Talousarvioesitys 2019

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Hallituksen talous- ja finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamista helpottaa hyvä suhdannetilanne. Suomen talous elää jo kolmatta vuotta peräkkäin jatkunutta vahvaa nousukautta. Työllisyyden kasvu on ollut erittäin nopeaa. Näyttää siltä, että hallitusohjelman mukaiset työllisyyttä koskevat tavoitteet toteutuvat. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin v. 2019 ja työllisten määrä kasvaa yli 110 000 hengellä hallituskaudella. Nopea työllisyyden kasvu on kasvattanut verotuloja ja työttömyyden aleneminen pienentänyt työttömyysmenoja.

Hallituskaudelle asetetut tavoitteet ovat välietappeja kohti kestävää talouskasvua ja julkisen talouden rahoitusta. Julkisen talouden todellista tilaa arvioitaessa on katse kohdistettava pidemmälle aikavälille suhdanteiden yli. Julkisen talouden on kestettävä tulevat taantumat, tiedossa olevat menopaineet ja mahdolliset ikävät yllätykset ilman, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa hallitsemattomasti. Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus.

Julkisen talouden rahoitus ei viime vuosien kohenemisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Tulevaisuudessa yhä pienempi joukko väestöstä rahoittaa julkiset palvelut ja etuudet. Julkisten menojen kasvu jatkuu nopeana, mutta julkisen talouden tulojen kasvu jää talouskasvun hidastuessa menojen kasvua hitaammaksi. Talouskasvun ennakoidaan asettuvan pitkällä aikavälillä 1—1,5 prosentin haarukkaan.

Julkisen talouden puskurit tulevien taantumien ja ikävien yllätysten varalle ovat myös selvästi aiempaa ohuemmat. Julkisen talouden velkasuhteen eli velan suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan olevan v. 2019 edelleen yli 26 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen finanssikriisin alkua v. 2008. Julkisen talouden toipuminen syvästä taantumasta kestää pitkään ja edellyttää budjettikurin noudattamista talouden hyvinä aikoina sekä pitkäjänteistä työtä julkisen talouden vahvistamiseksi ja talouskasvun edellytysten parantamiseksi.

Hallituksen talouspolitiikan kulmakivenä on kestävyysvajeen umpeen kurominen. Kestävyysvajeen mittaluokaksi arvioitiin hallituskauden alussa n. 10 mrd. euroa vuoden 2019 tasolla. Julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan julkista taloutta välittömästi kohentavien toimin, kasvua ja työllisyyttä tukevin toimin sekä julkista taloutta vahvistavilla uudistuksilla.

Hallitusohjelman mukaiset välittömät sopeuttamistoimet on kirjattu valtiontalouden kehyksiin ja ne sisältyvät vuoden 2019 osalta talousarvioesitykseen. Välittömien sopeutustoimien myötä 10 mrd. euron toimenpidekokonaisuudesta on koossa n. 4 mrd. euroa, joskin kuntien päätöksistä riippuvaisten toimenpiteiden vaikutukseen sekä eräiden toimenpiteiden vaikuttavuusarvioihin liittyy epävarmuutta. Hallitus on päättänyt jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua siten, että uudistus astuu voimaan vuoden 2021 alussa. Maakunta- ja sote-uudistus sekä muut toimet julkisen hallinnon uudistamiseksi voivat onnistuessaan vahvistaa julkista taloutta 4 mrd. eurolla pitkällä aikavälillä.

Hallitus on tukenut talouden ja työllisyyden kestävää kasvua rakenteellisin uudistuksin. Työvoiman kysyntää on pyritty lisäämään v. 2017 voimaan astuneella kilpailukykysopimuksella, jonka syntymistä hallitus edesauttoi veroratkaisuin. Sopimus alensi työn teettämisen kustannuksia ja paransi suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Työn tarjontaa on puolestaan vahvistettu mm. purkamalla kannustinloukkuja, lisäämällä työvoiman liikkuvuutta sekä uudistamalla työttömyysturvajärjestelmää ja työvoimapalveluja. Samalla hallitus on pitänyt kiinni hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan palkansaajien verotus ei kiristy.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkisen talouden alijäämä oli 0,7 % suhteessa BKT:hen v. 2017. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan alijäämä on 0,7 % suhteessa BKT:hen myös v. 2018. Vuonna 2019 julkinen talouden rahoitusasema on lievästi alijäämäinen, 0,1 % suhteessa BKT:hen. Näin ollen Suomi täyttää alijäämää koskevan kriteerin.

Komissio totesi keväällä 2018 Suomen täyttävän velkakriteerin. Vaikka julkisen talouden velkasuhde ylitti 60 prosentin rajan v. 2017, komisssio arvioi velkasuhteen laskevan ja lähestyvän 60 prosentin rajaa vaaditulla nopeudella. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde laskee alle 60 prosenttiin v. 2018 ja on 59,1 % v. 2019. Näin ollen velkakriteeri täyttyy myös jatkossa.

Komissio arvioi keväällä myös, että Suomi täytti vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimukset v. 2017. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi noudattaa lähivuosina vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia ja tavoittaa keskipitkän aikavälin tavoitteen suunnitellusti v. 2019. Asiaa käsitellään tarkemmin lokakuussa hyväksyttävässä EU:lle toimitettavassa vuoden 2019 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

Viimeaikaisen vahvan talouskasvun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v. 2019 saavutetaan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä v. 2021 eli nimellisesti velkaantuminen jatkuu vielä v. 2021.

Myös hallituksen julkiselle taloudelle vuoteen 2019 asettamat julkisen talouden sektorikohtaiset rahoitusasematavoitteet pitkälti saavutetaan valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen valossa. Paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja myös valtionhallinto yltää likimain sille asetettuun tavoitteeseen.