Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 337 076 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat edistäen kestävää talouskasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä.
  • — Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan mahdollistaen yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistuminen.
Suomen tieteen kansainvälinen taso sekä tieto- ja osaamispohja vahvistuvat

Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia, Kansallisarkisto, Kotimaisten kielten keskus ja Varastokirjasto edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä globaaleihin edelläkävijäverkostoihin.
  • — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja kansallisia tutkimusinfrastruktuureja sekä eri toimijoita ja aloja yhdistävää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
  • — Korkeakoulut tukevat nousevia tutkimusaloja ja luovat kilpailukykyiset edellytykset kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tutkimukselle.
  • — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti.
  • — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla digitalisaatiota hyödyntäen.
  • — Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen hyödynnettävyyttä ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.
  • — Tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Korkeasti koulutetun osaavan työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa omaehtoisesti siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia, vetovoimaisia ja hyvin johdettuja työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut edistävät näitä tavoitteita myös laajemmin yhteiskunnassa. Korkeakoulutuksen sisältöjä ja digitaalista palveluympäristöä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja, avoimia oppimisympäristöjä ja eri statustuksella toimivien oppijoiden joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja jatkuva osaamisen kehittäminen mahdollistuu.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Korkeakoulutetun työvoiman määrää kasvatetaan korkeakoulutuksen tarjontaa lisäämällä, läpäisyä parantamalla ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä.
  • — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi.
  • — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa.
  • — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien pedagogista osaamista.
  • — Korkeakoulut lisäävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa.
  • — Korkeakoulujen toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja yrittäjämäinen toimintatapa sekä yhteiskunta- ja globaali vastuu.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä

  2016 2017 2018 2019
arvio
2020
arvio
           
Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot          
— aloittaneet 33 915 32 611 30 826 32 000 32 000
— tutkinnot 23 044 23 167 24 506 23 700 23 700
— opiskelijamäärä 128 663 127 792 127 033 127 100 127 100
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot          
— aloittaneet 4 279 4 962 4 827 4 900 5 000
— tutkinnot 2 518 2 753 3 116 3 200 3 300
— opiskelijamäärä 11 001 12 198 13 404 13 400 13 400
Yliopiston perustutkinnot1)          
— uudet opiskelijat 20 943 20 266 21 682 21 300 21 300
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 14 289 13 893 13 462 13 600 13 900
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 15 321 14 911 15 162 15 200 15 300
— opiskelijamäärä 134 887 133 609 133 948 134 000 134 000
Yliopiston tohtorintutkinnot 1 888 1 750 1 783 1 770 1 750

1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta (%)

  2014 2015 2016 2017 2018
arvio
2019
arvio
2020
arvio
               
T&K-menojen BKT-osuus (%) 3,17 2,90 2,74 2,76 2,70 2,72 2,72

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  Myöntämisvaltuus          
Vuosi   2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026
                   
2009 258,5 0,7              
2010 369,1 1,5              
2011 316,1 1,4              
2012 282,4 1,4              
2013 302,6 2,2 0,1            
2014 280,0 9,5 2,4 0,2          
2015 318,8 51,1 17,2 3,0 0,1        
2016 338,4 82,9 48,4 15,6 2,2 0,1      
2017 348,3 91,2 88,2 56,4 20,4 2,0      
2018 343,3 75,1 87,9 88,2 55,2 15,2      
2019 368,4 31,3 79,9 89,9 92,9 65,2 9,1    
2020 337,1   6,6 78,7 83,7 82,3 61,1 19,7 5,0
Yhteensä   348,3 330,7 332,0 254,5 164,8 70,2 19,7 5,0

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 500 000 euroa tutkimusinfrastruktuureihin siirtona momentilta 29.40.22, 5 207 000 euroa momentin 29.40.53 määrärahojen muuttamiseksi valtuuspäätösten piiriin osana teknistä budjetointimuutosta ja 1 000 euroa eläkemaksurakenteen muutoksesta ja vähennyksenä 25 000 000 euroa lippulaivahankkeiden vuosien 2018 ja 2019 rahoituksen päättymisestä ja kertaluonteinen 20 000 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriölle kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi.

Momentilta 29.40.22 tehty 8 500 000 euron tekninen siirto nostaa valtuudesta aiheutuvia menoja momentilla 29.40.51 v. 2020 2 500 000 euroa, v. 2021 5 000 000 euroa, v. 2022 7 500 000 euroa ja v. 2023 8 500 000 euroa. Momentin 29.40.53 määrärahojen muuttaminen valtuuspäätösten piiriin ei lisää valtion menoja.

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 347 084 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen luvun päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 337 076 000 euron valtuuteen nähden on 10 008 000 euroa, mistä 10 000 000 euroa aiheutuu muutoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön osuuteen kansainvälisen EuroHPC-tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi, jolloin vastaava määräraha palautuu Suomen Akatemialle tieteen rahapelitoiminnan voittovarojen momentin 29.40.53 sisällä ja 8 000 euroa momentille 29.40.51 tehdyistä myöntövaltuuden edellyttämistä määrärahatarpeiden tarkentumisista.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Valiokunta on tyytyväinen korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen resurssien vahvistamiseen. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 40 milj. eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vastaavasti 20 milj. eurolla. Lisäksi kustannustason nousu (41,7 milj. euroa ja 20,4 milj. euroa) otetaan täysimääräisesti huomioon.

Myös tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa tuetaan panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin, sillä Suomi varautuu isännöimään yhtä eurooppalaisen suurteholaskennan EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokonetta. Suomen rahoitusosuus on vuosina 2019—2026 enimmillään yhteensä 48 milj. euroa, josta puolet rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Myös tutkimusaineistojen ja -tulosten hyödyntämistä edistetään ja mm. aineistojen digitointia ja Kansallisarkiston resursseja lisätään.

Suomen Akatemian valtuudeksi esitetään 347,1 milj. euroa, joka on 21 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Muutos aiheutuu mm. Lippulaivahankkeen vuoden 2019 valtuuden poistumisesta (-25 milj. euroa) sekä edellä mainitun supertietokoneen hankinnasta, johon osoitetaan Akatemian valtuudesta 10 milj. euroa. Vuosien 2018 ja 2019 Lippulaiva-ohjelmien valtuuksien perusteella tapahtuvat määrärahojen maksatukset jatkuvat myös kuluvan vaalikauden ajan. Lippulaiva-hankkeessa yhdistyvät mm. korkeatasoinen tutkimus ja vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa.

Tutkimusrahoituksen kokonaisuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimivan Business Finlandin rahoitukseen, johon esitetään 38,5 milj. euron lisäystä.

Valiokunta pitää myös hyvänä hallituksen tavoitetta lisätä korkeakoulututkintojen määrää siten, että puolet 25—34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on tärkeä, sillä Suomen menestys riippuu mm. siitä, saadaanko työmarkkinoille riittävästi korkean tason osaajia. Tällä hetkellä osuus on vain 41 prosenttia, ja Suomi jää näin OECD-maiden keskiarvon (44 prosenttia) alapuolelle ja kauas (sijalle 27) muiden Pohjoismaiden taakse. Tutkintotavoitteiden kasvattamisen vaatimat resurssit on myös turvattava.

Valiokunta painottaa resurssien turvaamista myös tilanteissa, joissa fuusiot tai korkeakoulujen muut merkittävät rakenteelliset muutokset aiheuttavat esim. tietojärjestelmiin tai tilakysymyksiin liittyviä ylimääräisiä menoja.

Valiokunta korostaa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden merkitystä ja pitää tärkeänä hallituksen tavoitetta nostaa TKI-menojen bkt-osuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa myös tutkimus- ja innovaationeuvoston asettamaa sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:een sisältyvää tavoitetta. Panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat laskeneet vuodesta 2009 lähtien, jolloin niiden osuus bkt:sta oli 3,75 prosenttia. Vuonna 2018 vastaava luku oli enää 2,74 prosenttia.

Onkin tärkeää, että valtion T&K-menot kääntyvät ensi vuonna kasvuun, kun mm. korkeakoulujen ja Business Finland Oy:n rahoitusta lisätään. Asetetun tavoitteen (4 %) saavuttaminen edellyttää kuitenkin vielä merkittäviä lisäpanostuksia, sillä saadun selvityksen mukaan nyt esitetty rahoituksen lisäys on vain noin kolmasosa siitä, mitä 4 prosentin tavoitteen saavuttaminen merkitsisi tasaisella kasvulla. T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei myöskään vielä parane, sillä talousarvioesityksen mukaan niiden bkt-osuuden arvioidaan olevan ensi vuonna 2,72 prosenttia, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitusohjelmaan sisältyvästä 4 prosentin tavoitteesta pidetään johdonmukaisesti kiinni, sillä osaaminen ja korkeatasoinen T&K-toiminta on Suomen menestymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn välttämätön edellytys. On myös tärkeää, että julkisen rahoituksen ratkaisuilla kannustetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä edistämään innovaatiopotentiaalia omaavien keskittymien luomista ja kehittymistä. Julkisen rahoituksen avulla on niin ikään vivutettava yritysten T&K-aktiivisuutta ja kannustettava yksityisiä sijoittajia panostamaan tutkimukseen.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitustavoite on erittäin kunnianhimoinen ja mittava tavoite. Sen toimeenpano edellyttää selkeää vaalikaudet ylittävää ohjelmaa, jonka puitteissa Suomella on kestävällä tavalla mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 347 084 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 20 000 000 euroa on tarkoitettu kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2020.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 66/2020 vp (8.5.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 357 084 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Valtuuden lisäys 10 000 000 eurolla aiheutuu kansallisen COVID-19 rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemisesta ja uusien koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimuksesta.

Valtuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 3 000 000 euroa vuonna 2020, 4 000 000 euroa vuonna 2021 ja 3 000 000 euroa vuonna 2022.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2020 vp (25.5.2020)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Suomen Akatemian myöntövaltuutta korotetaan 10 milj. eurolla rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen sekä uusien koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikutusten tutkimiseen.

Tutkimuspanostukset ovat erittäin tärkeitä, sillä rokotteella on aivan keskeinen merkitys epidemian pysäyttämisessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koronavirusrokotteen kehitystyötä tehdään erittäin aktiivisesti sekä kansainvälisellä tasolla että myös Suomessa. Tällä hetkellä kehitteillä on pitkälti toista sataa eri rokoteaihiota, joista muutamasta odotetaan alustavia tuloksia syksyllä 2020 tai alkuvuodesta 2021. Tutkimus sekä laadukkaan ja turvallisen rokotteen valmistaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä ja aikaa vaativaa työtä. Onkin tärkeää, että myös jatkossa huolehditaan tutkimusrahoituksen riittävyydestä.

Kilpailu koronarokotetutkimuksessa ja myöhemmin mahdollisen rokotteen saatavuudesta on kova. Rokotteen saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan siksi sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusta, kehittämistä ja yhteistyötä. On näin ollen perusteltua osoittaa panostuksia lupaavien kansallisten rokotetutkimushankkeiden edistämiseen ja valmistautua samalla rokotteen valmistamiseen lisenssisopimuksen avulla sellaisen rokotevalmistajan kanssa, joka on saanut kehitettyä turvallisen ja tehokkaan rokotteen Covid-19 -tautiin. On niin ikään tärkeää varmistaa, että esim. kansainvälisen sopimuksen avulla turvataan rokotteen globaali saatavuus ja oikeudenmukaiset hankintamenettelyt.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2020 vp (25.5.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 357 084 000 euron arvosta.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 438 084 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Valtuuden 81 000 000 euron lisäyksestä 6 000 000 euroa aiheutuu EuroHPC-ekosysteemin vahvistamisesta, 20 000 000 euroa kriisi- ja huoltovarmuuteen liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta, 25 000 000 euroa uudesta lippulaivahausta, 10 000 000 euroa uuden joustavan kumppanuusmallin yhteistyöverkoston rahoituksesta ja 20 000 000 euroa tutkimuksen kansallisten infrastruktuurien vahvistamisesta.

Valtuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 26 000 000 euroa vuonna 2020, 32 000 000 euroa vuonna 2021, 20 000 000 euroa vuonna 2022 ja 3 000 000 euroa vuonna 2023.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Opetukseen ja tutkimukseen esitetään merkittäviä lisäpanostuksia. Osana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekarttaa Suomen Akatemialle ehdotetaan yhteensä 81 milj. euroa kertaluonteisia lisävaltuuksia, jotka osoitetaan mm. uuteen lippulaiva-hakuun (25 milj. euroa), tutkimuksen kansallisten infrastruktuurien vahvistamiseen (20 milj. euroa) sekä kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen (20 milj. euroa).

Ehdotetut lisäykset ovat erittäin tärkeitä, sillä niillä voidaan parantaa suomalaisen tutkimusyhteisön ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja edistää näin uutta kasvua.

Myös korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään. Kyse on kertaluonteisesta, yhteensä 124 milj. euron lisäyksestä, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Rahoituksesta kohdentuu 62 milj. euroa yliopistoille ja 62 milj. euroa ammattikorkeakouluille. Aloituspaikkojen alakohtaisessa kohdentamisessa huomioidaan myös hoitajamitoitusesityksen edellyttämä sairaanhoitajien lisäkoulutustarve.

Valiokunta on tyytyväinen aloituspaikkojen lisäykseen, joka helpottaa tuntuvasti akuuttia hakijasumaa ja vahvistaa pidemmällä aikavälillä osaamispohjaa ja osaavan henkilöstön saatavuutta. On samalla varmistettava, että uusien aloituspaikkojen aiheuttamiin lisärahoitustarpeisiin varaudutaan myös tulevina vuosina. Valiokunta painottaa paikkojen jakautumisessa alueellisten tarpeiden huomioon ottamista ja toteaa, että esim. Uudellamaalla on vähemmän aloituspaikkoja kuin alueen väestömäärä edellyttäisi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että aloituspaikkojen riittävyyttä ja kohdentamista arvioidaan myös jatkossa ja huolehditaan siitä, että koulutus ja osaaminen vastaavat mahdollisimman hyvin kriisin jälkeen tarvittavaan osaamiseen. Erityisen tärkeää on vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta, mikä luo pohjaa pitkäjänteiselle ja laadukkaalle tutkimukselle ja sen myötä kansainväliselle menestykselle.

Valiokunta kiinnittää vielä huomiota yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen riittävyyteen, sillä vuodesta 2030 alkaen kahdella kolmasosalla päiväkodin henkilöstöstä tulee olla korkeakoulututkinto, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Viime vuosien lisäresursseista huolimatta koulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista on edelleen pulaa lähes koko Suomessa.

Valiokunta pitää myönteisenä myös korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ehdotettuja resursseja, sillä koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat olleet monille opiskelijoille henkisesti ja sosiaalisesti raskasta aikaa. Momentille 29.40.20 ehdotetaan 6 milj. euroa opiskelijoiden ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen, minkä lisäksi momentille 33.60.35 ehdotetaan 5 milj. euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijahyvinvoinnin tukemiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Valtuus

Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2020 hyväksyä sitoumuksia 438 084 000 euron arvosta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 802 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
  • — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
  • — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
  • — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
Tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) - 3,01 3,10 -
Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein) aloitettu valmistunut valmistunut aloitettu
Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%) >50 56,8 <25 >50
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) 4 490 4 113 4 100 4 300
Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%) 45 46,1 50 80
Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) 2,3 2,3 <3,5 <3,5
Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) 1 500 1 420 1 500 1 400
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,63 3,54 3,65 3,65
Henkilötyövuodet 136,2 132,5 139 137

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 12 174 11 892 11 202
Bruttotulot 559 350 400
Nettomenot 11 615 11 542 10 802
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 645    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 719    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos 4
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -48
JTS-miljardin tuottavuussäästö -57
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 139
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -59
Palkkausten tarkistukset -23
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 32
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -700
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -28
Yhteensä -740

2020 talousarvio 10 802 000
2019 talousarvio 11 542 000
2018 tilinpäätös 11 689 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 802 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 38 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 38 000
2020 talousarvio 10 802 000
2019 tilinpäätös 11 542 000
2018 tilinpäätös 11 689 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 38 000 euroa.

02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
  • — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
Henkisten voimavarojen hallinta
  • — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.
Tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä) 218 516 221 795 219 000 226 000
Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. kuvausyksikköä) 60 74 80 85
Toiminnallinen tuloksellisuus        
Tutkijasalikäynnit 28 925 26 920 25 000 23 000
Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl) 33 792 28 806 27 000 27 000
Verkkokäyttö (käyntikerrat) 1 453 923 1 626 634 1 800 000 1 900 000
Viranomaisarkistot (hm/vuosi) 887 2 279 15 100 5 000
Digitoidut aineistot (hm/vuosi) 663 1 000 250 550
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,4 3,3 3,7 3,7
Henkilötyövuodet 224,1 203 200 200

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 20 374 20 057 20 236
Bruttotulot 1 844 600 670
Nettomenot 18 531 19 457 19 566
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 622    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 915    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Massadigitoinnin pilotti vuonna 2019 -2 500
Paperiarkistojen massadigitointi 1 500
Toimintamenojen tasomuutos 1 500
Uuden keskusarkiston väliaikaisen lisäyksen poistaminen -50
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
JTS-miljardin tuottavuussäästö -55
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 178
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -431
Palkkausten tarkistukset -28
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 41
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -35
Yhteensä 109

2020 talousarvio 19 566 000
2019 talousarvio 19 457 000
2018 tilinpäätös 17 823 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 42 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 42 000
2020 talousarvio 19 566 000
2019 tilinpäätös 20 357 000
2018 tilinpäätös 17 823 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 42 000 euroa.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 082 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa sekä tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali -sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.

Tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Julkaisujen määrä (sivua) 3 939 4 019 3 500 3 500
Kielineuvonta (vastauksia), kpl 6 540 7 060 6 000 6 000
Sähköiset aineistot1) 185 088 190 713 190 000 200 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,53 3,6 3,4 3,4
Henkilötyövuodet 77,1 78 77 77

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 1 835 1 558 1 532
Bruttotulot 455 450 450
Nettomenot 1 380 1 108 1 082
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 856    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 594    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -1
JTS-miljardin tuottavuussäästö -7
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 7
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -25
Palkkausten tarkistukset -1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1
Yhteensä -26

2020 talousarvio 1 082 000
2019 talousarvio 1 108 000
2018 tilinpäätös 1 118 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 082 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 14 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 14 000
2020 talousarvio 1 082 000
2019 tilinpäätös 1 108 000
2018 tilinpäätös 1 118 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 14 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 629 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tunnuslukuja 2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
         
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v 3 121 3 007 4 000 4 000
Tilausten määrä (kpl)/v 107 989 97 386 115 000 115 000
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,84 3,9 4 4
Henkilötyövuodet 17,9 17,4 18 18

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 1 623 1 668 1 629
Bruttotulot 3 3 3
Nettomenot 1 620 1 665 1 626
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 60    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 96    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -1
JTS-miljardin tuottavuussäästö -9
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 14
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -38
Palkkausten tarkistukset -2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 3
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -3
Yhteensä -36

2020 talousarvio 1 629 000
2019 talousarvio 1 665 000
2018 tilinpäätös 1 656 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 629 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 81 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu perustoiminnan välttämättömien tarpeiden lisärahoituksesta.


2020 IV lisätalousarvio 81 000
2020 talousarvio 1 629 000
2019 tilinpäätös 1 665 000
2018 tilinpäätös 1 656 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 81 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 4 000
2020 IV lisätalousarvio 81 000
2020 talousarvio 1 629 000
2019 tilinpäätös 1 665 000
2018 tilinpäätös 1 656 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 29 769 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
       
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 9 000 3 000 12 000
Menot yhteensä 9 000 3 000 12 000

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 1 369 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 28 000 000
Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin, SAPA (enintään) 400 000
Yhteensä 29 769 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteinen vähennys harkinnanvaraisiin avustuksiin -1 000
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen -2 000
Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) -200
Team Finland Knowledge -verkosto, palautus (siirto momentilta 24.01.01) 446
Yhteensä -2 754

2020 talousarvio 29 769 000
2019 talousarvio 32 523 000
2018 tilinpäätös 169 375 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 30 819 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 050 000 euroa talousarvioesityksen 29 769 000 euroon nähden aiheutuu tasomuutoksesta.


2020 talousarvio 30 819 000
2019 talousarvio 32 523 000
2018 tilinpäätös 169 375 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikön toimintaan ja sisäilmasairauksiin liittyvään tutkimushankkeeseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 31 119 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen

2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 400 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirustilanteen vuoksi tarvittavista toimenpiteistä opiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.


2020 IV lisätalousarvio 6 000 000
2020 talousarvio 31 119 000
2019 tilinpäätös 32 523 000
2018 tilinpäätös 169 375 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

(22.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Vuodesta 2020 alkaen uusia tutkimusinfrastruktuurihankepäätöksiä tehdään vain valtuudesta ja valtuuden maksatukseen tarvittavat määrärahat on siirretty momentille 29.40.51. Määrärahalisäys on v. 2020 2,5 milj. euroa, v. 2021 5,0 milj. euroa, 2022 7,5 milj. euroa ja 2023 8,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tutkimusinfrastruktuurit, siirto Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja v. 2020 määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa -8 500
Yhteensä -8 500

2019 talousarvio 8 500 000
2018 tilinpäätös 8 500 000

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 1 874 209 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 680 148 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 178 461 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 15 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.

Yliopistojen määrälliset tavoitteet

  2014
toteutuma
2016
toteutuma
20181)
toteutuma
20202)
tavoite
         
Alemmat korkeakoulututkinnot 13 499 14 289 13 462 14 670
Ylemmät korkeakoulututkinnot 14 859 15 321 15 162 15 395
Tohtorin tutkinnot 1 865 1 888 1 783 1 690
Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) 0,46 0,53 0,56 0,57
Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % 44,9 42,7 47,0 48,0
Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) 48,5 51,5 52,5 55,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % 38,4 41,8 43,2 45,0

1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio

2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.

3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.

4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 680 148 000
— Kansalliskirjasto 17 874 000
— Harjoittelukoulut 51 375 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus 1 610 899 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista 178 461 000
— Arvio vuoden 2020 ALV-kompensaatioksi 165 705 000
— Vuoden 2018 korvauksiin kohdennetun ALV -kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 12 756 000
Yliopistolain (558/2009) mukainen yliopistojen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 15 600 000
Yhteensä 1 874 209 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 307 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen 27 008
Indeksikorotus (2,6 %) 41 670
Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan 500
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen -4 000
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019) 40 000
Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) -674
Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa -1 000
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen 4 000
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -408
Yhteensä 107 096

2020 talousarvio 1 874 209 000
2019 talousarvio 1 767 113 000
2018 tilinpäätös 1 767 428 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 1 874 209 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:

1) 1 680 148 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään yliopistojen perusrahoitukseen

2) 178 461 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 15 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 67 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 82 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 62 000 000 euroa aiheutuu yliopistojen aloituspaikkojen kertaluonteisesta lisäyksestä vuosina 2020—2021 ja 5 000 000 euroa avoimen yliopisto-opetuksen lisäämisestä. Alustava arvio aloituspaikkojen kertaluonteisesta lisäyksestä on yhteensä 2 600. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville voidaan tarjota myös määräaikaista opintomaksuista vapauttamista avoimessa yliopisto-opetuksessa.


2020 IV lisätalousarvio 67 000 000
2020 talousarvio 1 874 209 000
2019 tilinpäätös 1 767 113 000
2018 tilinpäätös 1 767 428 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 67 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 82 600 000 euroa yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 280 096 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lippulaivahankkeet, päätösten maksatus 4 000
Tutkimusinfrastruktuurit (siirto momentilta 29.40.22 Suomen Akatemian valtuuteen 8,5 milj. euroa ja määrärahalisäys momentille 29.40.51 2,5 milj. euroa) 2 500
Valtuuspäätösten edellyttämät määrärahatarpeet, ajoituksen muutos 2 448
Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen, valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos -5 000
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 10
Palkkausten tarkistukset -2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 2
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -2
Yhteensä 3 956

2020 talousarvio 280 096 000
2019 talousarvio 276 140 000
2018 tilinpäätös 245 175 193

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 280 104 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 8 000 euroa talousarvioesityksen 280 096 000 euroon nähden aiheutuu myöntövaltuuden edellyttämistä määrärahatarpeiden tarkentumisista.


2020 talousarvio 280 104 000
2019 talousarvio 276 140 000
2018 tilinpäätös 245 175 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 280 104 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusinfrastruktuurien, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurien, rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

 

III lisätalousarvioesitys HE 66/2020 vp (8.5.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu 10 milj. euron myöntövaltuuden vuoden 2020 määrärahavaikutuksesta kohdennettavaksi kansallisen COVID-19 rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen ja uusien koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimiseen.


2020 III lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 280 104 000
2019 tilinpäätös 251 783 030
2018 tilinpäätös 245 175 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 25/2020 vp (25.5.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu 81 milj. euron myöntövaltuuden määrärahavaikutuksesta vuonna 2020 kohdennettavaksi EuroHPC-ekosysteemin osaamisen vahvistamiseen, kriisi- ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen, uuteen lippulaivahakuun, uuden joustavan kumppanuusmallin yhteistyöverkostojen rahoitukseen ja tutkimuksen kansallisten infrastruktuurien vahvistamiseen.


2020 IV lisätalousarvio 26 000 000
2020 III lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 280 104 000
2019 tilinpäätös 251 783 030
2018 tilinpäätös 245 175 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 26 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 34 164 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahapelitoiminnan tuottoarvion muutoksen kompensoinnista.


2020 VII lisätalousarvio 34 164 000
2020 IV lisätalousarvio 26 000 000
2020 III lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 280 104 000
2019 tilinpäätös 251 783 030
2018 tilinpäätös 245 175 193

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 34 164 000 euroa.

53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 105 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä pois lukien tutkimusinfrastruktuurihankkeet, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

4) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

5) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

6) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

7) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

8) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

10) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 5 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 50 673 000
Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin 5 744 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan 3 627 000
Tiedekeskus Heurekan toimintaan ja tiedekasvatusta tukeviin hankkeisiin 3 000 000
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten yhteisöjen yhteistoiminnan ja tieteellisen tiedonvälityksen edistämistä varten 5 850 000
Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien toimintaan 2 340 000
Digitaalisten tietoaineistojen löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden edistämiseen 5 000 000
Valtiontalouden ulkopuolisten tutkimuslaitosten sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 5 822 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin 600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 22 080 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle 750 000
Yhteensä 105 486 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 081
Yhteensä -2 081

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 105 486 000
2019 talousarvio 107 567 000
2018 tilinpäätös 106 188 438

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 105 486 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä pois lukien tutkimusinfrastruktuurihankkeet, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien hankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

4) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin

5) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

6) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

7) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

8) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

10) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 5 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 34 164 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu Veikkaus Oy:n tuottoarvion muutoksesta.


2020 VII lisätalousarvio -34 164 000
2020 talousarvio 105 486 000
2019 tilinpäätös 107 303 942
2018 tilinpäätös 106 188 438

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 34 164 000 euroa.

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 54 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2020 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa:Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

Vuosi Valtuus 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
                     
2015 55 631 10 752 22 259 22 370 -608 858        
2016 55 631   11 710 22 536 16 878 4 507        
2017 55 631     1 098 16 914 18 222 15 000 4 398    
2018 55 631       9 618 17 000 17 000 10 000 2 013  
2019 55 631         6 331 17 400 17 200 14 700  
2020 55 631           5 231 20 200 19 100 11 100
Yhteensä   10 752 33 969 46 004 42 802 46 918 54 631 51 798 35 813 11 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuspäätösten maksatusten ajoituksen muutos -1 000
Yhteensä -1 000

2020 talousarvio 54 631 000
2019 talousarvio 55 631 000
2018 tilinpäätös 42 801 479

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 54 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2020 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää:

1) strategiseen tutkimukseen valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti

2) strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkausmenojen sekä muiden menojen ja avustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle

3) arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 882 472 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 815 182 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 57 214 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 9 770 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.

Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy 1 050 000 euroa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen Savonlinnassa 150 paikalla vuodesta 2020 alkaen.

Kohdan 4 opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee kolmen ammattikorkeakoulun (Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Novia yrkeshögskolan) kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat ammattikorkeakoulujen sijaan Metsähallitukselle ja ammattikorkeakouluille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

  2014
toteutuma
2016
toteutuma
2018
toteutuma
20201)
tavoite
         
Ammattikorkeakoulututkinnot 22 778 23 044 24 506 22 269
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2 115 2 518 3 116 2 950
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet 1 849 1 798 1 461 1 600
Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö 1,11 1,28 1,30 1,35
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista 55,7 57,3 58,0 60,0
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista 61,7 62,2 63,0 64,0

1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2020 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 815 182 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista 57 214 000
Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukainen ammattikorkeakoulujen harkinnanvarainen rahoitus (enintään) 9 770 000
Laskennallisin perustein määräytyvä kompensaatio ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti 306 000
Yhteensä 882 472 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV -kompensaation tarkentuminen 5 603
Indeksikorotus (2,6 %) 20 367
Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan 300
Korkeakoulujen aloituspaikkamäärän lisääminen 1 050
Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus 240
Opetusmetsäkompensaatio 306
Perusrahoituksen vahvistaminen (HO 2019) 20 000
Team Finland knowledge (siirto momentille 24.01.01) -338
Yhteensä 47 528

2020 talousarvio 882 472 000
2019 talousarvio 834 944 000
2018 tilinpäätös 826 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 882 472 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 815 182 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena

2) 57 214 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) enintään 9 770 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen

4) 306 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammattikorkeakouluille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja uuden opetusmetsämallin mukaisesti.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 67 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 76 770 000 euroa ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 62 000 000 euroa aiheutuu ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteisesta lisäyksestä vuosina 2020—2021 ja 5 000 000 euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen lisäämisestä. Alustava arvio aloituspaikkojen kertaluonteisesta lisäyksestä on yhteensä 2 200. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville voidaan tarjota myös määräaikaista opintomaksuista vapauttamista avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa.


2020 IV lisätalousarvio 67 000 000
2020 talousarvio 882 472 000
2019 tilinpäätös 834 944 000
2018 tilinpäätös 826 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 67 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 76 770 000 euroa ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos 107
Yhteensä 107

2020 talousarvio 20 079 000
2019 talousarvio 19 972 000
2018 tilinpäätös 18 105 780

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 20 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään 33 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Valtion pääomitukset yliopistoihin tehdään käyttäen vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta.

Selvitysosa:Määräraha aiheutuu yliopistojen pääomittamisesta. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella 33 milj. eurolla vuonna 2020 ja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 milj. eurolla vuonna 2022. Valtion yliopistoille osoittamat pääomittamiserät kirjataan julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävää säätiöpääomaan.


2020 VII lisätalousarvio 33 000 000
2018 tilinpäätös 46 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään 33 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Valtion pääomitukset yliopistoihin tehdään käyttäen vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta.