Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvontaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Oikeusministeriö asettaa ulosottolaitokselle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi keskeisimmät toimenpiteet vuodelle 2020:

  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Asianosaisille ja sidosryhmille suunnatut sähköiset palvelut ja asiakaspalvelu saatetaan vastaamaan uutta ulosottotoimen rakenneuudistushankkeen (URA) mukaista toimintamallia. Sähköisten palveluiden kehittäminen helpottaa kansalaisten asiointia ulosotossa ja parantaa asianosaisten mahdollisuuksia seurata asioidensa etenemistä.
  • — Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet vähentyvät. Toimitaan tehokkaasti osana rikostorjuntaketjua ja huolehditaan erityistäytäntöönpanon toimintaedellytyksistä.
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä. Huolehditaan täytäntöönpanotoimien tasalaatuisuudesta yhtenäistämällä työmenetelmiä. Realisointiprosessia yhdenmukaistetaan osana rakenneuudistushanketta.
  • — Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva. Huolehditaan perinnän tuloksellisuudesta ja etupainotteisuudesta URA:n täytäntöönpanovaiheessa sekä sidosryhmäyhteistyöstä velkaantumista koskevissa ongelmissa. Ulosottolaitoksessa huolehditaan ennakoivasta talousneuvonnasta. Sen tehtävänä on lisätä kansalaisten oman talouden hallintaa ja vähentää ylivelkaantumisen riskiä.

Vaativat tapaukset hoidetaan laadukkaasti ja asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Organisaatiorakenne ja toimipaikkaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista. Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa.

Ulosottotoimen rakenneuudistuksen valmistelua jatketaan niin, että uusi toimintatapa ja organisaatio otetaan käyttöön v. 2020 aikana. Ulosottolaitos organisoidaan yhden viraston malliin nykyisten 22 ulosottoviraston ja keskushallintona toimivan Valtakunnanvoudinviraston sijaan. Samalla käyttöön otetaan uusi toimintamalli, jossa ulosoton operatiiviset tehtävät jaetaan kolmeen täytäntöönpanolajiin; perustäytäntöönpanoon, laajaan täytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon. Toiminnan muutoksella ei vaaranneta oikeusturvaa ja kansalaisten mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin turvataan. Sähköisiä palveluita kehitetään, mikä helpottaa kansalaisten asiointia ulosotossa ja parantaa asianosaisten mahdollisuuksia seurata asioidensa etenemistä.

Konkurssiasiamiehen toimiston keskeisenä tavoitteena on, että taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähentyneet. Hyvän pesänhoitotavan kehittäminen tehostaa konkurssimenettelyjä ja lisää tietoisuutta suuresta kiinnijäämisriskistä. Toimenpiteinä ovat julkisselvitykset sekä velallisen ja konkurssipesien toiminnan erityistarkastusten toteuttaminen.

Tietoja henkilöstöstä

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Ulosottolaitos      
Henkilötyövuodet 1 104 1 098 1 142
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,0 10,0 10,0
Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,4 3,4
       
Konkurssiasiamiehen toimisto      
Henkilötyövuodet 10 10 10
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 3,2 4 4
Työtyytyväisyysindeksi - 3,3 3,4

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 102 299 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.

Selvitysosa:Ulosottoon arvioidaan saapuvan vireille 3 milj. asiaa (3,35 milj. asiaa v. 2018). Keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan 7,2 kuukautta (6,7 kuukautta v. 20181)). Ulosoton perintätuloksen arvioidaan olevan 1 000 milj. euroa (1 105 milj. euroa v. 2018). Ulosotossa arvioidaan käsiteltävän 570 000 velallisen asioita (577 000 velallista v. 2018).

Konkurssihakemusten määrä kasvoi 16,9 % ja aloitettujen konkurssimenettelyjen määrä 19,3 % v. 2018. Konkurssiasiamiehen valvonnassa oli 3 051 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista 467 oli julkisselvityksessä. Yrityssaneeraushakemusten määrä väheni 4,5 % ja aloitettujen saneerausmenettelyjen määrä 21,2 % edellisvuodesta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on asettanut ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toiminnalle vuodelle 2020 alustavasti seuraavat tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite/arvio
       
Käsitellyt asiat (1 000 kpl) 2 878 3 300 3 000
Peritty (milj. euroa) 1 105 1 100 1 000
Perityn euron kustannukset (euroa) 0,08 0,08 0,10
Perittyjen ja varattomien rahasaamisten suhde      
Asiamääristä, % 53 42 41
Rahamääristä, % 40 38 36
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,7 7,7 7,2
Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia) 33 31 36
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 3 007 3 022 2 627
Erikoisperinnästä tilitetty suoraan velkojille (milj. euroa) 43 20 16
Erikoisperinnän selvitettäväksi ottamat velalliset 317 350 350
Konkurssipesien erityistarkastuksia ja hallinnon tarkastuksia 118 110 100
Aloitetaan konkurssipesien julkisselvityksiä 59 55 55
Ulosottokanteluiden määrä 47 60 60
Ulosottokanteluiden käsittelyaika, kk 11 8 6

Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.20 kertyvän 73 milj. euroa. Ulosottomaksutulojen määrä vastaa noin 71 % ulosottolaitoksen kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 97 924 101 860 102 469
Bruttotulot 465 170 170
Nettomenot 97 459 101 690 102 299
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 27 271    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 31 134    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta -1 300
Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmähankkeen menot (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.05) 22
Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa (HO 2019) 1 300
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palvelumaksujen nousu 66
Valtuutettujen toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.03) -22
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -37
JTS-miljardin tuottavuussäästö -265
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 1 127
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -220
Palkkausten tarkistukset -102
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 307
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -267
Yhteensä 609

2020 talousarvio 102 299 000
2019 talousarvio 101 690 000
2018 tilinpäätös 101 322 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 247 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 102 299 000 euroon nähden on 948 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 990 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 konkurssien ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmän (Kosti-hanke) kehittämiseen ja vähennyksenä 42 000 euroa siirtona momentille 25.01.21 hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistamiseen.


2020 talousarvio 103 247 000
2019 talousarvio 101 690 000
2018 tilinpäätös 101 322 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 247 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan liittyvistä lisätehtävistä rahanpesun, taloudellisten väärinkäytösten ja muiden talousrikosten selvittämisedellytysten parantamiseen.


2020 IV lisätalousarvio 65 000
2020 talousarvio 103 247 000
2019 tilinpäätös 101 690 000
2018 tilinpäätös 101 322 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 65 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 984 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 635 000 euroa aiheutuu tietohallintomenojen kasvusta ja 349 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 984 000
2020 IV lisätalousarvio 65 000
2020 talousarvio 103 247 000
2019 tilinpäätös 101 690 000
2018 tilinpäätös 101 322 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 984 000 euroa.

95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha)

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään 22 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu ulosoton virkavaraintiliin liittyvän korkoriskin hallinnasta poikkeuksellisissa rahoitusmarkkinaolosuhteissa aiheutuviin menoihin.

Ulosottokaaren 6 luvun 23 §:n mukaan varat, joita ulosottomies säilyttää 21 tai 22 §:n mukaan, on talletettava erikseen luottolaitokseen korkoa kasvamaan, jos varat ylittävät valtioneuvoston asetuksessa säädettävän huomattavan määrän.

Negatiivisessa korkoympäristössä ulosottoviranomaisen säilytettävänä olevat rahavarat säilytetään pääosin ulosoton virkavaraintilillä. Virkavaraintilin pääomien turvaamisesta aiheutuu poikkeuksellinen korkoriski. Mahdollinen positiivinen korko hyvitetään momentille 12.25.21.


2020 VII lisätalousarvio 22 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään 22 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.