Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     8. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2019

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehysPDF-versio

Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Kevään 2018 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2019—2022 menokehys muutettiin vuoden 2019 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti yhteensä 115 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2019
   
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2018:  
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -40,9
   Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot -43,3
   Muut kehykseen kuuluvat menot -31,2
Yhteensä -115,4

Vuoden 2019 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka laskevat vuoden 2019 kehystasoa n. 55 milj. euroa. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2018 2019
       
Eri momentteja Tarkistuksia kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin (toimintamenot ja momentti 33.30.60)   -6,9
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet.
Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99
  6,7
25.50.20 Maakuntavaalimenojen siirtyminen vuodesta 2018 vuoteen 2019 -7,0 7,0
31.10.35 Länsimetron ajoitusmuutos   -43,0
31.10.36 Raitiotiehankkeiden ajoitusmuutokset   -9,5
32.60.41 Ajoitusmuutos LNG-terminaalien investointituen maksatuksissa -6,6 6,6
33.10.54, 33.10.57 Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan 55 päivän omavastuun poisto vähentää kehyksen ulkopuolisia asumistuki- ja perustoimeentulotukimenoja.   3,7
33.10.57 Tarkistus oppimateriaalilisän vaikutuksiin. Lisä ei vähennä toimeentulotukea, joten kehyksen ulkopuoliset toimeentulotukimenot kasvavat.   -1,5
33.10.57, 33.20.52 Kuntoutusraha nuoren osallistumistulona vähentää kehyksen ulkopuolisia toimeentulotuki- ja työttömyysturvamenoja.   3,0
33.10.54, 33.10.57, 33.20.52 Kertaluonteisen eläketuen johdosta kehyksen ulkopuoliset työttömyysturva-, asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät.   5,3
33.20.50 Kehykseen luettava valtionosuus vuorottelukorvauksesta (ennen 33.20.56) siirretään momenttirakenteen muutoksen vuoksi kehyksen ulkopuoliselle momentille 33.20.50 (Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta). Rakennekorjaus kehykseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten menojen välillä   -26,0
  Yhteensä -13,6 -54,5

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2019 kehystaso on 44 408 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 001 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2019 jakamaton varaus on 107 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2019 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,3 mrd. euroa, joka on n. 400 milj. euroa vähemmän kuin vuodelle 2018 on budjetoitu (ml. lisätalousarvio). Kehysten ulkopuolisten menojen väheneminen johtuu etenkin suhdanneluonteisten menojen sekä finanssisijoitusmenojen alenemisesta. Myös arvonlisäveromenoihin varatut määrärahat alenevat, sen sijaan veroperustemuutosten kompensoinnit kunnille kasvavat vuodesta 2018.

Suhdanneluonteisten menojen arvioidaan olevan n. 4,7 mrd. euroa v. 2019, alentuen nettomääräisesti 258 milj. eurolla vuodesta 2018. Parantunut työllisyystilanne vaikuttaa menoihin merkittävästi alentavasti etenkin ansioperusteisen työttömyysturvaetuuden osalta. Lisäksi arviota palkkatukien käytöstä työttömyysturvamenoista on alennettu. Työttömyysturvamenoja toisaalta nostaa päätetyt parannukset yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaan sekä työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen varatut määrärahat. Asumistukimenot kasvavat edelleen. Menojen kasvua selittää mm. se, että valtaosa opiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017.

Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille kasvavat yli 220 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2018, jota selittää talousarvioesitykseen sisältyvät veroperustemuutokset.

Finanssisijoitusmenot alenevat n. 266 milj. eurolla vuodesta 2018 valtion kertaluonteisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomitusten loppuessa sekä vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa tehtyjen kertaluonteisten finanssisijoitusten poistuessa.

Valtionvelan korkomenot ovat arviolta 1,2 mrd. euroa alentuen n. 50 milj. eurolla vuodelle 2018 budjetoidusta.

Arvonlisäveromenoja ehdotetaan 1,2 mrd. euroa v. 2019, jossa on selvää alenemista vuodesta 2018 johtuen etenkin liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonalojen arvonlisäveromenoarvioiden tarkentumisista alaspäin.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2019 esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 4 690
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 011
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 143
Veikkaus Oy:n tuloutusta vastaavat menot 1 026
Korkomenot 1 180
Finanssisijoitukset 320
Tekniset läpivirtauserät 295
Arvonlisäveromäärärahat 1 161
Siirto valtion tv- ja radiorahastoon 519
Yhteensä 11 346