Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen osaamisen kehittäminen ja palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä ennakoivasti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen ja ohjaus sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Pelastustoimen uudistamista jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä yhteistyössä pelastustoimen toimijoiden kanssa. Momentin 28.70.05 (siirtomääräraha 3 v) nimikettä ja perusteluja on muutettu vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa. Ko. momentin määrärahaa saa käyttää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamiseen ja siihen liittyvien valtakunnallisten kehittämis- ja kokeiluhankkeiden menojen maksamiseen sekä avustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille sekä muille yhteisöille toiminnan tehostamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden uudistamista tukeviin hankkeisiin.

Sisäministeriön tehtävänä on ohjata, yhteensovittaa ja tukea valtakunnan tasolla aluehallinnon ja alueellisen tason yhteistä varautumista. Tavoitteena on, että varautumisen alueellinen yhteensovittamistehtävä on yhdenmukaisin perustein järjestetty ja aluetason toiminta on valtakunnallisten varautumisen linjausten ja tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on myös, että alueellisten toimijoiden varautuminen ja valmius vastaavat sekä kansallisesti että alueellisesti merkittäviä riskejä.

Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuslaitos on hätätilanteissa tiedonkulun keskipiste ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta keskeinen taho, joka suurelta osin pitää yllä kansalaisten turvallisuudentunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskusten toimintakykyä ja viranomaisyhteistyötä parannetaan ja sitä kautta vahvistetaan väestön turvallisuuspalveluja.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä.

Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Tavoite 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Onnettomuuksissa menehtyneiden määrä, henkilöä 492 <492 <492
Onnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneiden määrä, henkilöä 1 098 <1 098 <1 098
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 10 013 9 500 9 500
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl)1) 5 314 5 300 5 300
Palokuolemien määrä, 5 vuoden keskiarvo, enintään (hlö) 71 <70 <70
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:56 9:56 9:20
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään2) - - 97

1) Sisältää rakennuspalovaarat

2) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2017 tutkimuksessa tulos 97 %.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 18 147 18 200 <18 200
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 93 100 100

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua ihmisen tai luonnon aiheuttamissa suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa ulkomaille ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella ja toimintavalmius vastaa palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian toimeenpano ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Pelastustoiminnan varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Suoritteet      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 113 479 110 000 110 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 013 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 4 252 2 300 2 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät 33 670 30 000 30 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 25 096 21 700 21 700
— muut tehtävät 40 448 46 500 46 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 55 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 84 80 80

1) Pelastustoimen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa. Hyvin yhteen sovitettu varautuminen mahdollistaa tehokkaan yhteisen vasteen häiriötilanteiden hallinnassa ja niistä toipumisessa.

Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen toimialueilla sekä pelastustoimen alueilla on toimivat ja aktiiviset rakenteet (valmiustoimikunnat, valmiusryhmät, foorumit), joiden puitteissa yhteensovittamisesta huolehditaan.

Tavoitteena on, että siviilivalmiuden alalla toteutetaan laaja-alaisia valmius- ja häiriötilanneharjoituksia koordinoidusti. Harjoitustoiminta on aluetasolla yhteen sovitettu eri toimijoiden (ml. puolustusvoimat) kanssa siten, että kokonaisuus palvelee mahdollisimman hyvin siviilivalmiuden toimijoiden tarpeita.

Tavoitteena on, että aluetasolla on tunnistettu laaja-alaisessa yhteistyössä sekä toimintaympäristön muutosten vaikutukset turvallisuuteen sekä arvioitu tunnistetut riskit valtakunnallisesti yhtenäisin tavoin.

Siviilivalmius 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Aluehallintovirastojen järjestämät varautumisen
yhteensovittamiseen tähtäävät tilaisuudet, lkm1)
ei mitattu 90 100
Asetetut valmiustoimikunnat, lkm / avi-toimialueet ei mitattu 2 4
Asetetut yhteensovittamisrakenteet, lkm/pelastustoimen alue ei mitattu 10/22 22/22
Aluehallintovirastojen johdolla laaditut alueelliset
harjoitussuunnitelmat, lkm2)
ei laadittu ei laadittu 6/6
Päivitetyt alueelliset riskiarviot ja avi-alueen raportit, % laaditut
arviot / alueiden lukumäärä (22 ja 6)3)
18/18 22/22 22/22

1) Esim. valmiustoimikunnan kokoukset, valmiusharjoitukset, seminaarit, keskustelutilaisuudet yms.

2) Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen johdolla laaditaan aluekohtaiset suunnitelmat erilaisista harjoituksista (sis. ajankohdat, teemat, osallistujat, keskeiset tavoitteet).

3) Vuonna 2018 alueelliset riskiarviot laadittiin maakuntajaon (18) mukaisesti aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteisellä johdolla. Riskiarviot laaditaan joka kolmas vuosi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta, sopimushenkilöstön koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka, kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimistoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin opiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan ja päivitetään työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Vuoden 2020 suunnittelun tavoitteena on varmistaa pelastusalan ammatillisen koulutuksen riittävä määrä, kun Helsingin pelastuskoululle annettu hyväksyntä ammatillisen koulutuksen antamiseen lakkaa. Hätäkeskuskoulutuksen tutkintomääriä lisätään vuodelle 2020 vastaamaan työelämän tarpeita.

Vuoden 2020 tavoitteena on toteuttaa siviilivalmiuden koulutusta koskeva itsearviointi sekä laatia sisäministeriön ohjauksessa kansallisen varautumiskoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma.

Tavoitteena on pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan periaatteiden valmistelu ja toiminnan käynnistäminen sisäministeriön ohjauksessa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 43 812 48 960 53 640
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 191 188 180
AMK-tutkintojen määrä, kpl 30 30 30
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 24 31 40
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 104 101 105
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm 411 223 220
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään     1 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään     1 000
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet 110,6 113 113
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 231 12 133 12 522
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 895 936 960
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 321 1 367 1 403
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 26 622 25 741 24 248
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 148 143 135
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,38 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,84 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 133 118 118
— josta Kriisinhallintakeskuksen osuus 24 - -
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,43 3,47 3,47
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 4,6 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 16 697 19 411 17 847
Bruttotulot 3 121 3 090 3 340
Nettomenot 13 576 16 321 14 507
— Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 12 230 12 446 12 963
— Muut pelastustoimen toimintamenot 875 1 425 1 094
— Kansainvälinen pelastustoiminta 471 450 450
— Pelastustoimen uudistus/ICT   2 000 -
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 877    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 103    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 811 1 525 1 675
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 494 526 475
— osuus yhteiskustannuksista 971 745 925
Kustannukset yhteensä 1 465 1 271 1 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 346 254 275
Kustannusvastaavuus, % 124 120 120

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto -900
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen koulutusmäärän lisääminen 500
Maakuntauudistuksen ict-muutokset -2 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija, toimikauden päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) 69
Pelastustoimen koulutuksen keskittäminen Kuopioon ja koulutuksen lisäys 600
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 72
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 84
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -190
Palkkausten tarkistukset -14
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 20
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -17
Yhteensä -1 814

2020 talousarvio 14 507 000
2019 talousarvio 16 321 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 907 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 400 000 euroa talousarvioesityksen 14 507 000 euroon nähden aiheutuu pelastusopiston toiminnan turvaamisesta.


2020 talousarvio 16 907 000
2019 talousarvio 16 321 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 16,907 milj. euroa, joka on 586 000 euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus lisäsi momentille 2,4 milj. euroa pelastusopiston toiminnan turvaamiseen täydentäessään talousarvioesitystä. Näin turvataan pelastaja- ja hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen laadullinen ja määrällinen kehittäminen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 907 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu pelastuslaitosten koronavirustorjunnan varautumisen valtakunnallisesti yhtenäisten toimien menoista.


2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 16 907 000
2019 tilinpäätös 16 326 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 88 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 24.01.01 Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa toimivan pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin 1.9.2020 lukien.


2020 IV lisätalousarvio -88 000
2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 16 907 000
2019 tilinpäätös 16 326 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 88 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 229 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 950 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 29 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 250 000 euroa covid-19 -pandemiasta aiheutuvista nettotulonmenetyksistä Pelastusopistossa ja 1 950 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 VII lisätalousarvio 2 229 000
2020 IV lisätalousarvio -88 000
2020 I lisätalousarvio 600 000
2020 talousarvio 16 907 000
2019 tilinpäätös 16 326 000
2018 tilinpäätös 17 802 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 2 229 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 950 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos maksaa toistaiseksi kaikilta osin hätäkeskusjärjestelmän ylläpitomenot.

Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2020—2023.

Tuloksellisuustavoite 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 94 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,4 4,4 4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 100 100 100
Hätäkeskuslaitos 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 793 000 3 950 000 3 950 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 705 000 2 705 000 2 705 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 837 000 1 700 000 1 700 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 61 095 54 614 60 434
Henkilötyövuodet 584,5 600 620
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 5 800 6 000 6 000
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 9,9 9,4 9,4
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 14,4 12,8 12,8
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,6 3,6 3,6
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 607 610 630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) 482 490 510
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,26 3,26 3,3
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,2 16,0 15,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
     
Hätäkeskusjärjestelmän hankinta, lisävaltuus    
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 546 546
Menot yhteensä 546 546

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 61 095 54 614 60 434
Bruttotulot 2 546 2 738 2 600
Nettomenot 58 549 51 876 57 834
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 134    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 11 440    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 484 2 738 2 600
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 288 1 446 1 378
— osuus yhteiskustannuksista 1 104 1 100 1 222
Kustannukset yhteensä 2 392 2 546 2 600
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 92 192 -
Kustannusvastaavuus, % 104 108 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Häke-uudistukseen liittyvien vuokrasopimusten päättymisten omavastuiden poistuminen 60
Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän (Erica) ylläpitomenot 3 700
Hätäkeskuspäivystäjien lisäys (35 htv) 1 750
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) 1 000
STUVEn Ericaa varten tehtävä varmistusratkaisu, kertaluonteisen erän poistuminen -786
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 241
UM:n kansalaispalvelun avustavat tehtävät, 1. sopimuskauden päättyminen (siirto momentille 24.01.01) -289
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
JTS-miljardin tuottavuussäästö -135
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 459
Palkkausten tarkistukset -49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 129
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -112
Yhteensä 5 958

2020 talousarvio 57 834 000
2019 talousarvio 51 876 000
2018 tilinpäätös 49 855 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 57,834 milj. euroa, joka on 5,958 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Hallitus esittää hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen 1 milj. euroa kevään kehyspäätökseen sisältyneen 1,75 milj. euron lisäksi. Rahoitusta lisätään vuosittain kehyskauden ajan siten, että se on 2,5 milj. euroa vuonna 2023.

Hätäkeskuslaitokselle lisättiin myös vuoden 2019 neljännessä lisätalousarviossa 2,7 milj. euroa laitoksen toiminnan varmistamiseen ja vuonna 2019 käyttöön otetun hätäkeskusjärjestelmä ERICAn toiminnan turvaamiseen. Hätäkeskuslaitos on joutunut ERICAn ohella ylläpitämään suunniteltua kauemmin vanhaa järjestelmää valtion yhteisen turvallisuusverkko TUVEn toimintaan liittyvistä epävarmuuksista johtuen.

Valiokunta pitää myönteisenä, että momentin määrärahoja on lisätty ja talousarvioesityksessä on tunnistettu Hätäkeskuslaitoksen jo pitkään jatkunut resurssivaje. Valiokunta korostaa lisäksi, että myös turvallisuusverkko TUVEn ongelmat tulee ratkaista nopeasti, etteivät ne enää aiheuta lisäkustannuksia tai muita seuraamuksia viranomaistoiminnalle.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön minimimääräksi on useassa yhteydessä linjattu 600 henkilötyövuotta. Syksyn 2019 toteutuma on 585 henkilötyövuotta. Virasto on koko olemassa olonsa ajan kamppaillut koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Myös eduskunta lisäsi vuoden 2019 talousarvioon määrärahan koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosittainen koulutusmäärä on kaksinkertaistettu (48 henkilöä vuodessa), jonka pitäisi jatkossa turvata määrällisesti riittävä henkilöstö.

Valiokunta toteaa, että ongelmat hätäkeskuspäivystäjien saatavuudessa vaikeuttavat viraston toimintakykyä äkillisissä ruuhka- ja häiriötilanteissa sekä pitkittyessään ne vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen. Vaikea henkilöstötilanne näkyy myös korkeina sairauspoissaoloina, jotka ovat lähes kaksinkertaiset valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna. Henkilöstön hyvinvointiin tulee siten kiinnittää erityistä huomiota ja parantaa sitä aktiivisesti.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus seuraa tilannetta ja turvaa Hätäkeskuslaitoksen häiriöttömän toiminnan. Virastolla on keskeinen rooli sisäisen turvallisuuden ylläpitäjänä sekä kansalaisten perusturvallisuuden tuottajana. Hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suorat vaikutukset myös hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten, kuten poliisin, pelastuslaitosten sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 57 834 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 100 000 euroa aiheutuu 112 Suomi -sovelluksen tiedoteominaisuuksien kehittämisestä ja 25 000 euroa varautumisesta hätäkeskuslaitoksen toiminnan ylläpitämiseen.


2020 II lisätalousarvio 125 000
2020 talousarvio 57 834 000
2019 tilinpäätös 54 601 000
2018 tilinpäätös 49 855 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 125 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 503 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 200 000 euroa aiheutuu hätäkeskustietojärjestelmän kehittämisestä ja muusta välttämättömästä kehittämisestä sekä aiemman järjestelmän ylläpidosta ja 303 000 euroa siirrosta momentilta 24.01.01 konsulipalvelujen asiakaspalvelutehtävien tuottamiseksi Hätäkeskuslaitoksessa 1.8.2020 lukien.


2020 IV lisätalousarvio 1 503 000
2020 II lisätalousarvio 125 000
2020 talousarvio 57 834 000
2019 tilinpäätös 54 601 000
2018 tilinpäätös 49 855 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 503 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 153 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 153 000
2020 IV lisätalousarvio 1 503 000
2020 II lisätalousarvio 125 000
2020 talousarvio 57 834 000
2019 tilinpäätös 54 601 000
2018 tilinpäätös 49 855 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 153 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 1 966 000

2020 talousarvio 1 966 000
2019 talousarvio 1 966 000
2018 tilinpäätös 2 953 256

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

 

V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 700 000 euroa aiheutuu arvioitua suuremmista metsäpalojen tähystysmenoista ja 100 000 euroa Libanonin operaatiosta (Beirutin räjähdysonnettomuus) aiheutuneista menoista.


2020 V lisätalousarvio 1 800 000
2020 talousarvio 1 966 000
2019 tilinpäätös 1 758 328
2018 tilinpäätös 2 953 256

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.