Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
              02. Yhteisövero
              03. Korkotulojen lähdevero
              04. Perintö- ja lahjavero
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2020

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 10 681 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2017 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2020 verokertymästä perustuu vuoden 2018 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2018—2020. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2018 ja 2019 tehdyt ja vuodelle 2020 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta. Vuonna 2020 ennusteeseen liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, mikä johtuu verotuksen valmistumisen aikaistumisen ja ennakkoperintämenettelyn muutosten vaikutuksista verokertymien ajoitukseen sekä Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, joista johtuen kalenterivuoden 2019 verokertymätietoja voidaan hyödyntää vuoden 2020 ennustetta laadittaessa vain osittain.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2018
ennuste
milj. €
% 2019
ennuste
milj. €
% 2020
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 132 996 3,0 137 170 3,1 141 921 3,5
— palkkatulot 89 451 4,3 92 760 3,7 96 100 3,6
— eläketulot 31 821 2,5 32 964 3,6 34 231 3,8
Pääomatulot, mistä 12 950 2,4 13 572 4,8 13 675 0,8
— luovutusvoitot 4 640 2,0 4 656 0,3 4 771 2,5
— osinkotulot 4 277 6,0 4 693 9,7 4 591 -2,2

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2020 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 3 ja 12 §:n muuttamisesta. Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Tästä yhteensä 54 milj. euroa kohdistuu valtion ansiotuloveroon. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Alun perin määräaikaiseksi vuonna 2013 säädetyn valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan eli ns. solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan edelleen. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuonna 2020 10 prosenttiyksikköä ja vuosina 2021—2023 5 prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Kotitalousvähennystä supistetaan yhteensä 95 milj. eurolla. Määräaikaisesta ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetusta laista (ns. avainhenkilölaki) tehdään pysyvä ja lähdeveron prosenttia alennetaan 35 prosentista 32 prosenttiin. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2020 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2020
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -252 -275
Työtulovähennyksen korottaminen -42 -46
Valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -7 -8
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 14 15
Kotitalousvähennyksen supistaminen 26 52
Solidaarisuusveron voimassaolon jatkaminen 100 109
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen 13 13
Yhteensä -148 -140
— josta verotuottoa lisäävät 153 189
— josta verotuottoa vähentävät -301 -329

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2017—2020 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
ennuste
2019
ennuste
2020
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 520 5 591 5 807 6 093
Pääomatulovero 2 943 3 147 3 307 3 357
Yleisradiovero 490 485 494 504

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2020 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 9 520
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 657
Yleisradiovero 504
Yhteensä 10 681

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2020 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2017. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 47 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,7 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,1 mrd. euroa) v. 2020. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,9 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen ja kotitalousvähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Verotukien lukumäärää kasvattaa työnantajan maksamien muuttokustannusten säätäminen osittain verovapaiksi.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2018—2020 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2018 2019 2020
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 540 3 700 3 850
Työtulovähennys 3 195 3 385 3 639
Kotitalousvähennys 450 455 365
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 185 190 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 265 260 235
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 70 70 75
Lapsilisien verovapaus 480 485 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 975 970 980
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 95 70 50
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 000 4 000 4 100
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 157 3 152 3 228
Yhteensä 17 912 18 237 18 717

2020 talousarvio 10 681 000 000
2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 10 672 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 9 000 000 euroa talousarvioesityksen 10 681 000 000 euroon nähden aiheutuu hallituksen antamasta talousarvioesitykseen liittyvästä esityksestä, jonka mukaan uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi elinkeinotulon ja maatilatalouden verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna verovuosina 2020—2023.


2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 III lisätalousarvio -361 000 000
2019 II lisätalousarvio 234 000 000
2019 I lisätalousarvio 156 000 000
2019 talousarvio 9 939 000 000
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 10 672 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 094 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys johtuu pääasiassa koronaviruksen aiheuttamasta taloustilanteen heikkenemisestä seuraavasta veropohjaennusteen alentumisesta. Kertymäarviossa on huomioitu myös veronmaksun lykkäyksen huojentamisen vaikutus. Vallitsevassa poikkeustilanteessa ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.


2020 II lisätalousarvio -1 094 000 000
2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 tilinpäätös 9 897 220 113
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 094 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 7 000 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin kertymäarvion korotus johtuu verotuksen maksujärjestelyihin tehdyn huojennuksen vaikutusarvion tarkentumisesta. Huojennetun maksujärjestelyjen ehtojen muuttamisesta on annettu hallituksen esitys, minkä yhteydessä koko maksujärjestelyjen huojennuksen tuottovaikutusarvio on päivitetty. Maksujärjestelypyyntöjä arvioidaan kohdistuvan ennakonpidätyksiin aiemmin ennakoitua vähemmän.


2020 IV lisätalousarvio 7 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 094 000 000
2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 tilinpäätös 9 897 220 113
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentilta vähennetään 3 000 000 euroa. Muutos johtuu verotuksen huojennetun maksujärjestelyn ehtojen muuttamisesta. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä huojennetun maksujärjestelyn korkoa alennettiin 3 prosentista 2,5 prosenttiin, minkä arvioidaan lisäävän maksujärjestelypyyntöjä. (VaVM 8/2020 vp — HE 74/2020 vp)

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 4 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 155 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu verontilityksissä sovellettavien jako-osuuksien oikaisusta, jossa valtion jako-osuutta alennetaan. Lisäksi tuottoarviossa on huomioitu kertymätietoja sekä ennakkotietoja vuoden 2019 verotuksen valmistumisesta. Vallitsevassa poikkeustilanteessa ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.


2020 VII lisätalousarvio -155 000 000
2020 IV lisätalousarvio 4 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 094 000 000
2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 tilinpäätös 9 897 220 113
2018 tilinpäätös 9 701 120 659

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 155 000 000 euroa.

02. Yhteisövero

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 456 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2019 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2018 vuoteen 2020. Arvio verovuoden 2020 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verovuoden 2018 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2019 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2017 2018
ennuste
2019
ennuste
2020
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 12,8 4,3 5,2 3,9
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 6 099 5 965 6 283 6 554
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 69,66 68,65 68,70 68,70

Vuonna 2020 voimaan tulevan yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskevan muutoksen on arvioitu pienentävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla noin 11 milj. euroa. Vuonna 2019 voimaan tulleen korkovähennysrajoitusta koskevan sääntelyn muutoksen arvioitiin kasvattavan yhteisöveron tuottoa noin 10 milj. euroa vuonna 2019 ja täysimääräisenä vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 30 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2020 voimaan tulevan rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotusta koskevan direktiiviin perustuvan muutoksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Edellä mainittujen vastakkaissuuntaisten veroperustemuutosten vaikutusten johdosta vuodelle 2020 ei ehdoteta tehtäväksi kompensaatiosta johtuvaa yhteisöveron jako-osuusmuutosta.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy hieman yli 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy noin 80 % saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2020 kertyy vielä veroja verovuosilta 2019 ja 2018.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2020

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2021 459
— verovuodelta 2020 5 354
— verovuodelta 2019 638
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 6 486
— josta valtion osuus 4 456

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 707 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 281 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella merkittävästi vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2020 talousarvio 4 456 000 000
2019 I lisätalousarvio -110 000 000
2019 talousarvio 4 428 000 000
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 367 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 89 000 000 euroa talousarvioesityksen 4 456 000 000 euroon nähden aiheutuu hallituksen antamasta talousarvioesitykseen liittyvästä esityksestä, jonka mukaan uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi elinkeinotulon ja maatilatalouden verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna verovuosina 2020—2023. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutos kompensoidaan nettomääräisesti kunnille muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuottovaikutus kunnille on neutraali.


2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 I lisätalousarvio -110 000 000
2019 talousarvio 4 428 000 000
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 4 367 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 422 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys johtuu pääasiassa poikkeustilanteen aiheuttamasta taloustilanteen heikkenemisestä ja siitä johtuvasta veropohjaennusteen alentumisesta. Kertymäarviossa on huomioitu myös veronmaksun lykkäyksen huojentamisen vaikutus. Vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta.


2020 II lisätalousarvio -1 422 000 000
2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 tilinpäätös 4 150 481 200
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 422 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 364 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu hallituksen antamista esityksistä, joiden mukaan kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn viivästyskorkoa alennetaan 3 prosenttiin. Huojennetun maksujärjestelyn vaikutusarviota on myös päivitetty tiedossa olevien maksujärjestelypyyntöjen perustella. Maksujärjestelypyyntöjä arvioidaan kohdistuvan yhteisöveroon aiemmin ennakoitua vähemmän.


2020 IV lisätalousarvio -364 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 422 000 000
2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 tilinpäätös 4 150 481 200
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa. Muutos johtuu verotuksen huojennetun maksujärjestelyn ehtojen muuttamisesta. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä huojennetun maksujärjestelyn korkoa alennettiin 3 prosentista 2,5 prosenttiin, minkä arvioidaan lisäävän maksujärjestelypyyntöjä. (VaVM 8/2020 vp — HE 74/2020 vp)

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 368 000 000 euroa.

 

V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 139 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu huojennetun maksujärjestelyn vaikutusarvion tarkentumisesta. Yritykset ovat käyttäneet maksujärjestelyä aiemmin ennakoitua vähemmän. Verotuloarviota on lisäksi korotettu kertymästä saatujen tietojen perusteella.


2020 V lisätalousarvio 139 000 000
2020 IV lisätalousarvio -368 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 422 000 000
2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 tilinpäätös 4 150 481 200
2018 tilinpäätös 4 077 751 993

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 139 000 000 euroa.

03. Korkotulojen lähdevero

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2018 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 89 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,11 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2018
toteutuma
2019
ennuste
2020
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 4,0 6,5 3,2
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,12 0,12 0,33

2020 talousarvio 38 000 000
2019 II lisätalousarvio -43 000 000
2019 talousarvio 84 000 000
2018 tilinpäätös 46 217 276

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

04. Perintö- ja lahjavero

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 733 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 154 milj. euroa vuonna 2020.


2020 talousarvio 733 000 000
2019 talousarvio 720 000 000
2018 tilinpäätös 692 262 963

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille arvioidaan kertyvän 733 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 46 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu alkuvuoden ennakoitua suuremmista kertymä- ja maksuunpanotiedoista.


2020 II lisätalousarvio 46 000 000
2020 talousarvio 733 000 000
2019 tilinpäätös 749 116 900
2018 tilinpäätös 692 262 963

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 46 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 47 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu aiemmin arvoitua suuremmasta verokertymästä.


2020 VII lisätalousarvio 47 000 000
2020 II lisätalousarvio 46 000 000
2020 talousarvio 733 000 000
2019 tilinpäätös 749 116 900
2018 tilinpäätös 692 262 963

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 47 000 000 euroa.