Talousarvioesitys 2019
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 15 mrd. euroa, joka on lähes sama määrä kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat tarvearvioiden muutoksista sairausvakuutuksessa, asumistuessa ja eläkkeissä. Määrärahatarve pienenee työttömyysturvassa n. 296 milj. euroa työllisyyden nousun johdosta. Valinnanvapauskokeiluihin ja kärkihankkeisiin osoitetut määrärahat supistuvat n. 150 milj. eurolla. Niiden toteutus ja loppuunsaattaminen kuitenkin jatkuvat edellisiltä vuosilta siirtyvillä määrärahoilla.
Eriarvoisuuden ehkäisemiseksi korotetaan vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä. Korotuksiin on varattu 30 milj. euroa. Lisäksi vähimmäismääräisen sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poistolla turvattaisiin kaikille sairauspäiväraha vähintään minimitasoisena. Ehdotuksen kustannusvaikutus valtiolle on 4,4 milj. euroa.
Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 %, työttömyysturvaan 16 %, sairausvakuutukseen 16 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin n. 1 % pääluokan määrärahoista.
Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 3,3 milj. euron määrärahaa. Uuden lääkealan kehittämiskeskuksen perustamiseen ehdotetaan 1,5 milj. euroa.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan määrärahoja 4,4 mrd. euroa, joka on 57 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääasiassa työttömyysturvan aktiivimallin ja perustoimeentulotuen toimeenpanosta Kelalle aiheutuvista pysyvistä toimintakuluista sekä opiskelijoiden keskimääräisen asumistuen arvioitua korkeammasta tasosta.
Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan ja asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ehdotetaan muutoksia. Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen tarkistamiseen ehdotetaan 0,3 milj. euroa. Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin ja adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään. Suomeen tulevan työntekijän työskentelyn vähimmäiskestoa koskeva 4 kuukauden minimivaatimus ehdotetaan poistettavaksi ja ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta kuulua asumisperusteiseen sosiaaliturvaan helpotetaan. Toisaalta ulkomailla työskentelevien tai asuvien henkilöiden oikeutta kuulua Suomen sosiaaliturvaan tiukennetaan.
Työllisyyden edistäminen
Työttömyysturvaan ehdotetaan määrärahoja 2,37 mrd. euroa, joka on 296 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääasiassa työttömyysasteen alenemisesta. Palkkatuetun työn rahoittamista työttömyysetuusmäärärahoista ja työllisyysmäärärahoista ehdotetaan jatkettavaksi myös v. 2019.
Vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelun ja työllistymisen tukemiseksi lievennetään nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä ja ammatillisessa kuntoutuksessa oleville nuorille maksetaan kuntoutusraha osallistumistulona koko kuntoutuspäätöksen ajalta. Lainsäädäntömuutos lisää valtion kustannuksia 3,6 milj. euroa v. 2019.
Yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumisen edistämiseksi ehdotetaan yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen aseman muuttamista yrittäjästä palkansaajaksi. Ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta, lisäksi säädetään 12 kuukauden tarkastelujaksosta, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksessä.
Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muilta osin etuuden sovittelua koskevat säännökset pysyvät ennallaan. Tähän työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen ehdotetaan 20 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 2,12 | 1,08 | 0,86 | 0,77 |
| Työttömyysvakuutus1) | ||||
| alempi maksu | 1,00 | 0,80 | 0,65 | 0,50 |
| ylempi maksu | 3,90 | 3,30 | 2,60 | 2,05 |
| Työeläkevakuutus2) | ||||
| Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu | 18,00 | 17,95 | 17,75 | 17,35 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaushoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) | 1,47 | 1,45 | 1,53 | 1,61 |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 1,30 | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 0,82 | 1,58 | 1,53 | 1,54 |
| alle 14 251 euron vuosituloista | 0,00 | 0,00 | 0,00 | |
| Yrittäjät | 0,95 | 1,64 | 1,70 | 1,77 |
| alle 14 251 euron vuosituloista | 0,06 | 0,17 | 0,23 | |
| Työttömyysvakuutus | 1,15 | 1,60 | 1,90 | 1,50 |
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 5,70 | 6,15 | 6,35 | 6,75 |
| 53 vuotta täyttäneet | 7,20 | 7,65 | 7,85 | 8,25 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 23,6 | 24,1 | 24,1 | 24,1 |
| 53 vuotta täyttäneet | 25,1 | 25,6 | 25,6 | 25,6 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2018 raja on 2 083 500 euroa ja v. 2019 2 086 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön suuruinen alennus vuonna 2016, joka on kohdennettu sekä työntekijöille että pienille työnantajille.
Sairausvakuutus
Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 2,43 mrd. euroa, joka on 306 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen lisää määrärahan tarvetta 165 milj. euroa vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ensisijaisen etuuden painottamiseksi ehdotetaan vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan korottamista työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Päivärahat nousisivat 80,50 euroa kuukaudessa ja sen kustannusvaikutus valtiolle on n. 18,9 milj. euroa, jossa on huomioitu 1,5 milj. euron vähennys perustoimeentulotukimenoihin. Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuu ehdotetaan poistettavaksi ja sairauspäiväraha maksettavaksi kaikille vähintään vähimmäismääräisenä. Ehdotus lisää valtion menoja 4,4 milj. euroa 2019. Lääkekorvausten vuosiomavastuurajaa ehdotetaan alennettavaksi n. 40 eurolla, jonka vaikutus valtionosuuteen on 5 milj. euroa. Sairausvakuutuskorvauksen maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2021 loppuun saakka.
Eläkkeet
Eläkkeisiin ehdotetaan 4,6 mrd. euroa määrärahoja. Takuueläkkeen korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa, minkä johdosta takuueläkkeet nousisivat n. 9 eurolla kuukaudessa. Myös eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräistä päivärahaa korotetaan vastaavasti. Takuueläkkeen korotuksen arvioidaan vähentävän perustoimeentulotukimenoja n. 0,7 milj. eurolla. Eläketuen piiriä ehdotetaan laajennettavan koskemaan uusia ikäluokkia. Eläketukea voisi niin halutessaan saada 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö. Eläketukeen ehdotetaan ensi vuodelle nettona n. 3 milj. euron määrärahaa. Maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksujen viivästyskoron väliaikaista alentamista ehdotetaan jatkettavan myös vuosille 2019 ja 2020.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin
KEL- ja KHI-sidonnaisten etuuksien, pois lukien toimeentulotuki, indeksikorotukset jätetään tekemättä v. 2019 hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti.
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Työeläkeindeksi | 2 519 | 2 534 | 2 548 | 2 582 |
| KEL-indeksi | 1 631 | 1 617 | 1 617 | 1 617 |
| KHI-indeksi, % | 0,4 | 0,7 | 1,1 | 1,4 |
| Palkkakerroin | 1,373 | 1,389 | 1,391 | 1,414 |
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 219 milj. euroa, joka on 28 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason nousu aiheutuu lainsäädäntöuudistuksesta, jolla rintamaveteraaneille kohdennetaan samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalideille 1.11.2019 lukien. Määrärahoista 85,4 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 38,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 9,5 milj. euroa rintamalisiin ja 78 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 6,6 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,3 milj. euroa.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan ministeriön pääluokassa määrärahoja 200 milj. euroa, joka on 94 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin valinnanvapauspiloteille ehdotetun määrärahan supistumisesta 100 milj. eurolla.
Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 19,6 milj. euron määrärahaa, joka on 2,0 milj. euroa enemmän vuoden 2018 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotettu 3 milj. euron määräraha säilyy vuoden 2018 tasossa. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa. Rikosasioiden sovittelun määrärahaan ehdotetaan 0,15 milj. euron korotusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus on vuodesta 2017 alkaen keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan yhteiselle momentille 28.70.05. Vuodelle 2019 momentin määräraha on 211 milj. euroa.
Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 21 milj. euroa ja valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 96 milj. euroa, joka on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Koulutuskorvausmäärärahassa on huomioitu mm. 1,3 milj. euroa erikoissosiaalityöntekijöiden koulutukseen.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi hyvin toimivien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi ehdotetaan, että vuodesta 2021 lähtien Kela toimisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja YTHS palveluiden tuottajana. Uudistuksen valmisteluun YTHS:lle ehdotetaan yhteensä 3,0 milj. euroa ja KELA:lle 0,9 milj. euroa vuosille 2019 ja 2020.
Valinnanvapauspiloteille vuoden 2018 lisätalousarviossa myönnettyä valtuutta ehdotetaan voitavan käyttää edelleen siltä osin kuin valtuutta on vuodelta 2018 jäänyt käyttämättä.
Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 8.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan 35 milj. euroa. Määräraha säilyy lähes samassa tasossa kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.
Kansallista rokotusohjelmaa kehitetään laajentamalla lasten influenssarokotuksia. Laajennukseen kohdennetaan 1 milj. euroa.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 8 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 155 milj. euroa. Lasku johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukevalle Välitä viljelijästä -hankkeelle ehdotetaan 3 milj. euron määrärahaa.
Virastot ja laitokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan yhteensä 189 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoiva lupaviranomainen aloittaa toimintansa v. 2019. Kertaluonteisiin investointeihin ja toimintaan on ensimmäiselle vuodelle lupaviranomaiselle osoitettu 3,3 milj. euroa. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen valmisteluun on osoitettu 1,5 milj. euroa.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan n. 362 milj. euron määrärahaa. Määrärahan kasvu 3,9 milj. eurolla aiheutuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.