Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2019

7.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaPDF-versio

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2019 n. 72 400 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,37 mrd. euroa.

Valtion sopimuskaudelle 1.2.2018—31.3.2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti v. 2018 palkkoja tarkistettiin 1.4.2018 lukien yleiskorotuksella 1,00 % ja 1.6.2018 lukien 0,60 prosentin virastoerällä. Vuonna 2019 palkkoja tarkistetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella 1,10 %, kuitenkin vähintään 24 euroa kuukaudelta ja 0,75 prosentin virastoerällä. Lisäksi tammikuussa 2019 maksetaan tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on 9,2 % kuukausipalkasta. Vuosille 2018 ja 2019 sovittujen korotusten ja kertaerän johdosta virastojen toimintamenomäärärahoja on lisätty tässä talousarviossa yhteensä n. 130 milj. eurolla. Tästä n. 40 milj. euroa sisältyi vuoden 2018 lisätalousarvioon.

Valtion edellinen vuosien 2017—2018 virka- ja työehtosopimus oli kilpailukykysopimuksen mukainen. Kilpailukykysopimukseen liittyi hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen v. 2017—2020. Vuoteen 2018 verrattuna sairausvakuutus- ja eläkemaksujen alentaminen säästävät virastojen menoja v. 2019 yhteensä n. 13 milj. eurolla, mikä on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenomäärärahoissa.

Valtion eläkejärjestelmän maksurakennetta uudistetaan vuoden 2019 alusta voimaan tulevalla lainmuutoksella. Työnantajan eläkemaksun määräytymistä yksinkertaistetaan siten, että maksu muodostuu kaikille työnantajille yhteisestä työansioihin perustuvasta eläkemaksuprosentista ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksuprosentista. Tasoltaan eläkemaksu vastaisi TyEL-järjestelmän keskimääräistä maksutasoa, jolloin se on vakaampi ja paremmin ennustettavissa kuin valtion eläkejärjestelmän nykyinen maksutaso. Uuden maksurakenteen perusteella virastojen toimintamenomäärärahoja on lisätty tässä talousarviossa yhteensä n. 8 milj. eurolla ja vähennetty n. 39 milj. eurolla. Vähennykset kohdistuvat Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien määrärahoihin, koska sotilashenkilöstön osalta eläkemaksut alenevat uudistuksen johdosta merkittävästi.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on se, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Tähän liittyy toteutussuunnitelma vuosille 2017—2019 sekä strategisen henkilöstöjohtamisen vahvistaminen Valtiokonttorin tekemän henkilöstöjohtamisen selvityksen johtopäätösten pohjalta. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Valtiovarainministeriö vahvistaa edelleen johdon tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien valmistelu, johdon valinnan kehittäminen, palvelussuhteiden hallinta ja johtajien ura- ja kehityspolkujen edistäminen. Ylimmässä johdossa otetaan kattavasti käyttöön uudistettu johtamissopimusmalli. Johtamissopimusmenettelyn soveltaminen myös kansliapäällikköihin on aloitettu pilotoinnilla kolmessa ministeriössä. Lisäksi valtiovarainministeriö varmistaa johtamisvalmennuksen saatavuutta yhteisellä valmennuksella, yhteistyöllä muun muassa HAUS:n ja Sitran kanssa, sekä koordinoi erilaisia johdon verkostoja. Valtionhallinnon uusille esimiehille järjestetään yhteistä perehdytystä.

Valtion virkamieslakia on muutettu siten, että henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö on mahdollista. Osana muutoksen toimeenpanoa valtiovarainministeriö kehittää ja edistää henkilöstön liikkuvuutta sekä asiantuntijuuden ja valtion henkilöstövoimavarojen hyödyntämistä hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä. Vuonna 2017 annetun hallituksen esityksen mukaan valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskeva valitusmahdollisuus avattaisiin rajattuna. Keväällä 2018 annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia virkamieslain ja työsopimuslain yhdenmukaistamiseksi muun muassa takaisinottovelvollisuuden pituuteen sekä koeajan ja määräaikaisen palvelussuhteen perusteisiin. Samassa esityksessä työurien pidentämistä pyritään edistämään mahdollisuudella jatkaa virkasuhdetta määräaikaisesti eroamisiän jälkeen. Valtion virkamieseettisestä neuvottelukunnasta ehdotetaan säädettäväksi virkamieslaissa v. 2019 ja tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2018.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2016—2019

Tunnusluku 2016 2017 20181) 20191)
         
Henkilöstön lukumäärä 73 000 73 000 72 700 72 400
Muutos edell. vuodesta, % -0,9 0,0 -0,4 -0,4
Henkilötyövuodet, lukumäärä 72 000 71 860 71 570 71 280
Muutos edell. vuodesta, % -1,5 -0,2 -0,4 -0,4
Palkkasumma, milj. euroa 3 519 3 475 3 535 3 626
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 304 4 197 4 265 4 370
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 903 3 920 4 007 4 127
Palkkojen sivukulut, % 55,4 52,7 52,6 52,4
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 497 4 598 4 698 4 806
Naisten osuus, % 48,9 49,0 49,0 49,1
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,3 46,3 46,3 46,3

1) Vuosien 2018 ja 2019 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentavat vaikutukset sekä virka- ja työehtosopimukseen perustuvat palkantarkistukset vuosille 2018 ja 2019.