Talousarvioesitys 2020

Selvitysosa:Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy ajoneuvon yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 2,7—48,9 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen WLTP-mittaustavan mukaisesti. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella.

Autoverotusta alennettiin asteittain vuosina 2016—2019. Autoverotaulukot myös sopeutettiin vuoden 2018 aikana uuteen WLTP-päästömittaustapaan, jotta voitiin huomioida mittaustavan muutoksesta aiheutuva hiilidioksidipäästöarvojen nousu. Sopeutetut verotaulukot vastaavat keskimäärin vanhaa, NEDC-mittaustavan mukaista verotasoa.

Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suuri merkitys, mutta etenkin keskipitkällä aikavälillä päästökehitys ja sähköautojen yleistyminen vaikuttavat alentavasti autoveron tuottoon.

Tavallisten taksien autoverotuki poistuu asteittain heinäkuuhun 2022 mennessä. Vuoden 2020 heinäkuussa verotuki pienenee 2 400 eurosta 1 200 euroon autoa kohden, minkä arvioidaan lisäävän autoveron tuottoa vuositasolla noin 3 milj. euroa.

Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna 2018 oli n. 117 g/km vanhan NEDC-mittaustavan mukaisesti, mikä vastaa suurin piirtein 148 g/km päästötasoa WLTP-mittaustavan mukaisesti. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien.

Merkittävin autoveroennusteen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen ennustetusta 10 000 kappaleella vaikuttaisi verotuottoon n. 55 milj. euroa.

Autoveron verotukien yhteismääräksi arvioidaan n. 89 milj. euroa vuonna 2020.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu alentuneesta autojen myyntiarviosta.

Selvitysosa:Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna 2020 varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta, samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna 2020 asunto-osakekaupan arvo nousisi 2,0 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 1,4 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Varainsiirtoveroon kohdistuu 12 verotukea, joista neljälle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin.

Selvitysosa:Vähennys johtuu makroennusteen päivittymisestä.

Selvitysosa:Tuottoarviota alentaa asunto-osakekaupan ja kiinteistökaupan aiemmin ennakoitua heikompi kehitys.

Selvitysosa:Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero on 12 % yksinoikeudella toimeenpantujen arpajaisten ja totopelien tuotosta. Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta.

Selvitysosa:Vähennys johtuu ennustepohjan heikkenemisestä sekä poikkeustilanteen aiheuttamasta pelitoiminnan tuottojen alenemisesta.

Selvitysosa:Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella.

Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuodesta 2011 alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Veroa kannetaan vain niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön.

Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa verorasituksen eroa. Tämä koskee henkilöautoja. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on fiskaalisia ja EU-oikeudellisia perusteita.

Ajoneuvoveron perusveroa on alennettu vuoden 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä vuositasolla n. 50 milj. eurolla. Päätös veronalennuksesta tehtiin vuonna 2018. Koska ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta, korotuksella on jo vaikutusta vuoden 2019 verokertymään. Lisäksi ajoneuvoveron perusvero on sopeutettu uuteen WLTP-päästömittaustapaan 1.1.2019 voimaantulevalla muutoksella, jolla huomioidaan mittaustavan muutoksesta aiheutuva hiilidioksidipäästöarvojen nousu. Uutta verotaulukkoa sovelletaan uusille autoille 1.1.2020 alkaville veropäiville.

Ajoneuvoverotuksen merkittävin verotuki on invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta. Verotukien yhteismääräksi arvioidaan 16 milj. euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tuottoarvion laskemisesta kertymätietojen perusteella.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu aiemmin arviotua suuremmasta verokertymästä.

Selvitysosa:Vero perustuu jäteverolakiin (1126/2010).