Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              02. Tullin toimintamenot
              63. Takaisin maksetut verot
              97. Autoveron vientipalautus
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Verohallinto vastaa tulorekisterin toiminnasta. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Tulorekisteri on yksi tärkeimmistä kansallisen palveluarkkitehtuurin toiminnoista ja kattaa lähes kaikki kansalaiset.

Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tullit ja muut maahantuonnin yhteydessä kerättävät verot, tarjoaa palvelujaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti
  • — Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä
  • — Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia
  • — Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 415 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2019, saa vuonna 2020 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Valtuudesta aiheutuu valtiolle menoja vuoteen 2020 saakka.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % - 80 -
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % - 80 -
Tuotokset ja laadunhallinta      
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 61 60 65
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 64 65 70
Verovelkojen kertymä maksujärjestelyillä, ulosotolla ja konkurssiuhkaisilla maksukehoituksilla, % - 31 31
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet1) 4 932 4 974 4 929
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,7 9,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,63 3,62 3,62

1) Tullin verotustehtävien siirtoina Verohallintoon on huomioitu lisäyksenä vuoden 2018 alusta 3 htv maahantuonnin arvonlisäverotuksen rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten verotukseen. Lisäksi vuoden 2019 osalta on huomioitu 1 htv:n vähentyminen YTJ:n siirtyessä PRH:n vastuulle.

Verohallinto toteuttaa kokonaisarkkitehtuuriuudistusta, joka kattaa kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Uudistuksella turvataan verotuksen pidemmän aikavälin häiriötön toiminta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
     
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 6 642 6 642
Menot yhteensä 6 642 6 642

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 404 636 405 670 418 848
Bruttotulot 3 950 3 400 3 400
Nettomenot 400 686 402 270 415 448
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 127 680    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 105 082    

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2020

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ALV:n rajat ylittävän kuluttajakaupan laajentuminen, investointi 2 200
Henkilöasiakkaan reaaliaikainen tuloverotus, 1. vaihe (siirto momentille 28.01.21) -1 160
Perustoiminnan jatkuva kehittäminen 1 500
Tulorekisterin käyttöönotto Verohallinnossa -198
Valmiste- ja autoverotuksen vienti Gentaxiin (vuoden 2019 osuus) -5 300
Valmiste- ja autoverotuksen vienti Gentaxiin (vuoden 2020 osuus) 8 000
Valtionhallinnon digitalisointi ja läpinäkyvyyttä edistävät kehittämishankkeet (HO 2019) 8 000
Verotustehtävät (siirto momentilta 28.10.02) 170
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -62
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2 087
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 4 375
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -468
Palkkausten tarkistukset -712
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 1 002
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -871
Tasomuutos -1 211
Yhteensä 13 178

2020 talousarvio 415 448 000
2019 talousarvio 402 270 000
2018 tilinpäätös 378 088 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 425 448 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 415 448 000 euroon nähden aiheutuu auto- ja valmisteverotuksen tehtäväsiirtojen siirtymäkauden päättämisen lisärahoitustarpeesta.


2020 talousarvio 425 448 000
2019 IV lisätalousarvio 4 617 000
2019 talousarvio 402 270 000
2018 tilinpäätös 378 088 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 425 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2019, saa vuonna 2020 tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen valtuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa. Valtuudesta aiheutuu valtiolle menoja vuoteen 2020 saakka.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 152 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 1 152 000
2020 talousarvio 425 448 000
2019 tilinpäätös 406 887 000
2018 tilinpäätös 378 088 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 152 000 euroa.

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 166 099 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Valtuus

Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1—5) ei mitattu 4,0 ei mitata
Oikaistujen päätösten osuus tuontiverotuksessa (%) 1,6 2,2 2,2
Tullirikosten selvittämistaso (%) 88 89 89
Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa) 26 18 18
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 21 23 23
Verojäämä (%)1) 0,04 2,0 2,0
Henkilöstövoimavarat      
Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset)2) 1 859 1 860 1 920
Sairauspoissaolot (pv/htv) 12,4 10 10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,4 3,43 3,43

1) Verojäämien odotetaan kasvavan, sillä epäsäännönmukaisten toimijoiden osuus Tullin tuontiverojen kannosta kasvaa suurten toimijoiden siirtyessä Verohallinnon asiakkaiksi.

2) Ilman ylitöitä ja varallaoloa. Vuodelle 2020 on lisätty 60 htv Brexitin vaikutuksesta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 156 572 167 048 171 697
Bruttotulot1) 2 784 2 820 5 598
Nettomenot 153 788 164 228 166 099
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 279    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 30 097    

1) Momentille yhdistettiin vuoden 2018 alusta momentti 12.28.10 Tullin tulot, jonne kirjattiin maksullisen toiminnan tulot. Osa julkisoikeudellisista suoritteista (tietyt ennakkoratkaisut, tietyt rekisteröintiä koskevat päätökset ja pienille tuontierille asetetut valvonta- ja tutkimusmaksut) myydään kohtuusyistä omakustannushintaa alhaisemmalla hinnalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Afrikkalaisen sikaruton torjunta 270
Afrikkalaisen sikaruton torjunta (v. 2019 kertaluonteinen) -1 110
ENI CBC -hankkeiden omarahoitusosuus 843
Norjan rajan vastaisten toimipaikkojen perusparannus (v. 2019 rahoitus) -565
Norjan rajan vastaisten toimipaikkojen perusparannus (v. 2020 rahoitus) 278
Rajajoosepin rajanylityspaikan perusparannus (v. 2019 rahoitus) -587
Rajajoosepin rajanylityspaikan perusparannus (v. 2020 rahoitus) 259
Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -13 590
Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2020 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 10 830
UK:n EU-eron (Brexit) vaikutukset tullivalvontaan 3 300
Verotustehtävät (siirto momentille 28.10.01) -170
VETO-hankkeen siirtymäkauden ylläpito 700
Viidennen rahanpesudirektiivin mukainen pankki- ja maksutilien rekisteri 846
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -40
JTS-miljardin tuottavuussäästö -399
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1 538
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -381
Palkkausten tarkistukset -201
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 389
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -339
Yhteensä 1 871

2020 talousarvio 166 099 000
2019 talousarvio 164 228 000
2018 tilinpäätös 165 606 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) vahinkoa vastaavan korvauksen maksamiseen niille, joilta 1.5.2016 lukien on peritty virheellisen valuuttakurssimuunnon vuoksi liikaa tullimaksuja ja jotka EU:n tullikoodeksin määräaikojen soveltamisen johdosta eivät muutoin saa liikaa perittyä määrää palautuksina.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Muutos talousarvioesitykseen nähden mahdollistaa viranomaisen virheen vuoksi liikaa perittyjen tullimaksujen palauttamisen tilanteessa, jossa tullikoodeksin mukaan virheitä ei enää voida korjata oikaisuteitse. Näin palautettavien tullimaksujen määräksi on arvioitu noin 250 000 euroa.


2020 talousarvio 166 099 000
2019 IV lisätalousarvio 3 940 000
2019 talousarvio 164 228 000
2018 tilinpäätös 165 606 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 166,099 milj. euroa, joka on 1,871 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Valiokunta pitää perusteltuna, että esitykseen sisältyy lisäyksenä 3,3 milj. euroa, jolla varaudutaan Brexitin aiheuttamaan tulli-ilmoitusten määrän kasvuun. Tulli on jo käynnistänyt tarvittavan 60 lisähenkilön rekrytoinnin. Muina lisäyksinä esitetään 846 000 euroa rahanpesudirektiivin mukaisen pankki- ja maksutilien rekisterin vuotuiseen ylläpitoon ja 700 000 euroa siirtymäkauden järjestelyihin liittyen Tullin verotustehtävien siirtoon Verohallinnolle. Tarpeen on myös lisätä ENI CBC -hankkeiden omarahoitusosuutta (843 000 euroa) ja afrikkalaisen sikaruton torjuntaan kohdistettavia resursseja (270 000 euroa). Määrärahaa puolestaan alentavat kertaluonteisten erien poistaminen ja ICT-menojen siirrot momenttien välillä (koskien tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistusta).

Valiokunta pitää myönteisenä, että Tulli on pystynyt vakiinnuttamaan henkilöstönsä määrän (1 860 henkilötyövuotta) vuonna 2019. Myös poistumaa on voitu korvata pitkästä aikaa suunnitelmallisesti sellaisiin tehtäviin, joihin on ollut suurin tarve. Voimavaroja on tärkeää kehittää samassa suhteessa kaikkien PTR-yhteistyötä tekevien — Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen — osalta, jotta tiivis viranomaistyö on tasapainoista ja toimintaedellytykset yhtäläisiä.

Valiokunta toteaa, että vuodelle 2020 esitettävät määrärahat vastaavat Tullin pakollisten kustannusten lisäyksiin muilta osin paitsi julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) käyttöönoton aiheuttamien kustannusten osalta (1,146 milj. euroa). Lisäksi vuonna 2021 alv-alarajan poistaminen aiheuttaa merkittävän lisätyövoimatarpeen, jota ei ole täysin huomioitu kehyspäätöksessä.

Valiokunta korostaa, että sujuva tulliselvitysprosessi ja asiointi rajoilla edistävät Suomen ulkomaankauppaa ja toisaalta estävät kiellettyjen tuotteiden (kuten huumeiden) pääsyä maahan sekä harmaata taloutta. Valvontatyön tehokkuus ja toimiminen oikea-aikaisesti ennen kuin tavarat päätyvät vähittäismyyntiin tai muille vastaanottajille on riippuvainen osaavan henkilöstön määrästä sekä laitteistojen riittävyydestä ja tasokkuudesta. Lähivuosina Tulli tarvitsee lisärahoitusta erityisesti rikostorjunnan operatiivisen toiminnan kehittämiseen mm. poikkeamien tunnistamiseen, biometrisen tunnistamisen ja hahmontunnistuksen kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 166 099 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) vahinkoa vastaavan korvauksen maksamiseen niille, joilta 1.5.2016 lukien on peritty virheellisen valuuttakurssimuunnon vuoksi liikaa tullimaksuja ja jotka EU:n tullikoodeksin määräaikojen soveltamisen johdosta eivät muutoin saa liikaa perittyä määrää palautuksina.

Valtuus

Vuonna 2020 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankintaan myönnetyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 328 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen hankkeissa saa tehdä sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien yhteensä enintään 64 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 660 000 euroa aiheutuu varautumisesta arvonlisäverodirektiivin muutosten aiheuttamiin kertaluonteisiin menoihin ja 668 000 euroa TUVE-palveluiden käyttövelvoitteesta aiheutuvista lisämenoista.

Valtuuden lisäys 10 500 000 euroa aiheutuu Euroopan komission tekemistä muutoksista voimaantulon aikatauluun (MASP), jotka vaikuttavat tullauksen kokonaisuudistukseen. Aikataulu on muuttunut alkuperäisestä viisi vuotta pidemmäksi (2015—2025). Aikataulun pidentyminen ja eurooppalaisen vaatimusmäärityksen siirtyminen on vaikuttanut hankkeen toteutukseen ja nostanut sen kustannuksia. Kustannuksiin vaikuttaa myös arvonlisäveron kantorajan poisto, joka on tulossa voimaan 2021 alusta.


2020 IV lisätalousarvio 4 328 000
2020 talousarvio 166 099 000
2019 tilinpäätös 168 168 000
2018 tilinpäätös 165 606 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 4 328 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen hankkeissa saa tehdä sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien yhteensä enintään 64 700 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 429 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 990 000 euroa aiheutuu covid-19 -pandemian aiheuttamista lisämenoista, jotka liittyvät sisärajavalvonnan palautukseen ja varustautumiseen sekä 439 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 1 429 000
2020 IV lisätalousarvio 4 328 000
2020 talousarvio 166 099 000
2019 tilinpäätös 168 168 000
2018 tilinpäätös 165 606 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 429 000 euroa.

03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 11 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 16 48 64
Sairauspoissaolot, pv/htv - 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro - 3,62 3,62

2020 talousarvio 11 980 000
2019 talousarvio 11 980 000
2018 tilinpäätös 1 727 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 11 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan nettomäärärahana.

Selvitysosa:Muutos nettobudjetoinniksi mahdollistaa mm. erillisrahoituksen tulouttamisen momentille. Momentti on luonteeltaan toimintameno.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 11 980 000
2019 tilinpäätös 11 980 000
2018 tilinpäätös 1 727 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan nettomäärärahana.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 265 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös positiivisen luottotietorekisterin hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönoton vaatimaan valmisteluun.

Selvitysosa:Lisäyksestä 250 000 euroa on siirtoa momentilta 28.01.01 positiivisen luottotietorekisterin hankinnan valmisteluun ja 15 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista.

Perustelujen täydentäminen mahdollistaa positiivisen luottotietorekisterin hankinnan valmistelusta ja hankinnasta aiheutuvien menojen maksamisen.


2020 VII lisätalousarvio 265 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 11 980 000
2019 tilinpäätös 11 980 000
2018 tilinpäätös 1 727 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 265 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös positiivisen luottotietorekisterin hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönoton vaatimaan valmisteluun.

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio -16 600
Yhteensä -16 600

2020 talousarvio 8 000 000
2019 talousarvio 24 600 000
2018 tilinpäätös 22 025 683

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuonna 2012 tehdyn veronhuojennuspäätöksen mukaisista takaisinmaksuista, joita suoritetaan vuonna 2020 aiemmin arvioitua enemmän.


2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 8 000 000
2019 tilinpäätös 25 406 659
2018 tilinpäätös 22 025 683

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

 

V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtiovarainministeriön heinäkuussa 2020 tekemän arvonlisäveron huojennuspalautuspäätöksen maksatuksesta vuonna 2020.


2020 V lisätalousarvio 21 000 000
2020 IV lisätalousarvio 10 000 000
2020 talousarvio 8 000 000
2019 tilinpäätös 25 406 659
2018 tilinpäätös 22 025 683

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 000 000 euroa.

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)

3) autoverolain (1482/1994) 65 §

4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti

5) tullilain 93 § (304/2016)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994)

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).


2020 talousarvio 15 000 000
2019 talousarvio 15 000 000
2018 tilinpäätös 15 292 015

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.


2020 talousarvio 6 000 000
2019 talousarvio 6 000 000
2018 tilinpäätös 4 157 784

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu autoveron vientipalautuksen tarkentuneesta toteutuma-arviosta.


2020 IV lisätalousarvio 3 000 000
2020 talousarvio 6 000 000
2019 tilinpäätös 5 668 683
2018 tilinpäätös 4 157 784

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.