Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyöPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.

Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, joka antaa puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomi tukee kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla:

  • — naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkein painopiste. Tämä näkyy muun muassa Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa
  • — kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä 15—24-vuotiaiden osuus maailman väestöstä kasvaa 7 %. Kasvu on nopeinta kehitysmaissa. Suunnan ratkaisee se, löytyykö nuorille toimeentuloa. Suomi osoittaa varoja kehitysmaiden investointien tukemiseen Finnfundin ja muiden kanavien kautta
  • — yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen, ml. verotuskyky ja laadukas koulutus. Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja toimiva julkinen hallinto, veronkantokyky ja julkiset palvelut, hyvä oikeusjärjestelmä, riippumaton media ja vapaa kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle. Suomi kohdistaa rahoitusta kehitysmaiden verotuskyvyn ja talousosaamisen kehittämiseen. Suomi vahvistaa tukeaan oppimisen kriisin ratkaisemiseen kehitysmaissa
  • — ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Kehitysmaissa ilmastonmuutos on kohtalon kysymys. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin.

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdennetaan edellä mainituille painopistealueille. Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan.

Vuoden 2020 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä noin 0,41 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään erityisesti ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön ja -politiikan toimeenpano kohdentuu Suomen kehityspolitiikan arvojen ja periaatteiden sekä painopistealueiden edistämiseen. Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Kaikessa yhteistyössä edistetään aiempaa järjestelmällisemmin yhdenvertaisuutta sekä vähäpäästöistä kehitystä ja ilmastokestävyyttä.

Suomi edistää kehityspolitiikkaansa entistä tavoitteellisemmin sekä kahdenvälisten että monenkeskisten kumppaniensa kanssa. Suomen rahallista panostusta keskitetään erityisesti niiden toimijoiden tueksi, jotka parhaiten edistävät kehityspolitiikan tavoitteita.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä.

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan hallitusohjelman antamien suuntaviivojen mukaisesti. Suomen maa- ja aluekohtaisessa toiminnassa otetaan myös huomioon maiden omat kehitysponnistelut ja -tavoitteet, tuen tarve sekä Suomen vahvuusalueet
  • — humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun tasoa nostetaan hallituskauden aikana. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista
  • — jatketaan yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumentteja ja kehitysmaihin kohdistuvaa investointirahoitusta. Tuetaan suomalaisten yritysten osallistumismahdollisuuksia tukemalla niiden kestävää kehitystä edistävää kaupallista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa. Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Vahvistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia mm. ottamalla käyttöön kehitysyhteistyön toimintatapauudistuksen tuottamat käytännöt
  • — suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi suunnataan ensisijaisesti monivuotisiin ohjelmiin. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tuetaan.

Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut

  2018
toteutuma1)
2019
ennakoitu
2020
tavoite
       
Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%) 89 90 90
Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%) 10 8 8
Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa) 144 165 201
Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%) 38 38 40
Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa) 140 140 140
Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%) 0,11 0,15 0,15

1) Vuoden 2018 toteutuma on laskettu ennakkotietojen mukaan.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

  2012 2013 2014 2015 2016 2017 20181) 2019
                 
Määrärahat yhteensä 1 124,0 1 173,1 1 171,6 1 016,4 817,7 881,2 886,3 988,7
Maksatukset 1 026,7 1 081,1 1 232,0 1 161,0 955,7 961,4 832,8  
%-osuus BKTL:sta 0,51 0,53 0,59 0,55 0,44 0,42 0,36  

1) Vuoden 2018 maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2020 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

   
Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 674 301
Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 120 957
Sisäministeriön hallinnonalalla 50 888
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 132 106
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 7 199
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 184
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 306
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 39 402
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 2 554
Ympäristöministeriön hallinnonalalla 882
Yhteensä 1 029 779

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.


2020 talousarvio
2019 talousarvio
2018 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 684 101 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 4 000 000 eurolla vuodessa

4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeen menojen maksamiseen

5) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi

7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 219 055 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) 183 931 000
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 33 885 000
5. Humanitaarinen apu 72 500 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 300 000
9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000
Yhteensä   684 101 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisen yhteistoimintahankkeen menoja 5 800 000 euroa sekä Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 460 795 000 euroa.

Selvitysosa:

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 217 163 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 157 260 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 17 912 000
5. Humanitaarinen apu 9 000 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 660 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 4 000 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 36 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 18 000 000
Yhteensä   460 795 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta 2020
lähtien
             
Kehitysyhteistyövaltuus            
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 483 967 510 673 493 730 461 898 1 051 296 3 001 563
Vuoden 2020 sitoumukset - 119 148 103 025 100 790 137 831 460 795
Menot yhteensä 483 967 629 821 596 755 562 688 1 189 127 3 462 358

Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).

1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 219 055 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 217 163 000 euroa.

Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).

Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamissuunnitelmiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.

2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 183 931 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 157 260 000 euroa.

Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille.

Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 67 800 000 euroa.

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 33 885 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 17 912 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.

Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 72 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 9 000 000 euroa.

Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 4 480 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 660 000 euroa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään muun muassa kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.

Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta, korruption vastaista työtä ja kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta koskevien aloitteiden rahoittamiseen sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 1 450 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 4 000 000 euroa.

Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja evaluointitietokannan kehittämistä.

Kehitysyhteistyön sisäinen tarkastus vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan arvioinnista.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 75 300 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 36 800 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehitysmaiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Erityistä huomiota kiinnitetään demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.

Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin sekä kuntasektorin kehitysyhteistyöhön.

Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan pääsääntöisesti vaatimus 15 % omarahoitusosuudesta.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 700 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehitysmaille (Public Sector Investment Facility, PIF).

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on merkitty momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
DEMO ry ja uusi oikeusvaltiotoimija (siirto momentille 24.30.67) -3 000
Kehitysmaiden osallistuminen ympäristökokouksiin (siirto momentille 35.10.66) -300
Kehitysyhteistyön BKTL-tason varmistaminen (HO 2019) 71 700
Kertaluonteinen rahoitus kehitysyhteistyöhön (HO 2019 kertaluonteinen) 5 000
Liikekumppanuusohjelma -1 500
Opetussektorin eristyisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Kiovassa (siirto momentilta 24.01.01) 137
Turkin pakolaisavun koordinointiväline; Suomen kansallinen rahoitusosuus 975
Yhteistoimintahankkeiden menot -900
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -116
Tasomuutos 28 346
Yhteensä 100 342

2020 talousarvio 684 101 000
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio 583 759 000
2018 tilinpäätös 563 441 227

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 684 836 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 219 055 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 186 666 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 31 885 000
5. Humanitaarinen apu 72 500 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 300 000
9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000
Yhteensä 684 836 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa.

Valtuus

1) Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 430 395 000 euroa.

2) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2021—2028 yhteensä 30 400 000 euroa.

3) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääomakorotukseen yhteensä 470 413 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 4) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4), päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Muutos talousarvioesityksen 684 101 000 euroon nähden on 735 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 2 300 000 euroa Euroopan komission maksuosuudesta Nepalin Kaukolännen vesivarainhoidon yhteistoimintahankkeelle ja 500 000 euroa Sitran maksuosuudesta Suomen ja Afrikan kehityspankin kumppanuushankkeeseen kiertotalouden jalkauttamiseen Afrikassa sekä vähennyksenä 2 000 000 siirtona momentille 24.01.01 kehitysyhteistyöhallinnon vahvistamiseksi ministeriössä ja edustustoissa hallitusohjelman mukaisesti ja 65 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 Suomen suurlähetystössä Kiovassa toimivan opetussektorin erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin. Muutosten johdosta talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmakohtaan 2. on lisätty 2 735 000 euroa ja käyttösuunnitelmakohdasta 4. on vähennetty 1 500 000 euroa.

Talousarvioesitykseen nähden momentin valtuudesta on vähennetty 30 400 000 euroa (UA 24 020 000), joka on siirretty omaksi valtuudeksi Afrikan kehityspankin peruspääoman korotuksesta aiheutuviin menoihin sitoutumiseen vuosina 2021—2028. Lisäksi talousarvioesitykseen nähden momentille on lisätty 470 413 000 euron (UA 376 330 000) valtuus Afrikan kehityspankin takuupääomaan korotukseen sitoutumiseen. Valtuusmuutokset liittyvät Afrikan kehityspankin seitsemänteen pääomankorotukseen. Osakkeiden merkintävaluutta on UA (Unit of Account) ja valtuuksien vasta-arvot on laskettu 26.9.2019 mukaisilla valuuttakursseilla EUR/UA=1,25.


2020 talousarvio 684 836 000
2019 II lisätalousarvio
2019 talousarvio 583 759 000
2018 tilinpäätös 563 441 227

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 684,836 milj. euroa, joka on 101,077 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2019. Kokonaisuudessaan valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan noin 1,030 mrd. euroa vuonna 2020, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta.

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että kehitysyhteistyöhön esitettäviä määrärahoja lisätään ja katsoo hallituksen tavoin, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Samoin oleellista on nostaa vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille (LDC-maat) suunnattavaa tukea nykyisestä 0,15 prosentista asetetun tavoitteen mukaiseen 0,2 prosenttiin. YK-tavoitteiden saavuttamiseksi on hallitusohjelman mukaisesti tarpeen laatia aikataulutettu tiekartta. Valiokunta korostaa lisäksi, että määrärahojen kasvaessa on huolehdittava myös kehitysyhteistyön hallinnon vahvistamisesta.

Suomi toimii aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Alueellisesti Suomen panostukset painottuvat Afrikkaan.

Valiokunta pitää valittuja kehitysyhteistyön painopisteitä hyvinä ja nostaa esiin erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistamisen sekä kehitysmaiden talouden ja uusien työpaikkojen syntymisen tukemisen ja verojärjestelmien kehittämisen. Suomen vahvaa osaamisaluetta on myös koulutuksen, toimivien yhteiskuntien ja demokratiakehityksen edistäminen. Keskeisiä ovat lisäksi toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.

Ulkoministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaisesti rahoituksen kasvattamista kansalaisyhteistyöhön sekä monenkeskiseen yhteistyöhön. Vuonna 2020 monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 219 milj. euroa (172 milj. euroa vuonna 2019), maa- ja aluekohtaiseen työhön 187 milj. euroa (149 milj. euroa vuonna 2019), humanitaariseen apuun 73 milj. euroa (sama vuonna 2019), tukeen kansalaisjärjestöille 75 milj. euroa (65 milj. euroa vuonna 2019) ja Euroopan kehitysrahastoon 68 milj. euroa (74 milj. euroa vuonna 2019).

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota kansalaisjärjestöjen tukeen ja pitää tarpeellisena, että sen osuutta edelleen nostetaan hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Esitettävä avustuksen taso on 39 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015, ennen kehitysyhteistyöhön tehtyjä mittavia vähennyksiä. Jo vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelussa tulee nostaa kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustyön tuki (VGK) leikkauksia edeltäneelle tasolle. On syytä korostaa, että järjestöt tavoittavat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla. Niiden kautta kanavoitu apu vahvistaa samalla kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaa, jonka toimintamahdollisuuksia rajoitetaan yhä useammassa maassa.

Valiokunta painottaa lisäksi humanitaarisen avun tärkeää merkitystä ja pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii sen riittävästä tasosta. Tarpeellista on myös lisätä ilmastorahoitusta hallitusohjelman mukaisesti ja ottaa huomioon Suomen osuus Pariisin ilmastosopimuksen rahoitusvastuusta.

Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen, josta tulee osoittaa rahoitusta koulutussektorin järjestöhankkeisiin, joilla vahvistetaan opettajien osaamista, liikkuvuutta tai uusia yhteistyömuotoja koulutusvientiyritysten kanssa. Rahoitusta tulee osoittaa myös maailmanlaajuiselle rokotus- ja immuunikoalitiolle (Vaccinalliansen GAVI).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 685 536 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) Finnfundin toteuttamaan eristyisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 4 000 000 eurolla vuodessa

4) ministeriön ja Euroopan komission sekä ministeriön ja Sitran yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

5) Business Finlandin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi

7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 219 055 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 186 666 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 31 885 000
5. Humanitaarinen apu 72 500 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 76 000 000
9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000
Yhteensä 685 536 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa.

Valtuus

1) Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 430 395 000 euroa.

2) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2021—2028 yhteensä 30 400 000 euroa.

3) Vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääomakorotukseen yhteensä 470 413 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 212 433 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 183 618 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 32 385 000
5. Humanitaarinen apu 81 870 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000
Yhteensä 685 536 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö -6 622 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö -3 048 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö +500 000
5. Humanitaarinen apu +9 370 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle -200 000
Yhteensä   -

Käyttösuunnitelmakohtien 1., 2., 4., 5. ja 8. muutokset on tehty COVID-19 -pandemian johdosta.

Käyttösuunnitelmakohdan 4. lisäys kohdennetaan maailmanlaajuiselle rokotus- ja immuunikoalitiotoiminnalle Gavin kautta. Käyttösuunnitelmakohdan 5. lisäys kohdennetaan muun muassa COVID-19 -pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseen.

Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Erityisen tärkeää on lisätä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rahoituksen joustavuutta ja monivuotisuutta. Joustovaraa tarvitaan myös äkillisiin humanitaarisiin ja globaalien terveysuhkien aiheuttamiin kriiseihin vastaamisessa. COVID-19 -pandemian johdosta myös käyttösuunnitelmakohtien 2. ja 8. määrärahaa voidaan ohjata humanitaariseen apuun maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 II lisätalousarvio
2020 talousarvio 685 536 000
2019 tilinpäätös 583 759 000
2018 tilinpäätös 563 441 227

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 212 433 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 183 618 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 32 385 000
5. Humanitaarinen apu 81 870 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 480 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 450 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 25 700 000
Yhteensä 685 536 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 4 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 207 433 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 181 818 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 37 385 000
5. Humanitaarinen apu 87 070 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 180 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 350 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 22 700 000
Yhteensä   685 536 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 200 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 15 000 000 eurolla vuodessa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2021—2028 yhteensä 29 276 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääomakorotukseen yhteensä 458 625 000 eurolla.

Selvitysosa:Käyttösuunnitelmakohtien 2., 5., 6., 7. ja 9. muutokset on tehty COVID-19 -pandemian johdosta.

Käyttösuunnitelmakohdan 5. lisäys kohdennetaan muun muassa COVID-19 -pandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseen.

Lisäksi käyttösuunnitelmakohdasta 1. vähennetään 5 000 000 euroa, joka kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 4. käytettäväksi Partnership for Market Implementation (PMI) -hankkeeseen.

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö -5 000 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö -1 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö +5 000 000
5. Humanitaarinen apu +5 200 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus -300 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -100 000
9. Korkotuki-instrumentti -3 000 000
Yhteensä   -

Finnfundin erityisriskirahoituksen tappiokorvaussitoumusta korotetaan, siten että se on yhteensä 150 000 000 euroa vuosina 2018—2024. Finnfundin sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja koronaviruspandemia on muuttanut maailmantalouden näkymiä vaikuttaen samalla Finnfundin toimintaan.

Afrikan kehityspankin pääomankorotuksen Suomen osuus on tarkentunut, ja se on sidottu kiinteään vaihtokurssiin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 II lisätalousarvio
2020 talousarvio 685 536 000
2019 tilinpäätös 583 759 000
2018 tilinpäätös 563 441 227

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 207 433 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 181 818 0001)
3. Euroopan kehitysrahasto 67 800 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 37 385 000
5. Humanitaarinen apu 87 070 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 4 180 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 1 350 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle 75 800 000
9. Korkotuki-instrumentti 22 700 000
Yhteensä   685 536 000

1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 8 100 000 euroa ja ministeriön ja Sitran välisen yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa. Lisäksi sisältää Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 2 200 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 15 000 000 eurolla vuodessa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin peruspääoman korotukseen, josta aiheutuu menoja vuosina 2021—2028 yhteensä 29 276 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa sitoutua Afrikan kehityspankin takuupääomakorotukseen yhteensä 458 625 000 eurolla.

67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.

Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä.

Perusteilla oleva uusi oikeusvaltiotoimija loisi Suomeen vakuuttavan ja kansainvälistä tunnettuutta saavan osaamiskeskuksen oikeusvaltiotuen alalla, nojautuen vahvasti suomalaiseen oikeusalan osaamiseen erityisesti julkisissa instituutioissa ja yliopistoissa.

Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 24.30.66 3 000
Yhteensä 3 000

2020 talousarvio 3 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentti on uusi, ja sille esitetään 3,0 milj. euroa. Määrärahasta myönnettävien avustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Valiokunta pitää uutta momenttia tarpeellisena ja korostaa Suomessa olevan vahvan oikeusalan osaamisen hyödyntämistä myös kansainvälisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.

Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen hallitusohjelman ja kehityspoliittisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Näiden valtionavustusten hoitamiseen ja seurantaan liittyviin tehtäviin on tarkoituksenmukaista käyttää määräaikaisesti palkattua henkilöstöä, kuitenkin enintään yhden henkilötyövuoden verran.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 10 000 000
2019 talousarvio 10 000 000
2018 tilinpäätös 10 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 10 milj. euroa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Finnfund on valtion omistama kehitysrahoittaja, joka teki vuonna 2018 uusia sijoituspäätöksiä 154 milj. eurolla. Vuonna 2019 vastaavan luvun arvioidaan ylittävän 200 milj. euroa. Finnfund kierrättää pääomaansa uusiin kehityskohteisiin, ja sen raportoima julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukainen rahoitus ylittää valtion tekemät pääomitukset.

Finnfundin sijoituksista tehtiin 93 % kolmeen köyhimpään OECD DAC-luokkaan ja 67 % Afrikkaan vuonna 2018. Toiminnan päämääränä on yhteiskunnan pysyvät kehitysvaikutukset ja kehitysmaiden oman, vastuullisen yritystoiminnan vahvistaminen. Tulevina vuosina korostuu entisestään ilmastorahoitus (johon osoitetaan vähintään 75 % kehityspoliittisista finanssisijoituksista) ja naisten asemaa edistävien hankkeiden rahoitus. Vuonna 2018 Finnfundin sijoituskohteet työllistivät 56 000 henkilöä, joista kolmasosa oli naisia, ja sijoituskohteiden maksamat verot ja muut maksut nousivat 490 milj. euroon.

Valiokunta pitää Finnfundin toimintaa vaikuttavana sekä painottaa toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyyttä. Vastuu Finnfundin omistajaohjauksesta on ulkoministeriöllä, joka valvoo toiminnan laatua ja asettaa sille mm. vuosittaiset omistaja- ja kehityspoliittiset tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia (momentit 24.30.88 ja 24.30.89) ja siten myös Finnfundin toimintaa ohjaavat samat tavoitteet ja reunaehdot kuin lahjamuotoista kehitysyhteistyötä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä.

Valtuus

Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.

Hallitus laatii hallituskaudelle laina- ja sijoitusmuotoista kehitysyhteistyötä koskevan investointisuunnitelman, joka ohjaa investointeja hallitusohjelman painotusten ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti ilmastorahoitukseen ja vähiten kehittyneisiin maihin. Investointien vaikuttavuuden ja vastuullisuuden kriteereitä vahvistetaan ja niiden toteutumista seurataan. Vuoden 2020 myöntö- ja sopimusvaltuudet käytetään investointisuunnitelman pohjalta päätettäviin kohteisiin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2020 lähtien
         
Ennen vuotta 2020 tehtyt sitoumukset 43 330 43 330 43 330 129 990
Vuoden 2020 sitoumukset - 64 865 64 865 129 730
Menot yhteensä 43 330 108 195 108 195 259 720

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -270
Yhteensä -270

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 129 730 000
2019 talousarvio 130 000 000
2018 tilinpäätös 130 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Määrärahaa saa käyttää:

1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä

2) Afrikan kehitysrahastolle tai Maailmanpankin köyhien maiden rahastolle myönnettäviin lainoihin. Tällainen laina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Vuodelle 2020 budjetoitua määrärahaa on tarkoitus käyttää muun muassa lainan myöntämiseen Afrikan kehityspankin rahastolle. Talousarvioesitykseen nähden päätösosaan on lisätty mahdollisuus myöntää tällainen laina vakuutta vaatimatta. Päätösosaan on talousarvioesitykseen nähden lisätty myös mahdollisuus myöntää vakuudeton laina Maailmanpankin köyhien maiden rahastolle.


2020 talousarvio 129 730 000
2019 talousarvio 130 000 000
2018 tilinpäätös 130 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 129,730 milj. euroa.

Valiokunta korostaa, että YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteiden saavuttaminen vaatii erilaisia toimijoita ja toisiaan tukevia rahoitusinstrumentteja. Nykyiset vuosittaiset kehityspanokset vastaavat vain hieman yli kolmasosaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavasta rahoituksesta. Kokonaisuudessaan lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan 2 500 mrd. dollaria vuodessa. Julkinen kehitysapu ei myöskään YK:n linjauksen mukaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan merkittävää yksityistä rahoitusta.

Valiokunta painottaa, että yrityksiä ja eri toimijoita tulee kannustaa verkostoitumaan, jotta Suomi pääsisi mukaan nykyistä isompiin kansainvälisiin kehitysyhteistyöhankkeisiin vähintään samassa mittakaavassa kuin muut Pohjoismaat. Samalla on syytä muistaa, että vahva demokratia, toimiva oikeusvaltio ja hyvä hallinto ovat myös kestävän yritystoiminnan edellytyksiä. On siis huolehdittava siitä, että eri toimet ja rahoitusmuodot (lahjamuotoinen apu sekä laina- ja pääomamuotoiset finanssisijoitukset) ovat toisiaan täydentäviä ja niiden myöntämisessä ja toiminnan arvioinnissa sovelletaan parhaita kansainvälisiä periaatteita. Valtioneuvoston tulee myös jatkaa työtä kansalaisjärjestöjen osaamisen hyödyntämiseksi sijoitusmuotoisessa kehitysyhteistyössä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä

2) Afrikan kehitysrahastolle tai Maailmanpankin köyhien maiden rahastolle myönnettäviin lainoihin. Tällainen laina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta.

Valtuus

Vuoden 2020 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyön finanssisijoituksia koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2020 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 129 730 000 euroa.