Talousarvioesitys 2020
20. Palvelut valtioyhteisölle
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.
Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta sekä valtionperinnöt.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu. Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.
Rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kirjanpidon siirto Palkeisiin -projektin vaikutukset on huomioitu kustannuksissa, mutta vaikutusta toiminnalliseen tehokkuuteen ei ole huomioitu. Kustannuksiin sisältyy myös Tilha- ja Valtiolle.fi-järjestelmien omistajuuden siirto Palkeisiin.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtorin keskeisin tavoite on valtionhallinnon perustietotekniikan yhtenäistäminen. Yhtenäistämisen tuloksena ympäristön ylläpito on huomattavasti nykyistä helpompaa, ja se mahdollistaa sekä kustannustason alenemisen että paremman asiakastyytyväisyyden.
Valtorin Turvallisuusverkkoyksikkö (TUVE-yksikkö) tuottaa valtion ylimmän johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoiminnan edellyttämiä turvallisuusverkon palveluja, jotka täyttävät korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. TUVE-toiminnan keskeisin tavoite on turvata TUVE-palvelujen käytettävyys kaikissa tilanteissa, jotta TUVE-palvelujen käyttövelvoitteen piirissä olevat viranomaiset voivat järjestää toimintansa kustannustehokkaasti TUVE-palvelujen laatuun ja toimivuuteen luottaen.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.
Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.
Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.
Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.
Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.
HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.
- — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
- — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
- — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
- — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
- — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 492 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
| Vaikuttavuus | |||
| Velanhallinnan tulos | > 0 | > 0 | > 0 |
| Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, % | 98 | > 95 | > 95 |
| Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin, % | 2,74 | 2,85 | 2,8 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
|---|---|---|---|
| Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 100 | > 95 | > 95 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,5 | 8,0 | 8,0 |
| Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 29 | 18 | 15 |
| Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, % | 40 | 75 | 80 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Henkilötyövuodet | 251 | 260 | 253 |
| Työtyytyväisyysindeksi (vuodesta 2017 Työyhteisöindeksi, asteikko 1—5) | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
| Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 8,5 | 8,0 | 8,0 |
| Johtajuusindeksi (asteikko 1—5) | 3,5 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 31 078 | 30 923 | 33 428 |
| Bruttotulot | 6 741 | 6 241 | 5 936 |
| Nettomenot | 24 337 | 24 682 | 27 492 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 454 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 526 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 6 064 | 5 734 | 5 610 |
| — muut tuotot | 27 | 33 | 27 |
| Tuotot yhteensä | 6 091 | 5 767 | 5 637 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 2 299 | 2 035 | 2 220 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 3 779 | 3 730 | 3 405 |
| Kustannukset yhteensä | 6 078 | 5 765 | 5 625 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 13 | 2 | 12 |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Antolainojen vakuushallinnan kehittäminen (siirto momentille 28.01.21) | -500 |
| Kansallinen tulorekisteri, liittyminen ja käyttöönotto (v. 2019 rahoitus) | -870 |
| Kansallinen tulorekisteri, liittyminen ja käyttöönotto (v. 2020 rahoitus) | 631 |
| Kuntatalouden tietopalvelun aikataulusiirtymä ja sisältölaajennus | 400 |
| Kuntatieto-ohjelma | 1 021 |
| Lainojen, johdannaisten ja leasing-sopimusten valtiontakausten tietojärjestelmämenot (v. 2019 rahoitus) | -636 |
| Maksuliike- ja laskujenvälityspalvelun kilpailutus | 90 |
| Rahoitustehtävien kehittämissuunnitelmat | 1 500 |
| Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (v. 2019 rahoitus) | -500 |
| Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (v. 2020 rahoitus) | 300 |
| Siirto momentille 28.20.11 | -500 |
| Uusien tehtävien rahoitus | -200 |
| Vahinkolajien siirto vahingonkorvausjärjestelmään ja korvauskäsittelyn digitalisointi | 2 000 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -41 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 200 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -67 |
| Palkkausten tarkistukset | -31 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 47 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -41 |
| Tasomuutos | 7 |
| Yhteensä | 2 810 |
| 2020 talousarvio | 27 492 000 |
| 2019 talousarvio | 24 682 000 |
| 2018 tilinpäätös | 24 409 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 314 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys talousarvioesityksen 27 492 000 euroon nähden on 822 000 euroa, mistä 292 000 euroa aiheutuu kuntatalouden tietopalvelusta, 125 000 euroa maksuliikenteen huoltovarmuusmenoista ja 405 000 euroa siirrosta momentilta 28.70.20 konsernilaskennan kehittämiseen.
| 2020 talousarvio | 28 314 000 |
| 2019 talousarvio | 24 682 000 |
| 2018 tilinpäätös | 24 409 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 314 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronakriisistä johtuvien yritysten auttamiseen tarkoitettujen yritystukien myöntämisen ja maksatusten hallintokuluista Valtiokonttorissa.
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2020 talousarvio | 28 314 000 |
| 2019 tilinpäätös | 24 682 000 |
| 2018 tilinpäätös | 24 409 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 80 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 28.70.23 valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankeen tehtäviin ja 60 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2020 VII lisätalousarvio | 140 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2020 talousarvio | 28 314 000 |
| 2019 tilinpäätös | 24 682 000 |
| 2018 tilinpäätös | 24 409 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.
Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.
| 2020 talousarvio | 50 000 |
| 2019 talousarvio | 50 000 |
| 2018 tilinpäätös | 258 445 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Ostolaskut, kpl | 1 389 692 | 1 260 000 | 1 507 000 |
| Myyntilaskut (kaikki), kpl | 649 949 | 695 000 | 665 000 |
| Palkkalaskelmat, kpl | 1 165 275 | 1 115 000 | 1 119 000 |
| Asiakastyytyväisyys | 3,7 | 3,8 | 3,7 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
|---|---|---|---|
| Menotositteet, kpl/htv | 18 875 | 23 000 | 25 700 |
| Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv | 44 840 | 64 000 | 55 000 |
| Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku | 9 239 | 9 500 | 10 800 |
| Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2016=100) | 117,80 | 120,45 | 116,02 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Henkilötyövuodet | 648,8 | 602 | 600 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 10,3 | 9,4 | 9,5 |
| Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro | 3,5 | 3,35 | 3,52 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 54 106 | 54 000 | 56 200 |
| Bruttotulot | 51 269 | 52 000 | 54 200 |
| Nettomenot | 2 837 | 2 000 | 2 000 |
| Siirtyvät erät | |||
|---|---|---|---|
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 000 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 696 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot | 49 601 | 52 000 | 54 200 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 48 635 | 54 000 | 56 200 |
|---|---|---|---|
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 966 | -2 000 | -2 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 102 | 96 | 96 |
| 2020 talousarvio | 2 000 000 |
| 2019 talousarvio | 2 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 2 533 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 esitys |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Tavoitteen mukaiset palvelut yhteensä, %-osuus laskutuksesta | 74 | 81 | 85 |
| joista yhtenäistetyt palvelut %-osuus laskutuksesta | 65 | 70 | 73 |
| joista tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut %-osuus laskutuksesta | 9 | 11 | 12 |
| Ei-tavoitteenmukaiset asiakaskohtaiset palvelut, %-osuus laskutuksesta | 26 | 19 | 15 |
| Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Henkilötyövuodet | 1 201 | 1 290 | 1 290 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7 | 7 | 7 |
| Työtyytyväisyys, 1—5 VMBaro | 3,6 | 3,6 | 3,7 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 317 279 | 309 239 | 343 352 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 315 904 | 306 239 | 338 352 |
| Nettomenot | 1 375 | 3 000 | 5 000 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 375 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 436 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 315 904 | 306 239 | 338 352 |
|---|---|---|---|
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 317 279 | 309 239 | 343 352 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 375 | -3 000 | -5 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 100 | 99 | 98,5 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtorin tuottaman ICT-palvelutuotannon laajentuminen | 2 000 |
| Yhteensä | 2 000 |
| 2020 talousarvio | 5 000 000 |
| 2019 talousarvio | 3 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 3 436 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 000 000 euroa.
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.
Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 8 000 |
| Yhteensä | 8 000 |
| 2020 talousarvio | 15 000 000 |
| 2019 talousarvio | 7 000 000 |
| 2018 tilinpäätös | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnon verkkomaksamisen kustannusten alentamiseen.
Selvitysosa:Hallinnon verkkomaksamispalvelua tuottaa Valtiokonttori, jonka toimintamenoissa oleva 500 000 euron osuus siirretään uudelle momentille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 28.20.01 | 500 |
| Yhteensä | 500 |
| 2020 talousarvio | 500 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnon verkkomaksamispalvelusta perittävien tulojen ja aiheutuvien menojen erotuksen kattamiseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Talousarvioesitykseen nähden momentille voidaan nettobudjetoida verkkomaksamiseen liittyvät tulot ja menot.
| 2020 talousarvio | 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hallinnon verkkomaksamispalvelusta perittävien tulojen ja aiheutuvien menojen erotuksen kattamiseen.
88. Senaatti-kiinteistöt
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 325 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 280 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2020 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 100 milj. euroa.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan (sisältäen palvelut) tulostavoitteeksi 16 milj. euroa vuodelle 2020.
Vuonna 2020 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 58,9 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2019 voiton tuloutuksena. Vuoden 2020 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 22,8 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 35 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 1,0 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 100 milj. euroa.
Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvän kassavirran toteutuminen riippuu kulloisestakin markkinatilanteesta ja sisältää siten Senaatti-kiinteistöjen ulkopuolisia epävarmuustekijöitä.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2020 (milj. euroa)
| Perusparannukset ja -korjaukset | 235 |
| Uudisrakennusinvestoinnit | 90 |
| Yhteensä | 325 |
Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)
| 2018 toteutuma liikelaitos |
konserni | 2019 ennakoitu liikelaitos |
konserni | 2020 arvio liikelaitos |
konserni | |
| Liikevaihto, milj. € | 638 | 642 | 634 | 638 | 619 | 624 |
| — Suora vuokraus | 537 | 541 | 532 | 536 | 513 | 518 |
| — Edelleenvuokraus | 84 | 84 | 84 | 84 | 86 | 86 |
| — Palvelut | 17 | 17 | 18 | 18 | 20 | 20 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 50 | 50 | 49 | 49 | 47 | 47 |
| Vuokraustoiminnan käyttökate, milj. € | 286 | 254 | 254 | |||
| — % liikevaihdosta | 45 | 45 | 41 | |||
| Poistot (sis. arvonalentumiset) | 230 | 208 | 214 | |||
| Liikevoitto, milj. € | 76 | 69 | 95 | 86 | 65 | 56 |
| — % liikevaihdosta | 12 | 11 | 15 | 14 | 10 | 9 |
| Tilikauden tulos, milj. € | 64 | 64 | 74 | 71 | 41 | 38 |
| — % liikevaihdosta | 10 | 10 | 12 | 11 | 7 | 6 |
| Taseen loppusumma | 4 481 | 4 524 | 4 508 | 4 571 | 4 576 | 4 640 |
| Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € | 135 | 35 | 35 | |||
| Investoinnit, milj. € | 240 | 300 | 325 | |||
| Investoinnit % liikevaihdosta | 38 | 47 | 53 | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta | 2 | 1,9 | 2,3 | 2,2 | 1,6 | 1,5 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta | 1,3 | 1,8 | 0,9 | |||
| Oman pääoman tuotto, % | 2,2 | 2,2 | 2,5 | 2,5 | 1,4 | 1,4 |
| Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta, valtioasiakkaat | 0,7 | 1,4 | 0,0 | |||
| Omavaraisuusaste, % | 64 | 64 | 64 | 64 | 64 | 63 |
| Henkilöstömäärä | 353 | 373 | 387 | 390 | 395 | 395 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 ennakoitu |
2020 arvio |
|
| Tuloutus tulomomenteille | |||
| 12.28.99 Takausmaksut | 1,7 | 1,3 | 1,0 |
| 13.01.04 Korot valtion lainoista | 6,4 | 5,4 | 4,5 |
| 13.05.01 Voiton tuloutus | 135 | 35 | 35 |
| 15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille | 22,9 | 19,5 | 18,3 |
| Yhteensä | 165,9 | 61,2 | 58,9 |
| 2020 talousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | — |
| 2018 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 385 milj. euroa, josta 60 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuviin menoihin.
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2020 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 120 milj. euroa.
Selvitysosa:Päätösosan kohdan 2. Investoinnit kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 2. Investoinnit ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen ja päätösosan kohta 3. Lainanotto korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 3. Lainanotto.
Investointivaltuuden korottaminen 60 milj. eurolla talousarvioesityksen 325 milj. euroon nähden aiheutuu tytäryhtiöiden purkamisesta. Tytäryhtiöiden purkamisen yhteydessä niiden omaisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöjen taseeseen, mikä kirjautuu kirjanpidossa investointimenoihin.
Lainanottovaltuuden korottaminen 20 milj. eurolla talousarvioesityksen 100 milj. euroon nähden aiheutuu tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuvista lainojen uudelleenjärjestelyistä liikelaitoksen taseeseen.
| 2020 talousarvio | — |
| 2019 IV lisätalousarvio | — |
| 2019 I lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | — |
| 2018 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 385 milj. euroa, josta 60 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 280 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin perusparannus- ja peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2020 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 120 milj. euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 442 milj. euroa, josta 60 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuviin menoihin ja 57 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen osakkuusyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (Musiikkitalo) annetun lainan uudelleen järjestelyyn.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan
- — suorittamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (1063/2010) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla Senaatti-kiinteistöille perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen peruspääomaan enintään 3 milj. euroa
- — luovuttamaan valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta annetun lain (973/2002) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan estämättä ja mainitun lain muiden edellytysten täyttyessä valtion kiinteistövarallisuutta, joka muodostuu kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalon koko osakekannasta sekä kiinteistöstä 91-12-357-6. Omaisuus sijaitsee osoitteissa Sturenkatu 4 ja Sturenkatu 2A. Osakkeet ja kiinteistö 91-12-357-6 voidaan luovuttaa myös erikseen. Omaisuus voidaan luovuttaa myös niin, että kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalon omistama kiinteistö 91-12-357-7 ja sillä olevat rakennukset luovutetaan yhdessä tai erikseen Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevan edellä mainitun kiinteistön 91-12-357-6 kanssa.
Selvitysosa:Senaatti-kiinteistöjen Musiikkitalolle myöntämä laina erääntyy takaisinmaksettavaksi syyskuussa 2020. Lainan pääoma on tällöin 57 milj. euroa. Uudelleenrahoittaminen Senaatti-kiinteistöjen myöntämällä uudella lainalla tai laina-ajan pidentämisellä ei nykyisen voimassa olevan liikelaitoslain mukaisesti ole mahdollista. Lainan takaisinmaksu toteutetaan muuttamalla Musiikkitalon velka omaksi pääomaksi Senaatti-kiinteistöjen maksamalla kertaluonteisella rahoitusvastikkeella. Järjestelyllä ei ole kassavirtavaikutusta. Senaatti-kiinteistöjen maksamat rahoitusvastikkeet raportoidaan osana investointeja.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 31/2020 vp). Puolustuskiinteistöjen muodostamiseen liittyvistä toimenpiteistä on arvioitu aiheutuvan yhteensä enintään noin 3 milj. euron kustannukset vuodelle 2020. Liikelaitokselle aiheutuu heti perustamisen jälkeen hallinnollisia kustannuksia sekä Puolustuskiinteistöjen perustamiseen liittyviä projektikustannuksia.
Myyntivaltuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungin Alppilan kaupunginosassa. Kyseessä on ns. Kulttuuritalo ja sen vieressä sijaitseva entinen kotitalousopettajaopisto sekä näiden rakennusten välinen maanalainen arkistotila.
Kiinteistön pinta-ala on 4 762 m². Sillä sijaitsee yksi maanpäällinen rakennus, joka on rakennettu vuonna 1958 ja jonka pinta-ala on noin 9 600 m². Rakennus on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1989. Sturenkatu 4:n asemakaavamerkintä on YY, kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennus on kaavassa suojeltu merkinnällä sk, rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus. KOY Helsingin Kulttuuritalo omistaa Sturenkatu 4 maapohjan ja sillä sijaitsevat rakennukset.
Kiinteistön pinta-ala on 3 943 m². Sillä sijaitsee yksi maanpäällinen rakennus, joka on rakennettu vuonna 1956 alun perin Helsingin kotitalousopettajaopiston tiloiksi. Kohteen pinta-ala on noin 4 520 m² ja se on kokonaisuudessaan vuokrattu Museovirastolle. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 2010. Sturenkatu 2A on asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi YO. KOY Helsingin Kulttuuritalo omistaa Sturenkatu 2A:lla sijaitsevat rakennukset ja Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa on Sturenkatu 2A maapohja.
Molempien myytävien kiinteistöjen alle ulottuva maanalainen arkistotila on valmistunut vuonna 2010. Se on pinta-alaltaan noin 2 080 m². Museovirasto on 21.2.2020 lausunnossaan todennut, että kiinteistöillä on oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuuta annetun lain (973/2002) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisia huomattavia kulttuurihistoriallisia arvoja. Tästä syystä kohteen luovuttamiseen tarvitaan eduskunnan suostumus myynnin aloittamiseksi.
Museoviraston lausunnossa todetaan, että molempien kiinteistöjen suojelu on rakennussuojelun näkökulmasta turvattu voimassa olevilla suojelumääräyksillä eikä niiden luovuttaminen valtion ulkopuolelle sinänsä vaarantane rakennusten arvojen säilymistä. Ratkaisevaa on löytää rakennuksille vastuullinen omistaja ja toimintoja, jotka sopivat luontevasti rakennusten ominaispiirteisiin ja turvaavat niiden historiallisen jatkuvuuden. Kulttuuritalon kohdalla on tärkeää erityisesti sen saliosan ja muidenkin mm. kokouksiin sopivien tilojen pitäminen käytössä, jossa ne ovat edelleen avoinna yleisölle. Maanalaisen arkistotilan omistaa KOY Helsingin Kulttuuritalo.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | — |
| 2019 tilinpäätös | — |
| 2018 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 442 milj. euroa, josta 60 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöiden purkamisesta aiheutuviin menoihin ja 57 milj. euroa varataan Senaatti-kiinteistöjen osakkuusyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (Musiikkitalo) annetun lainan uudelleen järjestelyyn.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan
- — suorittamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (1063/2010) 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla Senaatti-kiinteistöille perustettavan Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitoksen peruspääomaan enintään 3 milj. euroa
- — luovuttamaan valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta annetun lain (973/2002) 4 §:n 2 momentin 2 kohdan estämättä ja mainitun lain muiden edellytysten täyttyessä valtion kiinteistövarallisuutta, joka muodostuu kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalon koko osakekannasta sekä kiinteistöstä 91-12-357-6. Omaisuus sijaitsee osoitteissa Sturenkatu 4 ja Sturenkatu 2A. Osakkeet ja kiinteistö 91-12-357-6 voidaan luovuttaa myös erikseen. Omaisuus voidaan luovuttaa myös niin, että kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Kulttuuritalon omistama kiinteistö 91-12-357-7 ja sillä olevat rakennukset luovutetaan yhdessä tai erikseen Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevan edellä mainitun kiinteistön 91-12-357-6 kanssa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 472 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 330 milj. euroa.
Selvitysosa:Investointivaltuuden nosto aiheutuu ennakoitua nopeammasta toimitilahankkeiden etenemisestä, tarpeesta käynnistää uusia toimitilahankkeita, Musiikkitalon lainan uudelleenjärjestelyn yhteydessä maksuun tulevien rahoitusvastikkeiden maksamisesta ja Senaatti-kiinteistöille perustettavan Puolustuskiinteistöt -tytärliikelaitoksen pääomittamisesta. Sitoumusvaltuuden nosto aiheutuu tarpeesta varautua monivuotisten toimitilahankkeiden toteuttamiseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 31/2020 vp). Puolustuskiinteistöjen muodostamiseen liittyvistä toimenpiteistä on arvioitu aiheutuvan yhteensä enintään noin 3 milj. euron kustannukset vuodelle 2020. Liikelaitokselle aiheutuu heti perustamisen jälkeen hallinnollisia kustannuksia sekä Puolustuskiinteistöjen perustamiseen liittyviä projektikustannuksia. Kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa on myönnetty valtuus Puolustuskiinteistöjen pääomittamiseksi, mutta sen yhteydessä ei lisätty investointivaltuutta. Ehdotettavalla muutoksella lisättäisiin investointivaltuuden tasoa pääomittamisen mahdollistamiseksi.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 VII lisätalousarvio | — |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | — |
| 2019 tilinpäätös | — |
| 2018 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2020 enintään 472 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 330 milj. euroa.