Talousarvioesitys 2020
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2020 Suomen ensimmäisten maksuosuuksien maksamiseen. Suomen ensimmäinen maksuerä IBRD:n osalta on noin 8 075 000 euroa ja IFC:n osalta noin 6 092 000 euroa.
1) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2023 yhteensä 31 900 000 euroa.
2) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2024 yhteensä 30 200 000 euroa.
3) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleen rakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2020—2023 yhteensä 213 500 000 euroa.
Selvitysosa:Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääomakorotusten johdosta saa valtuuksilla merkitä uusia osakkeita ja sitoutua takuupääoman korotukseen Suomelle tulevan osuuden verran.
Momentin vasta-arvot on laskettu 23.4.2019 mukaisella valuuttakurssilla EUR/USD=1,1245. Määrärahaa voidaan käyttää myös arvonsäilytysvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuviin maksuihin, koska Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyy arvonsäilytysvelvoite suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Peruspääoman korotus IBRD ja IFC 1. maksuosuus | 14 200 |
| Yhteensä | 14 200 |
| 2020 talousarvio | 14 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 14 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) peruspääoman korottamisesta aiheutuvien vuoden 2020 Suomen ensimmäisten maksuosuuksien maksamiseen. Suomen ensimmäinen maksuerä IBRD:n osalta on noin 8 075 000 euroa ja IFC:n osalta noin 6 092 000 euroa.
1) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2023 yhteensä 31 900 000 euroa.
2) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2020—2024 yhteensä 30 200 000 euroa.
3) Vuonna 2020 saa sitoutua Kansainvälisen jälleen rakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen vuosina 2020—2023 yhteensä 213 500 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) Suomen ensimmäisten maksuerien osalta siten, että on IBRD:n osalta maksuerä on 8 100 000 euroa ja IFC:n osalta 6 200 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua
1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, jossa merkitään yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta arvoltaan yhteensä 35 823 769,60 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 33 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2023.
2) Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, jossa merkitään 33 952 yhtiön osaketta arvoltaan 33 952 000 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 31 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2024.
3) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin 240 068 475,40 Yhdysvaltain dollarin määräiseen takuupääomakorotukseen. Korotuksen eurovasta-arvo on 216 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys aiheutuu valuuttakurssimuutoksista.
Momentin perustelujen täydennyksellä mahdollistetaan määrärahan käyttäminen myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin.
Vuoden 2020 talousarviossa myönnetty valtuus sitoutua Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen 31 900 000 eurolla, Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen 30 200 000 eurolla ja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin takuupääomakorotukseen 213 500 000 eurolla muutetaan Yhdysvaltain dollarimääräiseksi (USD 1,1116; 1.6.2020). Samalla oikeutetaan merkitsemään Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön osakeannissa 33 952 yhtiön osaketta.
| 2020 IV lisätalousarvio | 100 000 |
| 2020 talousarvio | 14 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 100 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (International Bank for Reconstruction and Development, IBRD) ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation, IFC) Suomen ensimmäisten maksuerien osalta siten, että on IBRD:n osalta maksuerä on 8 100 000 euroa ja IFC:n osalta 6 200 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansainväliselle jälleenrakennus- ja kehityspankille suoritettuihin maksuihin sisältyviin arvonlisäveromenoihin
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua
1) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korotukseen, jossa merkitään yleisessä osakeannissa 1141 ja suunnatussa osakeannissa 1146 pankin osaketta arvoltaan yhteensä 35 823 769,60 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 33 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2023.
2) Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korotukseen, jossa merkitään 33 952 yhtiön osaketta arvoltaan 33 952 000 Yhdysvaltain dollaria, josta aiheutuu yhteensä 31 000 000 euroa menoja vuosina 2020—2024.
3) Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin 240 068 475,40 Yhdysvaltain dollarin määräiseen takuupääomakorotukseen. Korotuksen eurovasta-arvo on 216 000 000 euroa.