Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.
Suomi toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kansainvälisessä yhteisössä saavuttaakseen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Euroopan unioni sekä Pohjoismaat, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Lisäksi Suomi rakentaa ja ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Polarisoituvassa maailmassa Suomi on rakentava kumppani, joka pyrkii vahvistamaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.
Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin.
Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö korostaa ministeriön ja edustustojen työn merkitystä. Strategisten painopistealueiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.
Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:
- — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
- — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
- — Taloudelliset ulkosuhteet
- — Kestävä kehitys
- — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.
- — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa
- — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä edistetään unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa
- — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta
- — Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten pohjalta
- — Vahvistetaan poliittisia suhteita ja painopistealojen yhteistyötä Suomella tärkeiden maiden kanssa
- — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä, ml. arktisten asioiden kehittäminen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Hyödynnetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta 2017—2019 arktisten maiden yhteistyön vahvistamisessa
- — Vaikutetaan muuttoliikkeen juurisyihin osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä sekä tuetaan kauttakulkumaiden kantokyvyn vahvistamista. Edistetään sekä kansallisten että EU-tason ratkaisujen löytymistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa
- — Edistetään väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ehkäisemistä sekä osallistutaan kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisellä yhteistyöllä
- — Jatketaan vahvaa osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitetään rauhanvälitystoimia. Yhteensovitetaan sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö, humanitaarisen apu ja rauhanvälitys
- — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta
- — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen kehittämällä Team Finlandin palveluja
- — Tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Vaikutetaan niitä tukevien kansainvälisten päätösten syntymiseen ja toimeenpanoon
- — Panostetaan erityisesti Suomen kehityspolitiikan perustavoitteiden ja arvojen sekä painopistetavoitteiden toteutumiseen ja vaikuttavuuden vahvistumiseen kansainvälisessä kehityspolitiikassa ja kehitysmaissa, erityisesti hauraissa ja vähiten kehittyneissä maissa.
- — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasianhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan
- — Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla
- — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.
Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Osana rankaisemattomuuden vähentämistä rahoitetaan muun muassa Justice Rapid Response -yhteistyömekanismin toimintaa. Toiminnassa painottuvat seksuaalisen väkivallan torjuntaan liittyvät kysymykset, ml. seksuaalirikosten tutkinta konfliktimaissa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
| 2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
||
| 24.30.50 | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | ||
| — kehitysyhteistyövaltuus | 168,19 | 168,19 | |
| — kehitysyhteistyövaltuus | 100,00 | 100,00 | |
| 24.30.66 | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | ||
| — kehitysyhteistyövaltuus | 320,0 | 365,76 |
Hallinnonalan määrärahat
| TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
| 01. | Ulkoasiainhallinto | 247 730 | 19 | 0 | 367 | 248 116 |
| 01. | Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
220 484 | 19 | — | 257 | 220 760 |
| 20. | Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 282 | — | — | — | 2 282 |
| 21. | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) |
1 155 | — | — | — | 1 155 |
| 29. | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
16 059 | — | — | — | 16 059 |
| 74. | Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) |
7 750 | — | — | 110 | 7 860 |
| 10. | Kriisinhallinta | 65 134 | 3 700 | 0 | 5 500 | 74 334 |
| 20. | Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v) |
49 774 | 3 155 | — | 5 500 | 58 429 |
| 21. | Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) |
15 360 | 545 | — | — | 15 905 |
| 30. | Kansainvälinen kehitysyhteistyö | 675 195 | 0 | 0 | 0 | 675 195 |
| 50. | Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle | 0 | — | — | — | 0 |
| 66. | Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) |
535 195 | 0 | — | 0 | 535 195 |
| 88. | Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) |
10 000 | — | — | — | 10 000 |
| 89. | Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v) |
130 000 | — | — | — | 130 000 |
| 90. | Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot | 91 278 | 0 | 0 | 0 | 91 278 |
| 50. | Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) |
1 341 | — | — | — | 1 341 |
| 51. | Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) |
45 | — | — | — | 45 |
| 66. | Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
86 992 | — | — | — | 86 992 |
| 67. | Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) |
100 | — | — | — | 100 |
| 68. | Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) |
1 800 | 0 | — | — | 1 800 |
| 95. | Kurssivaihtelut (arviomääräraha) |
1 000 | — | — | — | 1 000 |
| Yhteensä | 1 079 337 | 3 719 | 0 | 5 867 | 1 088 923 |