Talousarvioesitys 2019

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 924 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Lukiouudistuksen toimeenpano alkaa poistamalla ylioppilastutkinnon uusimista koskevat rajoitukset. Uuden lukiolain toimeenpanoon ja lukiokoulutuksen laadun kehittämiseen ehdotetaan 10 milj. euroa. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään opetustarpeen kasvaessa. Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja osallistumisastetta edistetään ja tarkoitukseen ehdotetaan 10 milj. euron lisämääräraha. Avustuksen tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimiviin päiväkoteihin. Jatketaan kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta johon kohdistetaan 5 milj. euroa.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 838 milj. euroa, joka on 24 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään asteittain tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, jonka vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 29,3 milj. eurolla. Koulutustarjonnan lisäystä osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi jatketaan.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja sitä tuetaan edelleen 15 milj. euron lisärahoituksella. Ammatillisen koulutuksen järjestelmää kehitetään siten, että sillä kyetään vastaamaan dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Toiminnan asiakaslähtöisyyttä, laatua ja vaikuttavuutta parannetaan muun muassa yksilöllisiä opintopolkuja kehittämällä, oppimisympäristöjä monipuolistamalla ja työpaikalla järjestettävää koulutusta lisäämällä.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 137 milj. euroa, joka on 167 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä valtaosa aiheutuu määräaikaisten määrärahalisäysten ja kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten poistumisesta. Suomen Akatemian myöntämisvaltuudessa on otettu huomioon 25 milj. euron lisäys T&K -menot 4 % BKT:sta -tavoitteen edistämiseen.

Korkeakoulut jatkavat toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Samalla ne profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa keskenään sekä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät.

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä, nuorten tutkijoiden urien tukemista ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 586 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Opintotukioikeuden laajennus oppivelvollisuusiän ylittäneille perusopetuksen opiskelijoille, opintorahan oppimateriaalilisä lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille sekä lukuvuoden tukiajan pidentäminen lukiokoulutuksessa lisäävät opintorahamenoja 7,98 milj. euroa. Määrärahatarpeeseen vähentävästi vaikuttavat puolestaan tuen saajamäärän pienentyminen ammatillisessa koulutuksessa sekä eräät 1.8.2017 voimaan tulleet opintotukiuudistuksen toimenpiteet.

Taide ja kulttuuri

Taiteeseen ja kulttuuriin ehdotetaan 444 milj. euroa, joka on 15 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmiä kehitetään aiempaa strategisemmiksi. Taide- ja taiteilijapolitiikan tavoitteita ja keinoja uudistetaan ja selkeytetään. Taide- ja kulttuuripalveluja kehitetään niin, että ne ovat entistä paremmin eri väestöryhmien saatavilla. Valmistellaan ja toimeenpannaan museoiden ja esittävän taiteen rahoitukseen liittyviä uudistuksia. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimeen ehdotetaan 158 milj. euroa, joka on 15 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Toiminnan tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Tuetaan kansalaistoimintaa, yhteiskuntavastuullista ja menestyvää huippu-urheilua, urheilijoiden opiskelu- ja valmentautumismahdollisuuksia sekä Olympiastadionin perusparannushanketta ja Tampereen monitoimiareenan rakentamishanketta. Liikkuva opiskelu -ohjelmaan osoitetaan 2,8 milj. euroa ja se kattaa pääasiassa toisen asteen oppilaitokset.

Nuorisotyö

Nuorisotyöhön ehdotetaan 76 milj. euroa, joka on samalla tasolla kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Tavoitteena on tukea nuorten osallisuutta, toimijuutta ja elämänhallintaa. Edistetään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa tukemalla nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista.

Rahapelitoiminnan tuotot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus rahapelitoiminnan voittovaroista arvioidaan olevan 542,6 milj. euroa ja lisäksi on tarkoitus käyttää 16,9 milj. euroa jakamattomia voittovaroja sekä 4,4 milj. euroa palautuneita käyttämättömiä veikkausvoittovaroja, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä v. 2019 yhteensä 563,8 milj. euroa eli n. 6,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Voittovaroista käytetään vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 21 % rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 67 %.