Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
            62. Eräät valtionavut
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2019

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 68 319 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eduskunta on 27.4.2018 hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 8/2018). Lisäksi hallitus tulee antamaan eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta.

Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virastolla on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä (maksajavirastotehtävät). Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuoden 2019 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todettujen toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden lisäksi seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — vakiinnutetaan Ruokaviraston toiminta
  • — tuotetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt
  • — osallistutaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tulevien maakuntien kanssa käytävään vuoropuheluun alue- ja paikallishallinnon uudistamisesta.

Viraston tunnusluvut

  2019
tavoite
   
Toiminnallinen tehokkuus  
Taloudellisuusindeksi (2019=100) 100
Tuottavuusindeksi (2019=100) 100
Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa 93
Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa 89

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2019
esitys
   
Bruttomenot 103 516
Bruttotulot 35 197
Nettomenot 68 319

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2019
esitys
   
Julkisoikeudelliset suoritteet  
Maksullisen toiminnan tuotot  
— suoritteiden myyntituotot 20 168
— muut tuotot -
Tuotot yhteensä 20 168
   
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset  
— erilliskustannukset 15 091
— osuus yhteiskustannuksista 5 077
Kustannukset yhteensä 20 168
   
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -
Kustannusvastaavuus, % 100
   
Muut suoritteet  
Maksullisen toiminnan tuotot  
— suoritteiden myyntituotot 3 648
— muut tuotot -
Tuotot yhteensä 3 648
   
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset  
— erilliskustannukset 3 094
— osuus yhteiskustannuksista 1 554
Kustannukset yhteensä 4 648
   
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 000
Kustannusvastaavuus, % 78
   
Hintatuki 1 000
   
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 100

Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalaiksi ja laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:n ja 5 luvun 2 §:n muuttamisesta säädettäisiin elintarvikemarkkinavaltuutetusta. Elintarvikemarkkinavaltuutetulla olisi toimisto, joka toimisi perustettavan Ruokaviraston yhteydessä. Toimistossa olisi valtuutetun lisäksi kaksi esittelijää. Valtuutetun tehtävänä olisi esimerkiksi antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin momentin määrärahaa on mahdollista käyttää enintään 500 000 euroa.

Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 800 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 1 000 000 euroa.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 234 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 412
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20) 1 340
Kasvinsuojeluaineiden käytön valvonnan ohjaus (siirto momentilta 32.40.05) 35
Maaseudun Hyrrä-tukien sähköisen käsittelyketjun kehittämishanke (v. 2019) (siirto momentilta 28.70.20) 832
Mitpan siirtoon sisältymätön VES/TES palkkaratkaisun vaikutus 179
Nautarekisterin uudistaminen (siirto momentilta 30.01.23) 1 500
Peltotukivalvonnan menetelmien suunnittelu ja pilotointi (siirto momentilta 30.01.23) 200
Siirto momentilta 30.20.02 (640 htv) 38 091
Siirto momentilta 30.20.03 (198 htv) 22 380
Siirto momentilta 30.70.01 (130 htv) 1 350
Yhteensä 68 319

2019 talousarvio 68 319 000

(02.) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Elintarviketurvallisuusvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 640.

Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomäärärahaa on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -657
Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01) -38 091
Palkkausten tarkistukset 928
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -8
Toimintamenojen tuottavuussäästö -193
Toimintamenosäästö (HO 2015) -21
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -81
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 299
Vuokramenojen indeksikorotus 26
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -27
Yhteensä -38 125

2018 I lisätalousarvio 1 474 000
2018 talousarvio 38 125 000
2017 tilinpäätös 40 262 000

(03.) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Maaseutuvirasto (Mavi) lakkautetaan 1.1.2019 lukien ja sen tehtävät siirretään Ruokavirastoon. Maaseutuvirastosta Ruokavirastoon siirtyvien henkilövuosien kokonaismäärä on 198.

Vuoden 2018 käyttämättä jäänyt siirtomääräraha on käytettävissä Ruokavirastossa vuonna 2019.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ruokaviraston perustaminen (siirto momentille 30.20.01) -22 380
Palkkausten tarkistukset 342
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -3
Toimintamenojen tuottavuussäästö -112
Toimintamenosäästö (HO 2015) -11
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -53
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -32
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 81
Vuokramenojen indeksikorotus 6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -16
Yhteensä -22 178

2018 I lisätalousarvio 1 943 000
2018 talousarvio 22 178 000
2017 tilinpäätös 24 202 000

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kunnille maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 1 448 000
Kasvintuhoojien torjunta 100 000
Yhteensä 5 948 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 5 948 000
2018 talousarvio 5 948 000
2017 tilinpäätös 5 500 341

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 318 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2014 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2016 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprossiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 326,8 323,2 318,7
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 25,1 23,2 20,4
   Pohjoinen tuki 296,3 294,5 292,8
   Muu kansallinen tuki 5,4 5,5 5,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maatalouden kannattavuustilanteen parantamiseen liittyvän lisäyksen poisto -6 700
Yhteensä -6 700

2019 talousarvio 318 700 000
2018 I lisätalousarvio -2 060 000
2018 talousarvio 325 400 000
2017 tilinpäätös 327 900 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 529 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) vuonna 2018 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

4) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä vuosina 2017—2020.

Momentilta maksettavassa koulujakelujärjestelmätuen määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen rahoitettavaksi momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Tältä momentilta maksetaan kouluvuosien 2017/2018 ja 2018/2019 koulujakelujärjestelmästä aiheutuneita maksuja. Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2019 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 525 000 000
— Perustuki 254 000 000
— Viherryttämistuki 157 500 000
— Nuoren viljelijän tuki 10 500 000
— Tuotantosidonnainen tuki 103 000 000
   
EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä 4 700 000
— EU-yksityisen varastoinnin tuki 1 200 000
— Koulujakelujärjestelmä1) 3 500 000
Yhteensä 529 700 000

1) Järjestelmään kuuluvat liitännäistoimenpiteet ja kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinainen koulujakelujärjestelmä on budjetoitu momentille 30.20.46.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulujakelujärjestelmän siirto momentille 30.20.46 kouluvuodesta 2019/2020 lähtien -1 430
Yhteensä -1 430

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 529 700 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 531 130 000
2017 tilinpäätös 533 706 680

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2019 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2020 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2017 tai 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2019.

Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 86 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.

Vuonna 2019 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 290 710 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 122 098 000 euroa ja kansallista osuutta 168 612 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2017
budjetoitu 2018 esitys
2019
             
Ympäristökorvaukset 666,259 920,072 1 586,331 1 014,847 240,027 241,027
Luonnonmukainen tuotanto 136,920 189,080 326,000 151,526 48,683 48,683
Neuvonta 14,280 19,720 34,000 7,381 1,000 1,000
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,520 3,480 6,000 1,588 1,000 -
Yhteensä1) 819,979 1 132,352 1 952,331 1 175,342 290,710 290,710

1) Lisäksi momentilla on käytettävissä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2019 2020 2021 2022 2023— Yhteensä
vuodesta
2019
lähtien
Valtuus vuodesta 2020
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 289,410 10,000 10,000 10,000 10,000 329,410 20,000
 vuonna 2019 tehtävät sitoumukset ja sopimukset 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
  — luonnonmukainen tuotanto 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
 ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 284,410 5,000 5,000 5,000 5,000 304,410 -
  — ympäristökorvaukset 240,727 - - - - 240,727 -
  — luonnonmukainen tuotanto 43,683 5,000 5,000 5,000 5,000 63,683 -
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,300 - - - - 0,300 -
Menot yhteensä 289,710 10,000 10,000 10,000 10,000 329,710 20,000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 290 710 000
2018 talousarvio 290 710 000
2017 tilinpäätös 300 043 000

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 520 788 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2019 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 520 788 000
— EU-osuus 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 289 567 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2017
budjetoitu
2018
esitys
2019
               
Luonnonhaittakorvaukset 760,200 1 049,800 1 830,300 3 640,300 2 333,787 518,738 520,788

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015 säästö) -6 950
Rakenteelliset muutokset (HO 2015 säästö) -1 000
Tasomuutos 10 000
Yhteensä 2 050

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 520 788 000
2018 talousarvio 518 738 000
2017 tilinpäätös 572 888 000

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 635 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin sekä kouluvuodesta 2019/2020 lähtien varsinaiseen koulujakelujärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Koulujakelujärjestelmään liittyvässä määrärahassa on otettu huomioon järjestelmän siirtyminen momentilta 30.20.41 rahoitettavaksi tältä momentilta kouluvuodesta 2019/2020 alkaen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmän ja sen liitännäistoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %. Varsinaisen koulujakelujärjestelmän rahoitus on vielä kouluvuoden 2018/2019 osalta momentilla 30.20.41.

Koulujakelujärjestelmän liitännäistoimiin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013) 205 000 103 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) 2 800 000 2 800 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) 5 430 000 5 430 000
— josta kouluvuoden 2019/2020 koulujakelujärjestelmä 4 930 000 4 930 000
— josta liitännäistoimenpiteet 500 000 500 000
Yhteensä 10 635 000 10 533 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulujakelujärjestelmän 2019/2020 lisämäärärahatarve 3 500
Koulujakelujärjestelmän siirto momentilta 30.20.41 kouluvuodesta 2019/2020 alkaen 1 430
Yhteensä 4 930

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 10 635 000
2018 talousarvio 5 705 000
2017 tilinpäätös 5 105 000

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia sekä ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elintarvikealan erityisasiantuntija Suomen suurlähetystössä Pekingissä (siirto momentilta 24.01.01) 26
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK) -150
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pro Luomu) (EK) -100
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -1 500
Yhteensä -1 724

2019 talousarvio 1 395 000
2018 I lisätalousarvio 3 500 000
2018 talousarvio 3 119 000
2017 tilinpäätös 6 839 000

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 177 000 euroa, joita varten arvioidaan tarvittavan 170 000 euron budjettisiirto. Loppu arvioidaan katettavan rahaston omasta pääomasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -30
Yhteensä -30

2019 talousarvio 170 000
2018 talousarvio 200 000
2017 tilinpäätös 200 000

(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -49 000
Yhteensä -49 000

2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 49 000 000
2017 tilinpäätös 48 000 000

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 130 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä 5 717 000

2019 talousarvio 5 717 000
2018 talousarvio 5 717 000
2017 tilinpäätös 5 767 000