Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2019

7. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palvelujen laatu sekä lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa. Avointa hallintoa edistetään valtionhallinnossa toimeenpanemalla kaksivuotista avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jonka teemat ovat ymmärrettävyys, avoin maakunta ja julkisuus. Julkisen hallinnon johtamisen laatua parannetaan johtamisen uudistamisella, joka sisältää kaksi toimenpidekokonaisuutta hallituskaudelle. Ensimmäinen koskee toiminnallisesti yhtenäisempää valtioneuvostoa ja valtionhallintoa, toinen johtamisen ja toimeenpanon toimintatapojen uudistamista. Näiden kokonaisuuksien kautta valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessit sovitetaan yhteen strategisen hallitustyöskentelyn kanssa ja vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa. Toimenpiteet valmistuvat tämän hallituskauden loppuun mennessä.

7.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

Kehittämisen tavoitteena on keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät. Keskushallinnolla tulee olla kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja sen palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös kokonaisuuden hallinta hallinnonalarajat ylittäen. Uudistuksen painopisteitä ovat virastojen ja laitosten toiminnallisen joustojen lisääminen (2020-luvun virastomalli), organisaatiomuodon valintaa ohjaavat periaatteet sekä valtion uudet yhteiset ohjausmallit. Keskushallinnon uudistusta viedään eteenpäin yhteistyössä johtamisen ja toimeenpanon parantamisen, julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeiden sekä maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa.

Uudistetun yhteispalvelulain mukaisen toimintamallin soveltaminen jatkuu asiointipisteissä. Mallissa korostuu sähköinen asiointi ja sen tuki sekä etäpalvelun tarjoaminen. Maakunnat valmistautuvat ottamaan vastuun yhteispalvelun alueellisesta kehittämisestä vuoden 2021 alusta.

Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa sekä henkilöstön liikkuvuutta valtionhallinnossa. Tietojohtamista kehitetään Valtiokonttorin ja konsernitoimijoiden vetämänä #tietokiri-hankkeen neljässä kokonaisuudessa: analysointi- ja raportointipalvelut, tiedolla johtamisen kulttuurin vahvistaminen, tiedolla johtamisen ekosysteemi ja muutosedellytysten luonti. Valtiovarainministeriö ohjaa kokonaisuuden kehittämistyötä. Henkilöstön sekä osaamisen liikkuvuutta valtionhallinnossa edistetään Osaamisen joustava hyödyntäminen -hankkeessa, jossa luodaan kokeilujen kautta toimintamalleja hallinnolliset rajat ylittävään osaamisen käyttöön. Valtion henkilöstön osaamisen kehittämistä tukemaan avattiin 15.3.2018 digitaalisen oppimisen ympäristö eOppiva, johon tuotetaan jatkuvasti uusia oppimissisältöjä valtion henkilöstön käyttöön. Hankkeen päättyessä huhtikuussa 2019 eOppiva-palvelukokonaisuudesta tulee pysyvä osa valtion osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Työ 2.0 -hanke jatkaa työn tekemisen tapojen ja toimintakulttuurin uudistamista. Myös käynnissä olevat johtamiskokeilut ja -valmennukset saatetaan päätökseen ja niiden tulokset arvioidaan. Keväällä 2018 perustettu valtionhallinnon HR-ohjausryhmä tukee henkilöstöjohtamisen kehittämistä valtionhallinnossa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Yhteistä kokonaisuutta kehitetään mm. laajentamalla mobiilitoiminnallisuuksia ja tarjoamalla uusia välineitä arviointi, tulos- ja kehityskeskusteluihin. Lisäpalveluina virastoille tarjotaan analytiikka- ja HR-neuvontapalveluja. Valtion HR-toimintojen kehittämishanke tarkastelee HR-toimintoja valtionhallinnossa tavoitteena tehostaa 304 htv:llä vuoteen 2029 mennessä. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä jatketaan Palkeissa tarjoten osaamista myös virastojen projekteihin. Palkeet ja Valtori testaavat tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Kehitetään toimitilastrategian soveltamista käyttösidonnaisiin tiloihin, kuten vankiloihin ja poliisilaitoksiin. Virastot ja laitokset ovat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehneet toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmia, joiden toteuttamisella tavoitellaan n. 10 milj. euron säästöjä toimitilamenoissa v. 2019.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen digitalisointi -toteutusohjelman (ns. Handi) toimeenpanoa jatketaan uuden sähköisen tilaamisen ja laskunkäsittelyn Handi-ratkaisun käyttöönotoilla vuoden 2019 loppuun asti. Hankintatoimen keskeisiä kehittämisalueita ovat digitalisaation lisäksi hankintatiedon keräämisen ja analysoinnin kehittäminen siten, että hankintatoimea pystytään paremmin ohjaamaan ja arvioimaan sen tuloksia. Vuoden 2019 alusta mahdollisesti toteutuva Hansel Oy:n ja KL-Kuntahankintojen fuusio edellyttää toimivan ohjausjärjestelmän luomista sekä yhteishankintayksikön palvelutason säilymisen varmistamista.

Maakunta- ja sote-uudistus

Hallitus valmistelee ja toimeenpanee maakunta- ja sote-uudistuksen, jossa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja kootaan useiden hallinnonalojen tehtäviä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Eduskunnalle maaliskuussa 2017 annettuun maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyy mm. ehdotukset maakuntalaiksi, jolla säädettäisiin maakuntien hallinnon ja talouden järjestämisestä ja maakuntien tehtäväalueista, maakuntien rahoituslaiksi, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi laiksi, tarvittavat vero-, henkilöstö- ja vaalilainsäädännön muutokset sekä ehdotus uudistuksen voimaanpanolaiksi.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Maakuntauudistuksen täytäntöönpano tulee edellyttämään lukuisia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hallitus antoi maaliskuussa 2018 esitykset maakuntauudistuksen edellyttämäksi lainsäädännöksi mm. maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevien lakien muutoksista (HE 14/2018, ns. Maku II) ja valinnanvapauslainsäädännöstä (HE 16/2018, joka korvaa aiemman HE 47/2017). Pääministerin ilmoituksen 27.6.2018 mukaan maakuntien perustamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 aikana ja tehtävien järjestämisvastuun siirtyä maakunnille vuoden 2021 alusta. Ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaisiin toukokuussa 2019.

Vuosien 2018—2019 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpano etenee maakuntalain ja uudistuksen voimaanpanolain voimaantuloon asti ministeriöiden ja muiden viranomaisten esivalmisteluna, ja lakien voimaantultua voimaanpanolailla perustettavien maakuntien väliaikaisten valmistelutoimielinten tekemänä valmisteluna. Näiden toimielinten toimikausi päättyy, kun ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa elokuussa 2019. Alueilla tapahtuvan valmistelun ohella ministeriöt jatkavat samanaikaisesti uudistuksen valmistelua oman hallinnonalansa osalta. Vuosien 2018—2020 aikana maakunnat valmistelevat kaikki hallinnon, talouden ja päätöksenteon sekä palvelujen organisointia koskevat hallinnolliset rakenteet siten, että ne ovat valmiita tehtävien siirtymiseen maakuntien järjestämisvastuulle 1.1.2021.

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa varten valtio on käynnistänyt v. 2017 digimuutosohjelman. Ohjelma on perusta valtakunnalliselle ja maakunnissa tapahtuvalle valmistelulle ja toimeenpanolle, ja siihen sisältyvät tehtäväkokonaisuudet jakautuvat valtion viranomaisten ja maakuntien toteutusvastuulla oleviin hankkeisiin. ICT-palvelukeskus Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy ovat valmistelleet vuoden 2018 aikana palvelutuotannon käynnistämistä ja yhteisiä palveluja maakunnille. Lisäksi v. 2017 on perustettu SoteDigi Oy, jonka tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia ratkaisuja.

Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle kootaan tehtäviä aluehallintovirastoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Kyseiset virastot lakkautetaan. Valtion lupa- ja valvontavirasto on valtion hallintoviranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta ja joka turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä valvoo yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Ehdotetulla tehtävien kokoamisella ja toimivallan valtakunnallisuudella tavoitellaan virastorakennetta, joka mahdollistaa nykyistä vaikuttavamman, asiakaslähtöisemmän, yhdenmukaisemman ja kustannustehokkaamman valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien toteuttamisen ja jossa viranomaisten keskinäiset työnjaot ovat selkeitä ja päällekkäiset tehtävät karsitaan. Virastoa valmistellaan vuoden 2019 aikana ministeriöiden ja muiden virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa ja viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2021 alussa.

Digi- ja väestötietoviraston perustaminen

Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät on tarkoitus yhdistää 1.1.2020 alkaen uudeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tehtävät kootaan Väestörekisterikeskukseen ja viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Tavoitteena on muodostaa kansallinen yhteiskunnan digitalisaatiota toimeenpaneva virasto, joka turvaa tietojen saatavuutta yhteiskunnassamme ja tarjoaa sujuvia ja turvallisia palveluja eri elämäntapahtumiin. Virasto palvelee asiakkaita monipaikkaisesti eri puolilla Suomea. Hallituksen esitys on tavoitteena antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Virastoa valmistellaan vuoden 2019 aikana ministeriöiden ja nykyisten virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa.

Hallintomenojen säästö toimintamenoista

Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan kehyskaudella 2016—2019 yhteensä 120 milj. euron säästö. Vuosittain 30 milj. eurolla kasvava säästö toteutetaan muun muassa tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, henkilömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä, lisäämällä digitalisaatiota ja uudistamalla rakenteita. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Vuoden 2019 säästö on kohdistettu ministeriöiden esitysten pohjalta talousarvioesityksessä suoraan toimintamenomomenteille.

7.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Tavoitteena on turvata laadukkaat ja saavutettavat digitaaliset palvelut jokaiselle ja ohjata tulevaisuustyön kautta Suomea kohti ennakointikykyistä digitaalista yhteiskuntaa. Tavoitetilaa tuetaan muodostamalla strategista tietopolitiikkaa, jolla luodaan tietoja koskevia linjauksia ja periaatteita. Tiedonhallinnan lainsäädäntö uudistetaan ja sen mukaisten vaatimuksien toimeenpanoa viranomaisissa ohjataan ja tuetaan. Lisäksi selvitetään tekoälyn hyödyntämistä julkisen hallinnon toiminnassa.

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnan ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa. Ohjauksen ja rakenteiden uudistamisessa määritetään tiedonhallinnan, yhteisen ICT:n sekä maakuntien ICT:n ohjausrakenteita. Kehitetyt ohjausrakenteet ja investointien ohjaus- ja vaikuttavuusmalli toimeenpannaan v. 2019.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvitystyön suomalaisen henkilötunnuksen uudistamisesta ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimisesta. Selvitystyön tavoitteena on vuoden 2019 loppuun mennessä tehdä esitys tuleville vuosikymmenille ulottuvasta kansallisesta toimintamallista henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata viranomaisten rooli henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa.

Julkisen hallinnon palvelut ohjataan ensisijaisesti digitaalisiksi velvoittamalla viranomaiset tarjoamaan asiakkaille palvelua sähköisesti. Yritykset sekä yhteisöt ohjataan asioimaan viranomaisten kanssa ainoastaan sähköisesti. Kansalaisten asiointia helpottavan digituen pilotointia jatketaan v. 2019, mutta kansalaisille taataan mahdollisuus saada palvelua myös perinteisessä muodossa.

Digitaalisen turvallisuuden tärkeys korostuu yhteiskunnan ja julkishallinnon digitalisaation edellytyksenä. Vuoden 2019 toimenpiteitä digitaalisen turvallisuuden tehostamiseksi ovat mm. tietoturvasääntelyn uudistaminen, keskeisten strategisten tieto- ja kyberturvallisuuden linjausten laadinta sekä koko julkista hallintoa koskevan digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelman käynnistäminen. Kansalaisten arjen turvallisuutta parannetaan kehittämällä mobiilia viranomaisviestintäpalvelua, jolla viranomaisille taataan häiriöttömät ja toimintavarmat viestintämahdollisuudet kaikissa tilanteissa.

7.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2019 n. 72 400 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,37 mrd. euroa.

Valtion sopimuskaudelle 1.2.2018—31.3.2020 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti v. 2018 palkkoja tarkistettiin 1.4.2018 lukien yleiskorotuksella 1,00 % ja 1.6.2018 lukien 0,60 prosentin virastoerällä. Vuonna 2019 palkkoja tarkistetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella 1,10 %, kuitenkin vähintään 24 euroa kuukaudelta ja 0,75 prosentin virastoerällä. Lisäksi tammikuussa 2019 maksetaan tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka on 9,2 % kuukausipalkasta. Vuosille 2018 ja 2019 sovittujen korotusten ja kertaerän johdosta virastojen toimintamenomäärärahoja on lisätty tässä talousarviossa yhteensä n. 130 milj. eurolla. Tästä n. 40 milj. euroa sisältyi vuoden 2018 lisätalousarvioon.

Valtion edellinen vuosien 2017—2018 virka- ja työehtosopimus oli kilpailukykysopimuksen mukainen. Kilpailukykysopimukseen liittyi hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen v. 2017—2020. Vuoteen 2018 verrattuna sairausvakuutus- ja eläkemaksujen alentaminen säästävät virastojen menoja v. 2019 yhteensä n. 13 milj. eurolla, mikä on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenomäärärahoissa.

Valtion eläkejärjestelmän maksurakennetta uudistetaan vuoden 2019 alusta voimaan tulevalla lainmuutoksella. Työnantajan eläkemaksun määräytymistä yksinkertaistetaan siten, että maksu muodostuu kaikille työnantajille yhteisestä työansioihin perustuvasta eläkemaksuprosentista ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksuprosentista. Tasoltaan eläkemaksu vastaisi TyEL-järjestelmän keskimääräistä maksutasoa, jolloin se on vakaampi ja paremmin ennustettavissa kuin valtion eläkejärjestelmän nykyinen maksutaso. Uuden maksurakenteen perusteella virastojen toimintamenomäärärahoja on lisätty tässä talousarviossa yhteensä n. 8 milj. eurolla ja vähennetty n. 39 milj. eurolla. Vähennykset kohdistuvat Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien määrärahoihin, koska sotilashenkilöstön osalta eläkemaksut alenevat uudistuksen johdosta merkittävästi.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on se, että valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Tähän liittyy toteutussuunnitelma vuosille 2017—2019 sekä strategisen henkilöstöjohtamisen vahvistaminen Valtiokonttorin tekemän henkilöstöjohtamisen selvityksen johtopäätösten pohjalta. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Valtiovarainministeriö vahvistaa edelleen johdon tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien valmistelu, johdon valinnan kehittäminen, palvelussuhteiden hallinta ja johtajien ura- ja kehityspolkujen edistäminen. Ylimmässä johdossa otetaan kattavasti käyttöön uudistettu johtamissopimusmalli. Johtamissopimusmenettelyn soveltaminen myös kansliapäällikköihin on aloitettu pilotoinnilla kolmessa ministeriössä. Lisäksi valtiovarainministeriö varmistaa johtamisvalmennuksen saatavuutta yhteisellä valmennuksella, yhteistyöllä muun muassa HAUS:n ja Sitran kanssa, sekä koordinoi erilaisia johdon verkostoja. Valtionhallinnon uusille esimiehille järjestetään yhteistä perehdytystä.

Valtion virkamieslakia on muutettu siten, että henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö on mahdollista. Osana muutoksen toimeenpanoa valtiovarainministeriö kehittää ja edistää henkilöstön liikkuvuutta sekä asiantuntijuuden ja valtion henkilöstövoimavarojen hyödyntämistä hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä. Vuonna 2017 annetun hallituksen esityksen mukaan valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskeva valitusmahdollisuus avattaisiin rajattuna. Keväällä 2018 annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia virkamieslain ja työsopimuslain yhdenmukaistamiseksi muun muassa takaisinottovelvollisuuden pituuteen sekä koeajan ja määräaikaisen palvelussuhteen perusteisiin. Samassa esityksessä työurien pidentämistä pyritään edistämään mahdollisuudella jatkaa virkasuhdetta määräaikaisesti eroamisiän jälkeen. Valtion virkamieseettisestä neuvottelukunnasta ehdotetaan säädettäväksi virkamieslaissa v. 2019 ja tätä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2018.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2016—2019

Tunnusluku 2016 2017 20181) 20191)
         
Henkilöstön lukumäärä 73 000 73 000 72 700 72 400
Muutos edell. vuodesta, % -0,9 0,0 -0,4 -0,4
Henkilötyövuodet, lukumäärä 72 000 71 860 71 570 71 280
Muutos edell. vuodesta, % -1,5 -0,2 -0,4 -0,4
Palkkasumma, milj. euroa 3 519 3 475 3 535 3 626
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 304 4 197 4 265 4 370
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 903 3 920 4 007 4 127
Palkkojen sivukulut, % 55,4 52,7 52,6 52,4
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 497 4 598 4 698 4 806
Naisten osuus, % 48,9 49,0 49,0 49,1
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,3 46,3 46,3 46,3

1) Vuosien 2018 ja 2019 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentavat vaikutukset sekä virka- ja työehtosopimukseen perustuvat palkantarkistukset vuosille 2018 ja 2019.