus	109,0	-
31.10.77	Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
	— maa- ja vesirakennusvaltuus	-	80,0
31.20.54	Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
	— avustusten myöntämisvaltuus	35,2	17,5

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	LTA III 1000 €	LTA IV 1000 €	LTA V 1000 €	LTA VI 1000 €	LTA VII 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto ja toimialan yhteiset menot	635 761	0	300	0	3 825	0	0	22 115	662 001
01.	Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	16 487	—	—	—	-20	—	—	58	16 525
02.	Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	77 569	—	300	—	2 190	—	—	127	80 186
03.	Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	48 534	—	—	—	1 430	—	—	145	50 109
04.	Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	45 384	—	—	—	225	—	—	114	45 723
29.	Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	432 087	—	—	—	—	—	—	—	432 087
88.	Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)	15 700	—	—	—	—	—	—	21 671	37 371
10.	Liikenne- ja viestintäverkot	2 097 967	0	0	0	118 466	0	0	-250	2 216 183
20.	Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)	1 422 470	—	—	—	56 250	—	—	3 000	1 481 720
30.	Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)	138 700	—	—	—	4 480	—	—	0	143 180
31.	Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)	37 800	—	—	—	18 000	—	—	—	55 800
76.	Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)	34 997	—	—	—	—	—	—	—	34 997
77.	Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	351 200	—	—	—	39 736	—	—	750	391 686
79.	Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)	112 800	—	—	—	0	—	—	-4 000	108 800
20.	Liikenteen ja viestinnän palvelut	771 463	0	0	0	142 905	0	0	108 000	1 022 368
43.	Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)	92 000	—	—	—	—	—	—	-12 000	80 000
50.	Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)	0	—	—	—	10 605	—	—	—	10 605
51.	Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)	19 741	—	—	—	32 300	—	—	9 000	61 041
54.	Saaristo- ja yhteysalusliikenteen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	19 136	—	—	—	—	—	—	—	19 136
55.	Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)	108 474	—	—	—	100 000	—	—	111 000	319 474
60.	Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)	532 112	—	—	—	—	—	—	—	532 112
	Yhteensä	3 505 191	0	300	0	265 196	0	0	129 865	3 900 552

Henkilöstön kokonaismäärä

2 195

2 211

2 173

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Pääluokan määrärahat ovat 3,5 mrd. euroa, mikä on noin 618 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Lisäykset perustuvat hallitusohjelman linjausten mukaisesti mm. liikenneverkon parantamiseen, korjausvelan hallintaan sekä julkisen henkilöliikenteen kehittämiseen. Esitykseen sisältyvät toimenpiteet (mm. raideliikenteen kehittäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatukeen ja konversioihin osoitettu tuki) edistävät osaltaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteutumista.

Liikenteelle asetettu päästövähennystavoite on erittäin kunnianhimoinen, sillä EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilivapaa liikenne vuoteen 2045 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää edelleen selkeitä lisätoimenpiteitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja rahoituksen ohjaamista mm. kestävien liikennemuotojen, informaatio-ohjauksen sekä palveluiden kehittämiseen.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle merkittävää lisärahoitusta, joka kohdennetaan taloutta elvyttäviin väylähankkeisiin ja väylien kunnossapitoon sekä teollisten investointien tukemiseen.

Lisäksi hallitus esittää valtuuksia ja määrärahaa hankkeille, jotka sisältyvät maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia koskevaan neuvottelutulokseen Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Kyseessä on erittäin merkittävä neuvottelutulos, jolla edistetään kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilla alueilla. Valtio osallistuu kaupunkiliikenteen kehittämiseen yhteensä lähes 756 milj. eurolla siten, että kustannukset jakautuvat vuosille 2020—2031. Kun kunnat sitoutuvat omaan osuuteensa, saadaan liikkeelle yli miljardin euron investoinnit neljällä kaupunkiseudulla.

Valiokunta on tyytyväinen näihin lisäpanostuksiin niin elvytyksen kuin myös ilmastotavoitteiden toteutumisen sekä teollisuuden investointien kannalta. On niin ikään myönteistä, että uudet liikenneinvestoinnit ja perusväylänpidon toimet jakautuvat alueellisesti varsin kattavasti ja ne edistävät näin eri alueiden työllisyyttä, elinvoimaa ja kilpailukykyä.