Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 904 711
— ikärakenne 18 710 046
— sairastavuus 6 450 623
— työttömyys 503 650
— kaksikielisyys 100 885
— vieraskielisyys 735 901
— asukastiheys 198 191
— saaristoisuus 14 528
— saaristo-osakunta 9 814
— koulutustausta 181 073
   
Kuntien rahoitusosuus 20 054 745
Valtionosuus 6 849 966
   
Lisäosat 335 164
   
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017—2019 4 100
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 763 279
   
Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus 10 000
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 841
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset -900 532
Yhteensä 7 074 155

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,46. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2018/2019 asukasluku on 5 488 130.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut muutokset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,37 prosentista 25,46 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,10 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100. Muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon 0,01 prosenttiyksikköä liittyen siihen, että peruspalvelujen valtionosuusmomentilla olevista määräaikaisista lisäyksistä ja vähennyksistä on viety kolme pysyväisluonteista vähennystä valtionosuusprosenttiin.

Valtionosuuden mitoituksessa on uusina tehtävinä otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi (1 000 000 euroa), perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen (2 000 000 euroa), subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennuksen toteutus (7 100 000 euroa) ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen (6 700 000 euroa).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että veroperustemuutoksista aiheutuvan kuntien verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan erilliseltä momentilta 28.90.35. Muutos alentaa momentin määrärahaa 1 967 000 000 euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi.

Vuonna 2020 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 2,4 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 165 980 000 euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 102 150 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 511,95 euroa/as) 2 771 891
— 6-vuotiaat (9 043,62 euroa/as) 551 996
— 7—12-vuotiaat (7 573,36 euroa/as) 2 807 565
— 13—15-vuotiaat (12 981,41 euroa/as) 2 319 506
— 16—18-vuotiaat (4 139,31 euroa/as) 726 056
— 19—64-vuotiaat (1 022,15 euroa/as) 3 248 873
— 65—74-vuotiaat (2 017,02 euroa/as) 1 389 832
— 75—84-vuotiaat (5 626,27 euroa/as) 2 038 697
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 451,07 euroa/as) 2 855 631
Sairastavuuden mukaan (1 178,00 euroa/as) 6 450 623
Työttömyyden mukaan (91,55 euroa/as) 503 650
Kaksikielisyyden mukaan (282,24 euroa/as) 100 885
Vieraskielisyyden mukaan (1 982,49 euroa/as) 735 901
Asukastiheyden mukaan (39,87 euroa/as) 198 191
Saaristoisuuden mukaan (388,47 euroa/as) 14 528
Saaristo-osakunta aseman mukaan (284,18 euroa/as) 9 814
Koulutustaustan mukaan (405,26 euroa/as) 181 073
Yhteensä 26 904 711

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 488 130
Rahoitusosuus, euroa/as 3 654,20
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 054 745

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (215,70 euroa/as) 120 102
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (65,46 euroa/as) 211 457
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 739,62 euroa/as) 3 605
Yhteensä 335 164

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 424 422 -661 143 763 279

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -79 303
— aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys -164
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 602
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 -42 334
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 -91 577
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 toteutuma -345 322
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2018 talousarvion ennakkotiedon korjaus -14 475
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -233 600
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 501
— siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään -40 000
— kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 000
— pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys -22 600
Vähennykset yhteensä -936 478
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 500
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 000
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 2 400
Lisäykset yhteensä 35 946

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 841
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 6 337

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
A1-kielen opetuksen varhentaminen 7 500
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -22 878
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus 18 207
Indeksikorotus 165 980
Kiky-leikkauksen pienentyminen 263 732
Kirjastojen perustamiskustannushankkeet -600
Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvaukset 1 378
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) -10 000
Kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto momentille 28.90.35 -1 967 000
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Muut muutokset 1 805
Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet -7 000
Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden tukeminen 2 000
Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuuden muutos 8 019
Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos -1 700
Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus 7 100
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuodelle 2020 -400
Syrjäisyyskertoimen korjaus vuosille 2017-2019 4 100
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -10 168
Vaasan keskussairaalan muutos laajan päivystyksen sairaalaksi 1 000
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 102 150
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen 6 700
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvolisävero 653
Yhteensä -1 417 422

2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 talousarvio 8 491 577 000
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 7 074 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen

3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen

4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin

5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

6) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

7) enintään 2 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 832 700 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 60 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

Selvitysosa:Lisäyksestä 550 000 000 euroa johtuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, 112 300 000 euroa peruspalvelujen valtionosuuden lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kohdennettavasta määräaikaisesta korottamisesta, 50 000 000 euroa kuntien valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen lisäyksestä, 3 400 000 euroa työttömyysturvan suojaosan määräaikaisesta korottamisesta, 60 000 000 euroa iäkkäiden palvelujen toimivuuden varmistamisesta, 17 700 000 euroa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta, mistä 5 000 000 euroa siirtona momentilta 33.60.39, ja 9 300 000 euroa vuoden 2020 valtionosuuden laskennassa käytettävien lopullisten määräytymistekijöiden vaikutuksesta sekä 30 000 000 euroa siirrosta momentilta 28.90.32.

Valtionosuuden 550 000 000 euron korotuksella helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Tästä 180 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä (32,80 euroa/asukas) ja 370 000 000 euroa kohdistetaan kuntiin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuisi 25,46 prosentista 25,51 prosenttiin vuonna 2020. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,05 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta niin, että valtionosuusprosentti on 100. Lakia muutettaisiin myös niin, että kunnille maksetaan vuonna 2020 kertaluonteinen korvaus koronapandemiaan liittyvistä lisäkustannuksista. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 106,73 euroa alle 18-vuotiasta asukasta kohden. Korotus on tarkoitus kohdentaa lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lakia muutettaisiin lisäksi niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 50,07 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Korotuksella on tarkoitus varmistaa ikäihmisten palveluiden riittävyys, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa. Lisäksi lakia muutettaisiin niin, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 9,11 euroa asukasta kohden valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta koskevan lisäyksen rahoittamiseksi

Lakia muutettaisiin myös niin, että vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 1,82 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen (aiemmin vähennys oli 7,29 euroa asukasta kohden) ja peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti 0,62 euroa asukasta kohden liittyen työttömyysturvan suojaosan korotukseen. Määrärahan muutoksessa on lain muutosten johdosta otettu huomioon lisäyksenä 805 700 000 euroa.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muun muassa hoitajien vähimmäismitoituksen asettamista iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.8.2020. Määrärahan muutoksessa on lakien muutoksen johdosta otettu huomioon lisäyksenä 17 700 000 euroa.


2020 IV lisätalousarvio 832 700 000
2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 tilinpäätös 8 730 423 729
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Kuntien taloudellinen tilanne oli jo ennen koronaepidemiaa vaikea mm. heikon tulokehityksen ja kasvaneiden sote-menojen vuoksi, mutta koronavirustilanteen myötä kuntatalouden näkymät ovat edelleen heikentyneet. Koronaepidemia ja sen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat vähentäneet kuntien verotuloja, kasvattaneet niiden menoja ja lisänneet tulevia rahoitusvastuita. Myös osa kuntien maksu- ja vuokratuotoista on jäänyt saamatta. Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain, sillä epidemia on levinnyt epätasaisesti, minkä lisäksi kuntien tulo- ja menorakenteet sekä väestö- ja elinkeinorakenteet ovat hyvin erilaisia.

Tässä vaiheessa koronaepidemian yhteisvaikutuksia on vielä vaikea ennakoida, mutta alustavasti niiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 1,6—2 mrd. euroa. On kuitenkin vaikeaa erottaa, mikä johtuu suoraan tai välillisesti koronavirusepidemian vaikutuksesta ja mikä kuntien jo muutenkin vaikeasta tilanteesta.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus esittää nyt kuntataloutta monipuolisesti tukevaa, yhteensä 1,4 mrd. euron toimenpidekokonaisuutta. Siihen sisältyy kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikainen korottaminen (550 milj. euroa), harkinnanvaraisen valtionosuuden korottaminen (50 milj. euroa), kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korottaminen (410 milj. euroa) sekä sairaanhoitopiireille kohdistettava suora valtionavustus (200 milj. euroa). Lisäksi muihin kuntia tukeviin toimiin osoitetaan yhteensä noin 300 milj. euroa (mm. joukkoliikennetuki ja avustukset varhaiskasvatukseen ja yleissivistävään koulutukseen).

Tukipaketin suurin osa (550 milj. euroa) aiheutuu kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta, josta kunnille kohdennetaan kunnallisveron tuoton heikentymisen perusteella 370 milj. euroa ja asukasluvun mukaisesti 180 milj. euroa.

Euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu erityisesti suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes valtionosuuden lisäyksistä kohdentuu Uudenmaan kunnille. Epidemian talousvaikutukset painottuvat nimenomaan näille alueille, joten on perusteltua, että myös koronatukipaketin painotus on samoilla alueilla. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen vuonna 2020. Tästä huolimatta on samalla tärkeä seurata selviytymistä niillä alueilla, joilla huoltosuhde on korkea ja kuntatalouden tila jo entuudestaan heikko.

Valtionosuuden korotukseen sisältyy myös noin 112 milj. euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaisesti. Rahoitus on tarkoitettu lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Valtionosuuden korotus on osa suurempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitetaan yhteensä noin 320 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistetaan aidosti lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen, sillä koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten arvioidaan lisäävän avun tarvetta ja palveluiden kysyntää. Valiokunta painottaa erityisesti matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä ja tehostamista sekä aikaisessa vaiheessa tarjottua tukea, jolla vähennetään kalliiden ja raskaiden erityispalveluiden tarvetta. Palveluiden saatavuutta ja riittävyyttä on myös seurattava ja tarvittaessa lisättävä tuen määrää.

Myös iäkkäiden henkilöiden lisääntynyt palvelutarve on otettu huomioon, ja valtionosuutta korotetaan 60 milj. eurolla iäkkäiden henkilöiden kuntoutus- ja muihin tukipalveluihin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös omaishoitajien asemaan, sillä useiden omaishoitajien hoitovastuu on lisääntynyt karanteenijärjestelyjen ja mm. päivätoiminnan palvelujen sulkemisen vuoksi.

Valiokunta pitää esitettyä toimenpidekokonaisuutta monipuolisena tukipakettina, joka antaa mahdollisuuden ottaa huomioon eri tavalla epidemiasta kärsineet kunnat ja kaupungit.

Kuten edellä on todettu, tässä vaiheessa arviot koronavirusepidemian kustannuksista perustuvat verrattain epävarmoihin arvioihin. On siksi tärkeää, että hallitus seuraa koronaepidemian vaikutuksia ja arvioi tukitoimenpiteiden kokonaisuutta uudelleen vaikutusarvioiden tarkentuessa. Epidemian pitkäaikaisia talousvaikutuksia on seurattava myös vuoden 2020 jälkeen. Valiokunta pitää perusteltuna myös julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää linjausta, jonka mukaan hallitus arvioi budjettiriiheen 2020 mennessä kuntatalouden tulevaisuuden näkymää ja tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.

Kuntien tukemisessa on myös tärkeää erottaa koronakriisin välittömät vaikutukset ja kuntatalouden pitkän aikavälin rakenteelliset ongelmat, kuten kuntien voimakas eriytymiskehitys, kuntien tulojen ja menojen pitkään jatkunut epätasapaino tai rakennuskannan ja infrastruktuurin heikentymisestä johtuvat suuret investointipaineet. Valiokunta muistuttaa, että pitkän aikavälin haasteet edellyttävät mm. työllisyyden vahvistamista, rakenteellisia uudistuksia sekä kuntien tuottavuutta vahvistavia toimia.

Henkilöstömitoituksen vaikutus valtionosuuteen ja momentin määrärahaan

Valtionosuuden mitoituksessa ja momentin määrärahassa on otettu huomioon 17,7 milj. euron lisäys iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen kunnille. Hallituksen esityksen (HE 4/2020 vp) mukaan lainmuutoksen oli tarkoitus astua voimaan 1.8.2020, mutta eduskuntakäsittelyssä lain voimaantuloa on lykätty kahdella kuukaudella eli lokakuun alkuun (StVM 18/2020 vp). Tämä vähentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta.

Hallintovaliokunta on kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 ja 55 §:n muuttamista koskevassa mietinnössään (HaVM 13/2020 vp — HE 90/2020 vp) todennut, että henkilöstömitoituksesta ja siihen liittyvistä tietojärjestelmämuutoksista ym. aiheutuva arvioitu kustannus on tänä vuonna noin 12,7 milj. euroa eli 5 milj. euroa aiemmin arvioitua vähemmän. Tästä johtuen peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 0,03 prosenttiyksiköllä, eikä 0,05 prosenttiyksiköllä, kuten em. hallituksen esityksessä oli ehdotettu. Uusi valtionosuusprosentti on näin ollen 25,49 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus on 74,51 prosenttia.

Edellä todetun johdosta momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 827 700 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 60 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on kertaluonteinen ja sillä pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntien talouden haasteita sekä korvaamaan koronapandemiaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja. Määräraha on tarkoitettu myös korvaamaan kunnille koronavirustestauksen kuluista aiheutuvaa sairaanhoitopiirien kuntalaskutusta. Lisäksi määräraha on tarkoitettu korvaamaan kunnille kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville henkilöille sekä koululaisille ja opiskelijoille tehtäviä kasvomaskihankintoja.

Lisäyksestä kohdennetaan 128 700 000 euroa kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä, 4 300 000 euroa kuntien 13—15 -vuotiaiden asukkaiden suhteessa ja 267 000 000 euroa vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Lisäyksestä 350 000 000 euroa kohdennetaan kuntiin niin, että lisäys jaetaan sairaanhoitopiireittäin koronapandemiaan liittyvien testien suhteessa. Kunkin sairaanhoitopiirin lisäys kohdennetaan sairaanhoitopiiriin kuuluviin kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä.


2020 VII lisätalousarvio 750 000 000
2020 IV lisätalousarvio 827 700 000
2020 talousarvio 7 074 155 000
2019 tilinpäätös 8 730 423 729
2018 tilinpäätös 8 575 483 792

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)

Momentille ehdotetaan 750 milj. euron kertaluonteista lisäystä, jolla pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntatalouden haasteita sekä korvaamaan mm. koronaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja.

Määräraha ohjataan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta ja siksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään 400 milj. euroa vuodelle 2020. Lisäyksestä 128,7 milj. euroa kohdennetaan asukasmäärän mukaan ja 267 milj. euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 milj. euroa kohdennetaan kunnan 13—15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan ja sillä korvataan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Valtionosuuksiin tehdään lisäksi 350 milj. euron korotus koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi (HaVM 20/2020 vpv — HE 207/2020 vp).

Valiokunta pitää tukitoimia perusteltuina, sillä ne turvaavat peruspalvelujen järjestämisen edellytyksiä ja vähentävät talouden sopeuttamistoimien, kuten henkilöstön lomautusten ja irtisanomisten tarvetta kunnissa. On myös tärkeää, että 400 milj. euron korotuksen pääpaino (267 milj. euroa) on kuntien verotulomenetysten korvaamisessa, sillä epidemia on heikentänyt kuntataloutta erityisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen pienentymisen kautta. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia, mutta laskennallisen valtionosuusmenettelyn kautta ei voida varmistua siitä, että korvaukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset. Kuntien tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon valtionavustusmenettelyssä, mutta hakemusten käsittely olisi silloin hallinnollisesti raskasta ja se kestäisi pitkälle vuoden 2021 puolelle. Siksi on päädytty korottamaan valtionosuuksia, jolloin lisärahoitus saadaan kuntien käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana.

Valiokunta pitää menettelyä tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon. On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Valiokunta toteaa, että koronaepidemian vuoksi myönnetty tilapäinen lisärahoitus ei poista kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, vaan haasteena on sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa. Taloutensa vahvistamiseksi kuntien tulee siksi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 750 000 000 euroa.