Talousarvioesitys 2020
90. Liikuntatoimi
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen edistäminen, väestön fyysisen aktiivisuuden, osallisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan varhaiskasvatuksessa, koulussa, perheissä ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, tukemalla liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa sekä huippu-urheilua. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat yksilölliset ja yhteiskunnalliset haasteet tunnistetaan, ja niihin pyritään vastaamaan sekä ministeriön omilla toimenpiteillä että poikkihallinnollisella yhteistyöllä koko valtioneuvostossa.
Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.
- — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
- — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa, paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnan harrastaminen eri väestöryhmissä lisääntyy. Tuetaan liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa. Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisääviä hankkeita. Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla. Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää. Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä konferensseja.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan OKM:n ja STM:n koordinoimat valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset ja lisätään vuorovaikutusta toisten hallinnonalojen kanssa. Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2020 arvio |
|
| Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | ||||
| 9—13-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 64 | 64 | 65 | 65 |
| — pojat | 66 | 67 | 65 | 65 |
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 44 | 44 | 44 | 44 |
| — pojat | 47 | 47 | 44 | 44 |
| 15—24-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 27 | 27 | 26 | 26 |
| — pojat | 24 | 24 | 39 | 39 |
| Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %2) | ||||
| 20—54-vuotiaat | 25 | 30 | 31 | 31 |
| 55—74-vuotiaat | 12 | 15 | 17 | 17 |
| Liikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | ||||
| 9-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 40 | 40 | 40 | |
| — pojat | 44 | 52 | 52 | |
| 11-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 34 | 34 | 40 | 40 |
| — pojat | 47 | 47 | 46 | 46 |
| 13-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 22 | 22 | 29 | 29 |
| — pojat | 32 | 32 | 35 | 35 |
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 13 | 13 | 15 | 15 |
| — pojat | 23 | 23 | 23 | 23 |
| 20—54-vuotiaat | ||||
| — miehet | 18 | 18 | 18 | 18 |
| — naiset | 18 | 18 | 18 | 18 |
| Koululaisten MOVE-mittausten 20 m juoksutestin (piip-testi) mediaanitulos (min:sek) | ||||
|---|---|---|---|---|
| 11-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 4 min 12 s | 3 min 58 s | 4 min 00 s | 4 min 00 s |
| — pojat | 4 min 50 s | 4 min 34 s | 4 min 29 s | 4 min 29 s |
| 15-vuotiaat | ||||
| — tytöt | 4 min 40 s | 4 min 41 s | 4 min 40 s | 4 min 40 s |
| — pojat | 5 min 40 s | 5 min 53 s | 6 min 06 s | 6 min 06 s |
| Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 407 | 2 402 | 2 403 | 2 403 |
1) 2016 ja 2017 tulokset ovat yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014 ja 2016 sekä Nuorten vapaa-aikatutkimus 2012 ja 2015. Vuoden 2018 9—13-vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018. Vuoden 2018 15—24-vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun aineiston lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).
2) Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017—2018 -tutkimukset (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät).
3) Lasten ja nuorten (7—18-vuotiaat) liikuntasuosituksen mukaan tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014, 2016 ja 2018 tutkimuksiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää. Luvut perustuvat Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH, (THL), suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat.
4) Varusmiesten juoksutestitilastot, 12 minuutin Cooper-testi
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Liikuntatoimeen ehdotetaan 165,9 milj. euron määrärahaa, joka koostuu rahapelitoiminnan voittovaroista (150,7 milj. euroa) sekä yleiskatteellisista budjettivaroista (n. 15,2 milj. euroa). Rahapelitoiminnan voittovarat vähenevät kuluvaan vuoteen verrattuna noin 4 milj. euroa, ja siksi esim. liikuntapaikkarakentamisen avustusten arvioidaan saadun selvityksen mukaan alenevan n. 1,6 milj. euroa. Budjettivarojen lisäämisen vuoksi liikunnan kokonaismääräraha kasvaa kuitenkin noin 6 milj. euroa. Myös liikunnan kansalaistoimintaan osoitetut resurssit säilyvät kuluvan vuoden tasolla.
Liikuntapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa varten talousarvioesitykseen sisältyy uusi 5,3 milj. euron määräraha (29.90.56), joka osoitetaan liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen. Määrärahaa käytetään ikäihmisten liikkumishankkeen pilotointiin, seuratuen nostamiseen, lajien tehostamistukeen sekä urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toimintaan. Tämän lisäksi käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti Liikkuva Suomi -ohjelma, jonka toimenpiteitä ovat Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien toimeenpano sekä virkistyskäyttöön tarkoitettu liikuntapaikkarakentaminen. Tähän kokonaisuuteen osoitetaan 8 milj. euron rahoitus (29.90.30).
Valiokunta pitää näitä lisäpanostuksia erittäin tärkeinä, sillä tarve liikkumisen lisäämiseen on suuri. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisväestöstä viidennes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin suoriksi terveydenhuollon vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 600 milj. euroa vuodessa, joka on 3 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Liikkumattomuus aiheuttaa myös muita kustannuksia, kuten sairauspoissaoloista aiheutuvaa tuottavuuden alenemista ja menetettyjä elinvuosia. Kun nämä kustannukset lasketaan mukaan, liikkumattomuuden kustannuksiksi arvioidaan laskentatavasta riippuen 3,2—7,5 mrd. euroa vuodessa. (VN:n selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018).
Valiokunta viittaa liikuntapoliittisesta selonteosta antamaansa lausuntoon (VaVL 14/2018 vp — VNS 6/2018 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä sellaisen liikuntatoiminnan tukemista, joka edistää kansanterveyttä ja sen myötä koko kansantaloutta. Siten etenkin kaikkein vähiten liikkuvat tulisi saada liikunnallisemman elämäntavan piiriin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulisi entistä enemmän korostaa liikkumisen merkitystä osana ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja monien sairauksien hoitoa.
Lisäksi valiokunta painottaa lasten ja nuorten liikunnan edistämistä, sillä liikuntatottumukset syntyvät jo varsin varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää on jatkaa niitä toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä, joita Liikkuva koulu -hankkeen yhteydessä on käynnistetty ja kehitetty.
Liikkuva koulu -ohjelman ja harrastustakuun täydentämiseksi valiokunta lisää 100 000 euroa momentille 29.90.50 ns. Drop-in -hankkeen käynnistämiseen. Sen tarkoituksena on lisätä harrasteliikuntaa erityisesti siten, että syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria ohjataan liikkumaan urheiluseuroihin, kunto- ja terveysliikunnan pariin ja saamaan samalla sosiaalisia kontakteja.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus liikuntapoliittisen koordinaatioelimen perustamisesta. Tämä vastaa myös liikuntapoliittisen selonteon linjauksia. Toimielin huolehtii poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamisesta ja liikuntavaikutusten huomioon ottamisesta eri hallinnonaloilla ja toiminnoissa.
Valiokunta on niin ikään tyytyväinen nuorten urheilijoiden toimeentulon tukeen osoitettuihin resursseihin. Urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahoihin on varattu 2,3 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Myös urheilu-uran ulkopuolisen työuran edistämiseen tarkoitetut opiskeluapurahat säilyvät nykyisellä tasolla, mikä edistää tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistämistä. Lisäksi urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille osoitetaan hallitusohjelman mukainen 2 milj. euron lisäpanostus, mikä edistää nuorten urheilijoiden toimeentuloa, kun akatemioiden ja valmennuskeskusten olosuhteet paranevat.
30. Avustukset Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmiin sekä liikuntapaikkarakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmista sekä virkistyskäyttöön tarkoitetusta liikuntapaikkarakentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikkuva aikuinen -ohjelma | 2 000 000 |
| Liikkuva opiskelu -ohjelma | 2 000 000 |
| Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma | 2 000 000 |
| Liikuntapaikkarakentaminen virkistyskäyttöön | 2 000 000 |
| Yhteensä | 8 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteinen rahoitus päättyy (v. 2019 kohdistunut) | -3 800 |
| Liikuntapaikkarakentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 2 000 |
| Poikkihallinnollinen liikkumisohjelma ja Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | 6 000 |
| Yhteensä | 4 200 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 talousarvio | 3 800 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmista sekä virkistyskäyttöön tarkoitetusta liikuntapaikkarakentamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 19 600 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen liikunnan ja urheilun peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lajiliittojen ja urheiluseurojen toimintakyvyn turvaamiseen sekä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja tulonmenetysten korvaamisesta.
| 2020 II lisätalousarvio | 19 600 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2020 vp (23.4.2020)
Momentille ehdotetaan 19,6 milj. euron lisämäärärahaa, joka antaa mahdollisuuden myöntää avustuksia urheilu- ja seuratoimintaan sekä liikunnan koulutuskeskuksen toimintaan. Määrärahalla tuetaan muun muassa seurojen, lajiliittojen ja liikuntaa edistävien järjestöjen etäharrastamista ja -valmentamista, minkä lisäksi tukea kohdennetaan myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssien tarvetta ja riittävyyttä seurataan ja että asiaan palataan tarvittaessa seuraavassa lisätalousarvioesityksessä. Mm. seuratoiminnan ja koululiikunnan tauottua on erityisen tärkeä luoda sellaisia uusia toimintatapoja, joilla parannetaan liikunnan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä.
Päättäessään toisen lisätalousarvioesityksen sisällöstä hallitus hyväksyi pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpideohjelman kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksesta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi. Toimenpideohjelman määrärahat sisällytetään vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.
Valiokunta pitää linjausta tärkeänä ja korostaa tässä yhteydessä myös liikunnan huomioon ottamista osana lasten ja nuorten hyvinvointia.
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 19 600 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen liikunnan ja urheilun peruuntuneista tapahtumista aiheutuneisiin kuluihin, lajiliittojen ja urheiluseurojen toimintakyvyn turvaamiseen sekä valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 6 815 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kertaluonteisten avustusten maksamiseen liikuntapaikkarakentamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kertaluonteisesta liikuntapaikkarakentamisen tukemisesta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 815 000 |
| 2020 II lisätalousarvio | 19 600 000 |
| 2020 talousarvio | 8 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 3 800 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Valiokunta on tyytyväinen, että elvytystoimenpiteenä edistetään myös liikuntapaikkarakentamista, johon osoitetaan 6,8 milj. euroa. Työvoimavaltaisena alana liikuntapaikkarakentaminen lisää työllisyyttä ja tukee samalla kuntia mm. koulujen ja päiväkotien yhteyteen rakennettavilla lähiliikuntapaikoilla, joita kunnat eivät itse pystyisi kunnostamaan tai rakentamaan. Mm. liikuntasalit ja lähiliikuntapaikat edistävät hyvin myös laajojen väestöryhmien liikkumista.
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 6 815 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kertaluonteisten avustusten maksamiseen liikuntapaikkarakentamiseen.
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 150 694 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 269 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 48 300. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen | 33 365 000 |
| Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen | 31 865 000 |
| Liikunnan yhdenvertaisuuteen | 1 500 000 |
| Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 62 677 000 |
| Liikunnan kansalaistoimintaan | 43 897 000 |
| Huippu-urheiluun | 12 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
| Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 4 150 000 |
| Kansainväliseen yhteistyöhön | 430 000 |
| Koko väestön liikunnan edistäminen | 27 875 000 |
| Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 560 000 |
| Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen | 8 315 000 |
| Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 26 777 000 |
| Liikunnan koulutuskeskuksille | 17 171 000 |
| Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 580 000 |
| Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 070 000 |
| Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 500 000 |
| Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
| Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 976 000 |
| Yhteensä | 150 694 000 |
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,20 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 95,09 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 317 000 euroa momentilta 29.90.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tampereen monitoimiareenan avustus | -1 000 |
| Tasomuutos | -2 973 |
| Yhteensä | -3 973 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 talousarvio | 154 667 000 |
| 2018 tilinpäätös | 163 300 942 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 375,84 euroa kuukaudessa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan seitsemännen kappaleen.
Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärien tarkistamisesta ja ylimääräisen urheilijaeläkkeen määrän vahvistamisesta.
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 talousarvio | 154 667 000 |
| 2018 tilinpäätös | 163 300 942 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Valiokunta on edellä luvun 29.90 perusteluissa todennut, että momentille 29.90.50 lisätään 100 000 euroa syrjäytymistä ehkäisevän, ns. Drop-in -hankkeen käynnistämiseen.
Momentilta vähennetään 100 000 euroa, joka lisätään momentille 29.90.52. Momentin määräraha ei edellä esitetyn johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 150 694 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu ja Piikkarit -tunnustusten maksamiseen
9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
10) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
11) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 375,84 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 48 806 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksesta.
| 2020 VII lisätalousarvio | -48 806 000 |
| 2020 talousarvio | 150 694 000 |
| 2019 tilinpäätös | 154 028 306 |
| 2018 tilinpäätös | 163 300 942 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 48 806 000 euroa.
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 397 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä 13 914 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poisto | -1 000 |
| Kustannustason tarkistus (ml. lomarahojen väliaikaisen leikkauksen päättyminen) | -77 |
| Yhteensä | -1 077 |
| 2020 talousarvio | 397 000 |
| 2019 talousarvio | 1 474 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 494 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 1 897 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 397 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.
| 2020 talousarvio | 1 897 000 |
| 2019 talousarvio | 1 474 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 494 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Valiokunta viittaa edellä momentin 29.90.50 kohdalla todettuun ja lisää momentille 100 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 1 997 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille
2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 48 806 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksen kompensaatiosta, josta 29 246 000 euroa liikuntajärjestöjen yleisavustuksiin ja 19 560 000 euroa kuntien liikuntatoimen valtionavustuksiin.
| 2020 VII lisätalousarvio | 48 806 000 |
| 2020 talousarvio | 1 997 000 |
| 2019 tilinpäätös | 1 474 000 |
| 2018 tilinpäätös | 1 494 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 48 806 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 4 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanosta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointi (HO 2019) | 600 |
| Lajien tehostamistukeen, ml. vammaisurheilu (HO 2019) | 700 |
| Seuratuen nosto (HO 2019) | 1 500 |
| Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille (HO 2019) | 2 000 |
| Yhteensä | 4 800 |
| 2020 talousarvio | 4 800 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) enintään 500 000 euroa kertaluonteisesti antidopinglaboratoriotoiminnasta aiheutuvien menojen ja korvausten sekä enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 4 800 000 euroon nähden aiheutuu siirrettävän antidopinglaboratoriotoiminnan kertaluonteisista käynnistyskuluista.
| 2020 talousarvio | 5 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) enintään 500 000 euroa kertaluonteisesti antidopinglaboratoriotoiminnasta aiheutuvien menojen ja korvausten sekä enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.