Talousarvioesitys 2020

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 351 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	15 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet	19 900 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Kehärata	517 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Riihimäen kolmioraide	12 500 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Rauman meriväylä	31 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien kehittämisinvestointien määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Väylävirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2020 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	64,0		2,4	20,0	41,6
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	LTA 2019	2021	30,0		30,0	-	-
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017/LTA 2018	2021	140,0		98,6	35,4	5,9
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0		81,0	22,0	18,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	TA 2017	2021	198,0		160,7	37,3	-
Kehä I Laajalahden kohta	TA 2018	2021	20,0		17,0	3,0	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0		44,0	64,0	31,0

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2025	98,0		3,0	35,0	60,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0		0,5	5,0	49,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0		1,0	20,0	53,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	TA 2015	2020	150,0		120,7	17,1	12,2
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	TA 2016	2020	60,0		56,1	3,9	-
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0		37,4	63,8	63,8
Uudenkaupungin radan sähköistys	LTA 2017	2021	21,0		19,0	2,0	-

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	LTA 2019	2021	27,5		27,5	-	-
Vuosaaren meriväylä	TA 2018	2020	12,5		7,0	5,5	-

Yhteiset väylähankkeet
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					-	7,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 375,0		705,9	341,0	335,0

Uudet väylähankket
Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys	TA 2020		62,0		-	3,0	59,0
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		15,0			4,0	11,0
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	TA 2020		3,0			3,0	-
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	TA 2020		-			0,2	-
Uudet väylähankkeet yhteensä			80,0			10,2	70,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 455,2		705,9	351,2	405,0

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys

Hyvinkää—Karjaa—Hanko on yksiraiteinen sähköistämätön rata. Sähköistyshanke sisältää Hyvinkää—Karjaa—Hanko -radan valtion rataverkon rajalle saakka. Sähköistettävää raidetta on yhteensä 165 km. Lisäksi hankkeessa parannetaan ja poistetaan tasoristeyksiä, joita rataosalla on 78.

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Lisäksi parannetaan tasoristeysturvallisuutta.

Hankkeen kustannusarvio on 62,0 milj. euroa. Hankkeen sähköistyksen hyötykustannussuhde on 0,87.

Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu

Tampere—Jyväskylä -rata on kaksiraiteinen välillä Tampere—Orivesi ja yksiraiteinen välillä Orivesi—Jyväskylä. Suunnittelussa tarkastellaan koko Tampere—Jyväskylä -radan perusparannusta ja kehittämistoimenpiteitä sisältäen turvalaitteiden uusimisen sekä kaksoisraiteen rakentamisen välille Lahdenperä—Jämsä. Toimenpiteet edellyttävät yleissuunnittelua, ratasuunnittelua ja rakentamissuunnittelua.

Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu

Seinäjoki—Vaasa on yksiraiteinen rata, jonka nopeusrajoitus on 120 km/h. Suunnittelussa tarkastellaan rataosuuden kehittämistoimenpiteitä. Kehittämistoimenpiteet voivat sisältää tasoristeysten poistamisia, nopeusrajoitusten nostamista eräillä rataosuuksilla ja geometriavirheiden korjaamista. Suunniteltavilla toimenpiteillä olisi vaikutusta myös matka-aikaan rataosuudella.

Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu

Kemin Ajoksen väylän kulkusyvyys on 10,0 metriä. Suunniteltavassa hankkeessa Kemin Ajoksen väylä syvennetään 12,0 metrin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi tekemällä syventämisen vaatimat ruoppaus- ja läjitystyöt sekä väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen tavoitteena on elinkeinoelämän kuljetuskustannussäästöt. Määräraha osoitetaan mahdolliseen vesilupasuunnittelun täydentämiseen ja rakentamissuunnitteluun. Hankkeen toteuttamisesta päätetään erikseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	2023—	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	334 000	228 415	83 100	23 500	669 015
Uudet väylähankkeet	10 000	29 000	31 000	10 000	80 000
Menot yhteensä	344 000	257 415	114 100	33 500	749 015

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hanko-Hyvinkää -rataosan sähköistys	3 000
Iisalmi-Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	5 000
Joensuun ratapihan parantaminen	20 000
Kehä I Laajalahden kohta, Raide-Jokeriin liittyvä toimenpide (siirto momentille 31.10.20)	-12 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	200
Kouvola-Kotka/Hamina	35 000
Muun kehittämisen hankesuunnittelun määrärahan lisäys	2 000
Määrärahatarpeen muutos	-32 350
Seinäjoki-Vaasa -radan suunnittelu	3 000
Siirto momentilta 31.10.79	5 200
Tampere-Jyväskylä -radan suunnittelu	4 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus	20 000
Yhteensä	53 050

2020 talousarvio	351 200 000
2019 II lisätalousarvio	70 935 000
2019 talousarvio	298 150 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	140 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Talousarvioesityksen 15 milj. euroon nähden hankkeen Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu valtuutta on korotettu 3 milj. eurolla. Ehdotuksella ei ole määrärahavaikutusta vuonna 2020.

Lisäksi talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukosta on poistettu ne hankkeet, joiden valtuutta ei ole enää uusittu.

Edellä mainitun muutoksen johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

	Hyväksytty	Valmis liikenteelle	Sopimusvaltuus milj. €	Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €	Arvioitu käyttö milj. €	Määrärahatarve v. 2020 milj. €	Määrärahatarve myöhemmin milj. €

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	LTA 2019	2022	64,0		2,4	20,0	41,6
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	LTA 2019	2021	30,0		30,0	-	-
Vt 4 Oulu—Kemi	TA 2017/LTA 2018	2021	140,0		98,6	35,4	5,9
Vt 5 Mikkeli—Juva	TA 2017	2021	121,0		81,0	22,0	18,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	TA 2017	2021	198,0		160,7	37,3	-
Kehä I Laajalahden kohta	TA 2018	2021	20,0		17,0	3,0	-
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	TA 2018	2021	139,0		44,0	64,0	31,0

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	LTA 2019	2025	98,0		3,0	35,0	60,0
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	LTA 2019	2023	55,0		0,5	5,0	49,5
Joensuun ratapihan parantaminen	LTA 2019	2023	74,0		1,0	20,0	53,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	TA 2015	2020	150,0		120,7	17,1	12,2
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	TA 2016	2020	60,0		56,1	3,9	-
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	TA 2017	2022	165,0		37,4	63,8	63,8
Uudenkaupungin radan sähköistys	LTA 2017	2021	21,0		19,0	2,0	-

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	LTA 2019	2021	27,5		27,5	-	-
Vuosaaren meriväylä	TA 2018	2020	12,5		7,0	5,5	-

Yhteiset väylähankkeet
Muu kehittämisen hankesuunnittelu					-	7,0	-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä			1 375,0		705,9	341,0	335,0

Uudet väylähankkeet
Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys	TA 2020		62,0			3,0	59,0
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	TA 2020		18,0			4,0	14,0
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	TA 2020		3,0			3,0	-
Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu	TA 2020		-			0,2	-
Uudet väylähankkeet yhteensä			83,0			10,2	73,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä			1 458,0		705,9	351,2	408,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

	2020	2021	2022	2023—	Yhteensä vuodesta 2020 lähtien

Keskeneräiset väylähankkeet	334 000	228 415	83 100	23 500	669 015
Uudet väylähankkeet	10 000	32 000	31 000	10 000	83 000
Menot yhteensä	344 000	260 415	114 100	33 500	752 015

2020 talousarvio	351 200 000
2019 IV lisätalousarvio	—
2019 II lisätalousarvio	70 935 000
2019 talousarvio	298 150 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Liikenneverkon investointeihin kohdennetaan talousarviossa yhteensä 499 milj. euroa (momentit 31.10.76, 31.10.77 ja 31.10.79), josta valtaosa käytetään aiempina vuosina päätettyjen hankkeiden rakentamiseen.

Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, Hanko—Hyvinkää-rataosan sähköistys, jonka sopimusvaltuudeksi esitetään 62 milj. euroa. Tämän lisäksi käynnistetään kahden ratahankkeen suunnittelu: Tampere—Jyväskylä-radan suunnittelu, johon ehdotetaan 18 milj. euron valtuutta sekä Seinäjoki—Vaasa-radan suunnittelu, jonka sopimusvaltuus on 3 milj. euroa. Lisäksi Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnitteluun osoitetaan 0,2 milj. euron määräraha, mutta hankkeen toteuttamisesta päätetään erikseen.

Uudet ja suunnitteilla olevat hankkeet painottuvat raideliikenteeseen, mikä vastaa hyvin hallitusohjelman linjausta raideinvestointien määrän kasvattamisesta ja kehittämisestä. Kun huomioon otetaan jo kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa käynnistetyt ratahankkeet, on tänä vuonna käynnistymässä merkittävä rataverkon kehittämisvaihe.

Tässä vaiheessa ei käynnistetä uusia tiehankkeita. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että mahdollisimman pian arvioidaan mahdollisuudet käynnistää ne väylähankkeeet, joita koskevat suunnitelmat ovat pian vanhenemassa. Tällaisia ovat mm. vt 4 Hartola—Oravakivensalmi ja vt 5 Hurus—Hietanen. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkastelee yhdessä Väyläviraston kanssa niiden hankkeiden kiireellisyyttä ja käynnistämismahdollisuuksia, joita koskevat hankesuunnitelmat vanhenevat vuosien 2020—2023 aikana.

Jo käynnissä oleviin tie-, rata- ja vesiväylähankkeisiin osoitetaan 341 milj. euroa. Näiden lisäksi avustetaan joukkoliikennehankkeita, joita ovat Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri-pikaraitiotie sekä Tampereen raitiotiehanke, joille esitetään yhteensä 138,7 milj. euron määrärahaa (31.10.30).

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu

Valiokunta pitää tärkeänä, että 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu etenee suunnitellusti siten, että se valmistuu keväällä 2021. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen suunnitelma rahoituspäätöksineen, joka edistää Suomen kilpailukykyä, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä alueiden elinvoimaa ja saavutettavuutta. Pitkäjänteinen suunnitelma antaa Suomelle myös aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea ja saada EU:n rahoitusta. On myös arvioitava toimenpiteiden vaikuttavuutta, kasautumisvaikutuksia sekä väyläverkon toimivuutta ja kattavuutta kokonaisuutena ja huolehdittava siitä, että elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden käyttämät kuljetusketjut ovat kaikilta osiltaan toimivia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennehankkeiden kannattavuus- ja vaikutusarviointimenetelmiä kehitetään. Saadun selvityksen mukaan väylähankkeiden kannattavuuden arvioinnin työkalua päivitetään parhaillaan, minkä lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö teettää useita liikennehankkeiden laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelumahdollisuuksia arvioivia tutkimushankkeita. Ministeriö kehittää myös liikenteellisen saavutettavuuden tarkastelua ja rakentaa myös uuden valtakunnallisen liikennemallijärjestelmän, jolla voidaan laatia liikenne-ennusteita ja arvioida hankkeiden liikenteellisiä vaikutuksia nykyisiä työkaluja paremmin.

Valiokunta katsoo, että suunnitelman valmistelutyössä on myös arvioitava olemassa olevan rataverkon sähköistystarpeet. On niin ikään syytä arvioida Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien merkitys mm. aluetalouden ja alueellisen saavutettavuuden turvaamisessa.

Valiokunta korostaa myös älykkään liikenteen hyödyntämistä, jolloin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älyliikenne eli liikenteen digitalisaatio tehostaa esimerkiksi nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä, kun autot voidaan esim. ohjata toiselle reitille liikenneruuhkien aikana. Älykkään liikenteen avulla voidaan myös tehostaa logistiikkaa ja tavaraliikenteen kuljetuksia ja muuttaa liikkumistottumuksia.

On niin ikään tärkeää panostaa infra-alan osaamiseen ja huolehtia siitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen opetus tuottaa alalle mm. uusien teknologioiden ja toimintamallien edellyttämää osaamista. Valiokunta painottaa myös digitalisaation sekä uusien toimintamallien tehokasta hyödyntämistä.

Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota liikenneasioita hoitavan henkilöstön vähenemiseen ELY-keskuksissa, sillä saadun selvityksen mukaan henkilöstöä ei ole enää riittävästi hallitusohjelman mukaisten linjausten toimeenpanoon. Tämä lisää ulkopuolisten hankintapalveluiden käyttöä, mikä vähentää edelleen väylänpitoon osoitettuja resursseja.

Vt 4 Oulu—Kemi valtuuden muutos

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 000 000 eurolla 140 000 000 eurosta 143 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu Viantienjoki—Maksniemi-yhteyden lisätarpeesta, jota ei nykyisellä valtuudella pystytä toteuttamaan tiesuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Lisärahoituksella on tarkoitus toteuttaa kaksi rinnakkaistien siltaa, noin 800 metriä keskikaidetta ja meluesteitä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa vuonna 2020.

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 351 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistys	62 000 000
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu	18 000 000
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu	3 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)

Tiehankkeet
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie	64 000 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat	30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti	80 000 000
E18 Haminan ohikulkutie	180 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie	77 900 000
Vt 8 Turku—Pori	92 500 000
Vt 5 Mikkelin kohta	27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen	32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta	76 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele	13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe	27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius	15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit	22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi	143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva	121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie	198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti	14 000 000
Kehä I Laajalahden kohta	20 000 000
Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt	7 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski	139 000 000

Ratahankkeet
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen	98 000 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)	55 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen	74 000 000
Pohjanmaan rata	674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide	48 800 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe	150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen	60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen	165 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys	5 700 000
Uudenkaupungin radan sähköistys	21 000 000

Vesiväylähankkeet
Oulun meriväylän rakentaminen	27 500 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen	40 000 000
Kokkolan meriväylä	45 000 000
Vuosaaren meriväylä	12 500 000

Yhteiset väylähankkeet
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet	173 000 000

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 39 736 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
4) Espoon kaupunkirata	137 500 000
5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)	15 600 000
9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
10) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	10 500 000
16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
22) Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000

Hankkeiden 1)—3) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt päätöksen Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentamisesta sekä siihen liittyvien liikenneinfrainvestointien toteuttamisesta.

Hankkeiden 4)—6) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeiden 7)—8) valtuuden ja määrärahan käytön edellytyksenä on, että Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa.

Hankkeisiin 4)—8) osoitetaan MAL-sopimusten mukaisesti määrärahaa Helsingin ja Oulun kaupunkiseutujen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Määrärahalla toteutetaan tärkeitä liikennejärjestelmän kehittämishankkeita, joilla edistetään kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän toimivuutta ja toimintavarmuutta sekä kestävyyttä ja turvallisuutta. Hankkeilla parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen edellytyksiä. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että kunnat osallistuvat hankkeisiin MAL-sopimuksissa määritetyillä osuuksilla.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 536 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetusta TEN-T -tukihankkeen välimaksatuksesta, jota vastaava määräraha kohdennetaan hankesuunnitteluun. Lisäyksestä 37 000 000 euroa aiheutuu uusista hankkeista

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta

Hankkeen tavoitteena on osaltaan mahdollistaa sujuva raakapuukuljetusketju rautateitse Kemiin suunnitellulle uudelle biotuotetehtaalle sekä parantaa raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta. Hankkeessa Kemin ratapihan kaksi raidetta pidennetään ja sähköistetään. Lisäksi Kemin ratapihan pohjoispuolelle rakennetaan lisäraideosuus, joka kytkeytyy Metsä Groupin uuteen raideyhteyteen Sahansaareen. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 120=100).Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen

Hankkeen tavoitteena on tehostaa teollisuuden kuljetuslogistiikkaa. Hankkeessa rata perusparannetaan, rakennetaan uusi raakapuunkuormauspaikka Pesiökylään sekä parannetaan puunkuormauspaikan tieyhteyksiä. Lisäksi hankkeessa laajennetaan Kontiomäen raakapuunkuormauspaikan varastoalue ja tehdään mahdollisuuksien mukaan tasoristeysjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 81 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on liikenteen hallinnan ja häiriösietokyvyn parantaminen Oulu—Kontiomäki -välillä sekä teollisuuden kuljetuskustannusten alentaminen sekä transitokuljetusten kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeessa rakennetaan uudet pitkien junien kohtauspaikat Liminpuroon, Kuusikkoniemeen ja Niskaan sekä pidennetään nykyistä liikennepaikkaa Utajärvellä. Liikennepaikkojen hyötypituus on 925 m. Hankkeen kustannusarvio on 23 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

4) Espoon kaupunkirata

Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän ja kaukojunaliikenteen kehittäminen. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteet Leppävaara—Kauklahti välille, uudistetaan nykyisten asemien varustelutaso, kehitetään liityntäpysäköintiä ja kevyen liikenteen yhteyksiä sekä rakennetaan tarvittavat tie- ja katuyhteydet.

5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe

Hankkeen myötä rataosan kapasiteetti kasvaa, häiriönsietokyky ja toimintavarmuus paranevat ja tämän myötä junien liikennöinti nopeutuu. Lisäksi tavaraliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Tavoitteet tukevat hyvin ratalain radanpitoa koskevia yleisiä vaatimuksia. Hankkeessa rakennetaan lisäraiteita ja tavaraliikenneraiteita sekä toteutetaan muutoksia liikennepaikoille, muutoksia siltoihin, meluntorjuntaan ja turva- ja sähköratalaitteisiin. Lisäksi hankkeessa toteutetaan Keravalle liityntäpysäköintiratkaisut Helsingin seudun MAL-sopimuskuntien kanssa.

Hankkeen kustannusarvio on 273 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,4. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 5 000 000 euroa.

6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen

Hankkeessa päivitetään Helsinkiin suuntautuvan junatarjonnan merkittävän kasvattamisen mahdollistava liikennöintimalli muun muassa Pisara+ -selvityksen (2019), Lähijunaliikennealueen varikkoselvityksen (2020) ja Digirata-selvityksen (2020) sekä muiden Pasila—Helsinki -välin rautatieinfrastruktuurin kehittämistä ja kapasiteetin kasvattamista koskevien selvitysten (esimerkiksi hankeyhtiöiden suunnittelu, Lentorata, itäisen suunnan raideyhteys) tulosten pohjalta ja kuvataan liikenteen kehittämisen sekä kansantalouden kannalta tehokkain ja parhaan kokonaishyödyn tuova malli. Hanke toteutetaan valtion ja kuntien yhteistyössä. Valtion kustannusosuus hankkeesta on 600 000 euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.

7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu

Tampere—Oulu -välin kehittämisestä (pääradan suunnittelun edistäminen) tehdään koko välin välityskykytarkastelu, jossa vaiheistetaan kaksoisraide- ja lisäliikennepaikkatarpeiden suunnittelua ja toteuttamista sekä määritetään nopeudennosto- ja matka-aikatavoitteet. Tämän jälkeen tehdään jatkosuunnittelua selvityksen osoittamista, saavutettavuutta parhaiten tukevista toimenpiteistä. Suunnittelulla edistetään valtakunnallisesti merkittävän pääradan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaan liikenteen lisäämisen rataosalla, joten suunnitelma toteutuessaan toteuttaa hyvin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä sekä pääväyläasetusta. Hankkeen kustannusarvio on 5,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikennöinti Oulun ratapihoilta satamaan, yhdistettyjen kuljetusten raiteille ja Nuottasaaren teollisuuslaitoksille. Lisäksi tavoitteena on vähentää nykyisen liikennöintimallin vaatimia junien vaihtotöitä sekä niistä aiheutuvaa haittaa. Samanaikaisesti hanke mahdollistaa alueen maankäytön ja muun liikenneverkon kehittämisen. Hankkeessa rakennetaan Oritkarin kolmioraide ja sen sisään VAK-vaunujen uudet seisontaraiteet, uusitaan Latokartanon huonokuntoinen ja alikulkukorkeudeltaan matala ylikulkusilta sekä kehitetään Limingantietä levittämällä tien poikkileikkausta siten, että se palvelee paremmin ajoneuvo-, jalankulku ja polkupyöräliikennettä (pyöräilyn laatukäytävä). Limingantie muutetaan kaduksi Poikkimaantien rampin pohjoispuolella. Hankkeen kustannusarvio on 19,0 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15,6 milj. euroa. Hankkeen H/K-suhde on 0,15. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 600 000 euroa.

9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat

Hankkeen tavoitteena on turvata pääkaupunkiseudun logistiikkakeskittymien ja E18-tien toimivuus tulevaisuudessa. Lisäksi Kehä III:n ja rinnakkaisväylien liikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat sekä joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelutaso paranevat. Hankkeessa rakennetaan kolmannet kaistat Vantaankoski—Pakkala välille. Lisäksi hankkeessa korvataan Askiston paalulaatta uudella ja uusitaan huonokuntoisia siltoja. Hankkeessa myös korvataan Askiston nykyiset tasoliittymät eritasoliittymällä. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 30 milj. euroa ja kunnan (Vantaa) osuus 10 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 3 000 000 euroa.

10) Valtatien 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa

Hankkeen tavoitteena on nostaa pääväyläverkkoon ja TEN-ydinverkkoon kuuluvan nelostien palvelutasoa välillä Oulu—Kemi lähemmäksi valtatielle asetettuja tavoitteita. Hankkeessa rakennetaan kaksi eritasoliittymää ja liittymäjärjestelyitä. Valtatie 4:n liittymien parantaminen parantaa erityisesti liikenneturvallisuutta sekä päätien liikenteen sujuvuutta. Karsikon ja Simon keskustan liittymillä on keskeinen merkitys alueen maankäytön liikenteelle ja Ranuan liittymä yhdistää raaka-ainekuljetusten kannalta keskeiset seututiet päätieverkkoon ja sitä kautta rannikon teollisuuslaitoksiin ja satamiin. Valtatien 4 liikennemäärä (2017) välillä Ii—Simon Maksniemi on 7400—8900 ajoneuvoa/vrk. Raskasta liikennettä on arkisin 1200—3850 ajoneuvoa/vrk. Hankkeen kustannusarvio on 20 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 4 000 000 euroa.

11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä ja meluhaittoja. Hankkeessa rakennetaan valtatie pääosin entiseen maastokäytävään tietä leventäen. Uudelle tielinjalle rakennetaan keskikaiteellinen ohituskaistapari Muikunlahden ja Kettuvuoren välille. Tielle rakennetaan lisäksi pohjavesisuojausta, meluesteitä, valaistusta ja mahdollisesti riista-aitaa sekä parannetaan valtatien liittymäjärjestelyitä. Hankkeen kustannusarvio on 26 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla

Tavoitteena on liikenteen ja Eurajoen keskustan maankäytön kehittämisen yhteensovittaminen EU:n TEN-T kattavan verkon vaatimusten kanssa. Hankkeessa rakennetaan yksi perusverkon eritasoliittymä sekä noin 3,7 km uutta valtatielinjausta sisältäen Rauman suunnan ohituskaistan. Hankkeen kustannusarvio on 31 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 27,1 milj. euroa ja kunnan (Eurajoki) osuus 3,9 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 700 000 euroa.

13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän ja satamien toimintaedellytyksiä. Lisäksi Kotkan sisäisen linja-autoliikenteen reitti turvataan ja kulkuyhteydet keskussairaalaan selkeytyvät. Hankkeessa rakennetaan valo-ohjatun Paimenportin tasoliittymän tilalle uusi eritasoliittymä ja erittäin huonossa kunnossa olevan radan ylikulkusilta korvataan uudella sillalla. Hankkeen kustannusarvio on 22,8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 15 milj. euroa ja kunnan (Kotka) osuus 7,8 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.

14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe

Hankkeessa rakennetaan Nurmossa ja Lapualla keskikaiteella erotettu ohituskaistapari sekä parannetaan eritaso- ja muita liittymäjärjestelyjä. Hankkeen myötä vilkkaan valtatien palvelutaso ja liittymien toimivuus paranevat. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee. Etelä-Pohjanmaan valtaväylä, valtatie 19, palvelee pitkämatkaista liikennettä sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkiseutujen maankäyttöä ja elinkeinoelämää. Maankäytön kehittämistoimet alueella tulevat merkittävästi lisäämään tien liikennemääriä tulevaisuudessa. Hankkeen kustannusarvio on 25 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.

15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi

Kohteessa toteutetaan valtatiellä 23 tiesuunnitelman mukaisia toteuttamattomia kohteita. Tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hankkeen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 6 500 000 euroa.

16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku mt 111 liittymän kohdalla, Karjaa

Hankkeessa parannetaan liikennejärjestelyjä niin, etteivät valtatien 25 ja maantien 111 liittymä tai maantien 111 ja Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymät ruuhkaudu, ja tiellä liikkujien turvallisuus paranee. Lisäksi varmistetaan liikenteellinen toimivuus alueelle kaavoitetun kaupallisen toiminnan laajentuessa. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 3 milj. euroa ja kunnan (Raasepori) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 1 000 000 euroa.

17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre

Huonokuntoinen kantatien 68 tiesilta uusitaan. Silta ylittää Helsinki-Oulu -pääradan. Uusi silta mahdollistaa raskaat tiekuljetukset, myös erikoiskuljetukset, sillan kautta. TEN-T ydinverkkokäytävän radan pullonkaula poistuu, kun nykyisestä sillasta johtuva pistemäinen nopeusrajoitus 140 km/h voidaan nostaa muuta rataa 200 km/h vastaavaksi. Uusi silta mahdollistaa myöhemmin myös pääradan lisäraiteen sekä ilmastoystävällisempien kuljetusten osuuden lisääntymisen. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden saavutettavuutta sekä antaa mahdollisuuksia tien varren maankäytön kehittämiselle. Hankkeessa parannetaan Vt 8 ja kt 68 Edsevön kohdan eritasoliittymää. Hankkeen kustannusarvio on 9,86 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100), josta valtion osuus on 8,2 milj. euroa ja kunnan (Pedersöre) osuus 2 milj. euroa. Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 500 000 euroa

19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen liikenne sekä varmistaa liikennepaikan häiriötön käyttö ja parantaa sen käytettävyyttä. Lisäksi hanke tukee ERTMS/ETCS-järjestelmän käyttöönottoa. Hankkeessa korvataan nykyinen Kuopion turvalaitejärjestelmä. Lisäksi hankkeessa ratapihoja kehitetään tehokkaimmilla toimenpiteillä, joita voivat olla esimerkiksi raiteistomuutokset sekä henkilöliikenteen laiturien ja niille johtavien yhteyksien parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 30 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 500 000 euroa.

20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen

Hanke on peruskorjaushanke, joka kohdistuu olemassa olevan rataverkon kunnostamiseen ja kunnostamisen suunnitteluun ja siten radan kunnosta johtuvien rajoitteiden poistamiseen ja ehkäisemiseen. Hankkeen tavoitteena on osaltaan varmistaa Helsinki–Tampere rataosan turvallista ja täsmällistä liikennöitävyyttä. Hankkeen kustannusarvio on 8 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 200 000 euroa.

21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto

Hankkeen tavoitteena on edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia mahdollistamalla suurempi kulkusyvyys Saimaan kanavalla ja syväväyläverkolla Varkauden ja Joensuun satamiin saakka. Hankkeessa toteutetaan vedenpinnan noston edellyttämät muutokset vesi- ja säännöstelyrakenteisiin sekä korotetaan kanavan patoja ja nostetaan kanavan veden pintaa 10 cm:llä. Hankkeen kustannusarvio on 5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 100 000 euroa.

22) Digirata-pilotti: ETCS-testirata ja -laboratorio

Hankkeessa rakennetaan Kouvola—Kotka/Hamina -rataosuudelle ETCS-testirata (European Train Control System) sekä myöhemmin päätettävään kohteeseen ETCS-laboratorio. Testirata tullaan rakentamaan Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantamishankkeen yhteydessä, jossa uusitaan rataosan turvalaitejärjestelmät. Hankkeen tavoitteena on rakentaa testirata, jossa voidaan pilotoida kaupallisten radioverkkojen käyttämistä ETCS:n tiedonsiirtoon. Moderni radioverkkopohjainen ETCS vaatii toimiakseen radioverkon, jota Suomessa ei rautateillä vielä ole. Hankkeessa valmistaudutaan Suomessakin EU:n kautta pakolliseen uuden sukupolven junien kulunvalvontajärjestelmän rakentamiseen. Nykyisin käytössä oleva järjestelmä on tulossa elinkaarensa päähän viimeistään 10 vuoden aikana. Hankkeen kustannusarvio on 11 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve vuonna 2020 on 2 000 000 euroa.

Ohituskaistojen suunnittelu Vt 8 Vaasa—Kokkola

Hankkeessa suunnitellaan ohituskaistat vt 8 Vaasa—Kokkola välille. Hankkeen tavoitteena on tien standardin parantaminen pitkänmatkaisen liikenteen tarpeisiin. Hankkeen kustannusarvio on 1 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 1 000 000 euroa.

GigaVaasa - akkuteollisuusalueen liikenneyhteydet - GigaVaasa suurteollisuusalueen tiestön suunnittelu

Hankkeessa suunnitellaan GigaVaasa suurteollisuusalueen tiestön niin, että kuljetusten toimivuus turvataan. Hankkeen kustannusarvio on 0,5 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 500 000 euroa.

Mt 180 Kaarinan kiertotie Paraistenväylällä -suunnittelu

Hankkeessa suunnitellaan Kaarinan kiertotie (läntinen ohikulkutie) Paraistenväylällä. Hankkeella tavoitellaan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen kustannusarvio on 0,7 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Hankkeen määrärahatarve on 700 000 euroa, josta 200 000 euroa siirtona momentilta 31.10.20.

2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Hankkeen 21) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin rakentamisen kannalta välttämättömät vesiluvat ja Venäjän viranomaisluvat sekä mahdolliset sopimusmuutokset on käsitelty ja hyväksytty.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan viimeiseksi kappaleeksi.

2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentille esitetään yhteensä 770 milj. euron valtuutta, jolla voidaan käynnistää yhteensä 22 hanketta eri puolilla maata. Valtuudesta noin 188 milj. euroa liittyy taloutta elvyttäviin toimiin, jotka on tarkoitus käynnistää nopeasti ja saada näin lyhyessä ajassa positiivisia talousvaikutuksia. Noin 150 milj. euroa kohdistuu teollisiin investointeihin ja noin 432 milj. euroa MAL-neuvottelutulokseen. Osa rahoituksesta on kuitenkin ehdollista, sillä Kemin biotuotetehtaaseen liittyviä hankkeita ei aloiteta ennen kuin Metsä Group on tehnyt tehtaan rakentamista ja siihen liittyvien infrainvestointien toteuttamista koskevat päätökset. MAL-sopimuksiin liittyvät hankkeet edellyttävät puolestaan ao. kuntien sitoutumista neuvottelutulokseen.

Euromääräisesti suurimpia hankkeita ovat Helsinki—Riihimäki-raidekapasiteetin lisääminen (273 milj. euroa), Espoon kaupunkirata (137,5 milj. euroa), Kontiomäki—Pesiökylä-radan parantaminen (81 milj. euroa), Kuopion ratapihan parantaminen (30 milj. euroa) sekä E 18/Kehä III parantaminen (30 milj. euroa). Uusien hankkeiden määrärahatarve on kuluvana vuonna yhteensä noin 40 milj. euroa.

Valiokunta on tyytyväinen myös hallituksen linjaukseen, jonka mukaan hallitus varautuu rahoittamaan noin 75 milj. eurolla kolmea uutta vuonna 2021 alkavaa väylähanketta. Hallitus sitoutuu myös Laurila—Tornio—valtakunnan raja-raideyhteyden sähköistykseen, mutta hankkeen teknistä toteuttamista koskeva selvitys ei ole vielä käytettävissä.

Kyse on poikkeuksellisen laajasta ja tarpeellisesta hankekokonaisuudesta, johon sisältyy sekä tie-, raide- että vesiliikennettä edistäviä hankkeita kattavasti eri puolilla Suomea. Koronakriisin taloudellisten vaikutusten vähentämisen rinnalla hankkeet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja edistävät kansalaisten liikkumista ja kaupunkiseutujen kehittämistä. Ne edistävät myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siirtymistä kohti päästötöntä liikennettä. Kansallisen tason päätösten myötä on mahdollisuus hakea myös Verkkojen Eurooppa-ohjelman rahoitusta, jota on nyt haettu kahteen kohteeseen. (Espoon kaupunkiradan suunnitteluun sekä Helsinki—Riihimäki-kapasiteetin lisääminen 2. vaihe -hankkeen rakennussuunnitteluun). On tärkeää, että EU-rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti myös uuden ohjelmakauden käynnistyttyä.

Valiokunta on tyytyväinen, että esitykseen sisältyy myös Saimaan kanavan vedenpinnan nostoa koskeva hanke, sillä suurempi kulkusyvyys edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia. Kanavan vedenpinnan nosto lisää kulkusyvyyttä syväväyläverkolla aina Varkauden ja Joensuun satamiin saakka, minkä lisäksi myös matkailun mahdollisuudet ja alueen maisema-arvot on huomioitava.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä koskeva hanke käynnistetään mahdollisimman pian. Tällä hetkellä sulut rajoittavat suurempien, kuten tulevien EU-normien mukaisten alusten kulkua, mikä vähentää kanavan ja syväväyläverkon käyttöä. Sulkujen pidentämistä koskevan hankkeen kustannusarvio on noin 95 milj. euroa.

Valiokunta painottaa myös hankkeiden vaikutusarvioiden tärkeyttä sekä elinkeinoelämän tasapuolista huomioon ottamista arvioitaessa valtion tuen tarvetta ja sen kohdentamista.

Valiokunta lisää momentin päätösosaan maininnan siitä, että Väyläviraston lisäksi myös toimivaltainen ELY-keskus Väyläviraston ohjauksessa oikeutetaan tekemään sopimuksia momenttiin liittyvässä taulukossa mainittuihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä.

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 39 736 000 euroa.

Valtuus

Uudet väylähankkeet

	Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)

1) Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta	10 500 000
2) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen	81 000 000
3) Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe	23 000 000
4) Espoon kaupunkirata	137 500 000
5) Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe	273 000 000
6) Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen	600 000
7) Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu	5 000 000
8) Oritkarin kolmioraide (osa Oulun ratapihan muutosta)	15 600 000
9) E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat	30 000 000
10) Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa	20 000 000
11) Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi	26 000 000
12) Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla	27 100 000
13) Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen	15 000 000
14) Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe	25 000 000
15) Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi	10 500 000
16) Vt 25 Lepin liittymän alikulku	3 000 000
17) Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre	5 000 000
18) Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen	8 200 000
19) Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe	30 000 000
20) Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen	8 000 000
21) Saimaan kanavan vedenpinnan nosto	5 000 000
22) Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio)	11 000 000

Hankkeen 21) rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin rakentamisen kannalta välttämättömät vesiluvat ja Venäjän viranomaisluvat sekä mahdolliset sopimusmuutokset on käsitelty ja hyväksytty.

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 96 000 000 euroa

2) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 000 000 euroa

3) E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 200 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 400 000 euroa aiheutuu hankkeen vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen vuoden 2020 määrärahatarpeesta, 200 000 euroa tiesuunnitelman E18 Turun kehätie välillä Naantali—Raisio suunnittelukustannuksista ja 150 000 euroa Parikkalan raja-aseman tiehankkeen suunnittelukustannuksista.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeella varmistetaan turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhennetään matka-aikoja sekä parannetaan elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä.

Hankkeessa Hailuotoon rakennetaan kiinteä maantieyhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille. Kiinteä yhteys tulee korvaamaan nykyisen lauttayhteyden. Kiinteän yhteyden pituus on noin 8,4 km, joka sisältää pengertieosuuden ja Huikun ja Riutun pitkät sillat. Kiinteä yhteys parantaa Hailuodon valtakunnallista ja seudullista saavutettavuutta. Yhteys mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet Hailuotoon suuntautuvalle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle ja laajentaa Hailuodon työssäkäyntialuetta. Nykyinen lauttasopimus on voimassa vuoden 2025 loppuun ja tämän jälkeen on mahdollisuus maksimissaan kahden vuoden (24 kk) optioon.

Hanke siirretään momentilta 31.10.79.

Vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta toteuttamalla ohituskaistajärjestelmä, joka takaa turvalliset ohitusmahdollisuudet ja vähentää liikenteen jonoutumista sekä alentaa onnettomuusriskiä. Hankkeessa myös järjestellään yksityisteitä ja rakennetaan riista-aitoja sekä melusuojausta. Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa nopeusrajoituksen säilyttämisen 100 km/h:ssa myös talvikaudella. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee alikulkujärjestelyjen ja rinnakkaistiestön myötä. Valtatie 5 on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Itä-Suomen kautta Pohjois-Suomeen. Vt 5 on myös osa TEN-T verkkoa, raskaan liikenteen keskeistä valtakunnallista reittiä sekä suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Tiellä on suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille ja henkilöliikenteelle.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu

Tiesuunnitelman laatimisen ja myöhemmin tien parantamisen tavoitteena on TEN-T ydinverkon vaatimusten saavuttaminen Naantalin ja Raision kaupunkirakenteen sisällä. E18 suunnitellaan 4-kaistaiseksi välillä Naantali–Raisio. Uusia eritasoliittymiä suunnitellaan rakennettavaksi neljä ja kolme eritasoliittymää suunnitellaan uusittavaksi. Lisäksi suunnitellaan yksi riista-alikulku ja rinnakkaiskatujärjestelyjen täydentäminen sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Melusuojauksia suunnitellaan huomattavissa määrin. Hanke on osa E18 Turun kehätien kehittämistä. Hanke edistää liikenteen toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä, joten hanke toteuttaa hyvin LVM:n hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä sekä pääväyläasetusta. Hankkeen toteutumisen jälkeen E18 täyttää myös paremmin TEN-T ydinverkolle asetettuja palvelutaso- ja laatuvaatimuksia.

2020 VII lisätalousarvio	750 000
2020 IV lisätalousarvio	39 736 000
2020 talousarvio	351 200 000
2019 tilinpäätös	369 085 000
2018 tilinpäätös	363 850 000

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 96 000 000 euroa

2) vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 000 000 euroa

3) E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 200 000 euroa.