Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              43. Yritysten kustannustuki
         50. (32.70) Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

40. (32.01, osa, 20, osa ja 60, osa) Yritysten erityisrahoitusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.

Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista sekä ESIR- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle      
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 265 > 305 > 351

Luvun nimike on muutettu.

42. (32.60.42) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2019 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 2024— Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
             
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset 700 700 700 700 4 200 7 000
Menot yhteensä 700 700 700 700 4 200 7 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Enontekiön alueen sähköverkon korvausinvestointi 700
Utsjoen alueen sähköverkon korvausinvestoinnit -125
Yhteensä 575

2020 talousarvio 700 000
2019 I lisätalousarvio
2019 talousarvio 125 000
2018 tilinpäätös 9 591

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentilta vähennetään 700 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa sitoutua enintään 7 000 000 eurolla Enontekiön Sähkö Oy:n nykyisen vastuualueen sähköverkon korvausinvestointien tukemiseen tilanteessa, jossa Enontekiön kunta ei omista suoraan tai välillisesti Enontekiön Sähkö Oy:tä.

Selvitysosa:Määrärahan vähennys ja myöntämisvaltuus johtuvat Enontekiön kunnan alueella tehtävien sähköverkon korvausinvestointien viivästymisestä.

Enontekiön kunnassa toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n alueella tehtäviä korvausinvestointeja on tarkoitus tukea Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi. Tuki mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja pitkäjänteisen investointiohjelman, jolla Enontekiön kunnan alueen sähköverkko saatetaan teknisesti asianmukaiselle tasolle samalla rajoittaen sähkön siirtohinnan korotuksia. Myöntämisvaltuutta ei voitu käyttää vuoden 2019 aikana, koska Enontekiön kunta ei saanut toteutettua vaadittua yritysjärjestelyä. Valtionavun myöntämiselle vaadittava yritysjärjestely on toteutumassa vuoden 2020 aikana.

Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan menoja vuosittain 700 000 euroa vuosina 2021—2030.


2020 IV lisätalousarvio -700 000
2020 talousarvio 700 000
2019 tilinpäätös 121 673
2018 tilinpäätös 9 591

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentilta vähennetään 700 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa sitoutua enintään 7 000 000 eurolla Enontekiön Sähkö Oy:n nykyisen vastuualueen sähköverkon korvausinvestointien tukemiseen tilanteessa, jossa Enontekiön kunta ei omista suoraan tai välillisesti Enontekiön Sähkö Oy:tä.

43. Yritysten kustannustuki (arviomääräraha)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään 300 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain mukaisesti maksettavan kustannustuen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksen kiinteisiin kuluihin ja vaikeasti sopeutettaviin palkkakustannuksiin. Tukea myönnetään yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut merkittävästi koronapandemiasta johtuen ja joilla on ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan nopeasti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Kustannustukea voitaisiin myöntää myös liiketoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja säätiöille.

Tuen piiriin luetaan toimialat, joiden yritysten myynti on keskimäärin vähintään 10 % vähemmän kuin vertailuajankohtana 1.3.—30.6.2019. Toimialat nimetään valtioneuvoston asetuksessa.

Muut koronapandemian johdosta myönnetyt tuet vaikuttavat kustannustuen määrään vähentävästi.

Muiden Covid19-pandemian johdosta käyttöönotettujen yritystukien vähentävä vaikutus kustannustukeen (%)

   
Ravitsemisyrittäjien tuki 100
Yksinyrittäjien tuki 100
Business Finlandin kehittämistuki 70
ELY-keskusten kehittämistuki 70
Muu COVID19-pandemian vaikutuksia lievittävä tuki 100

Tuen tarve ja määrä arvioidaan pandemian ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon äkillisen menetyksen perusteella. Kustannusten lisäksi tuen perusteena olisi koronapandemian aiheuttama liikevaihdon merkittävä lasku. Kustannustukea voidaan myöntää kahden kuukauden ajalta enintään 500 000 euroa yrityksille sekä liiketoimintaa harjoittaville säätiöille ja yhdistyksille, joiden keskimääräinen liikevaihto on 1.4.—31.5.2020 laskenut vähintään 30 % vuoden 2019 vertailuajankohdan (1.3.—30.6.2019) keskimääräisestä liikevaihdosta.


2020 IV lisätalousarvio 300 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Hallitus esittää yritysten kustannustukeen 300 milj. euron määrärahaa, joka on tarkoitettu koronaepidemian aiheuttamien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseen (TaVM 14/2020 vp — HE 91/2020 vp). Koronakriisin pitkittyessä on todettu, että nykyiset tuet eivät riittävällä tavalla kohdistu kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja koronasta kärsiville toimialoille. Uusi kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut merkittävästi koronapandemiasta johtuen ja joilla on ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan nopeasti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Valiokunta pitää tukimuotoa hyvänä, koska sillä on tarkoitus estää konkursseja ja työpaikkojen menetyksiä. Tuki edesauttaa myös yritysten toipumista koronakriisistä ja ehkäisee lomautusten muuttumisen irtisanomisiksi.

Valtioneuvosto on aiemmin linjannut, että ELY-keskusten ja Business Finlandin yrityksille myöntämien koronahäiriötilanteen kehittämisavustusten haut suljetaan samassa yhteydessä, kun kustannustukea koskeva hallituksen esitys annetaan. Valiokunta pitää järjestelyä hyvänä, mutta painottaa, että huomiota tulee kiinnittää tukien päällekkäisyyksiin ja tukien yhteensovituksen tulee tapahtua yhdenmukaisin perustein. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tuen maksatus on sujuvaa ja että hakemusten käsittelyssä noudatetaan tasapuolisuutta.

Valiokunta tuo esiin huolensa siitä, että toimialakohtainen neutraalisuus ei toteudu ja että edelleen on yrittäjiä, kuten osa-aikaiset yrittäjät ja tapahtumatuotannon freelancerit, jotka eivät ole yritystukien piirissä. He ovat työttömyystuen piirissä, mutta eivät saa kustannustukea tai yksinyrittäjien tukea yrityskulujensa kattamiseksi.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään 300 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain mukaisesti maksettavan kustannustuen maksamiseen.

 

V lisätalousarvioesitys HE 119/2020 vp (3.9.2020)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu yritysten kustannustuen menoarvion pienenemisestä.


2020 V lisätalousarvio -30 000 000
2020 IV lisätalousarvio 300 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 34/2020 vp (30.9.2020)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 410 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamisesta. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksen joustamattomiin liiketoiminnan kuluihin ja menetyksiin. Tuen piiriin luetaan toimialat, joiden yritysten liikevaihto on vähintään 10 % vähemmän kuin vertailuajankohtana 1.6.—31.10.2019. Toimialat nimetään valtioneuvoston asetuksessa.

Kustannustukea voidaan myöntää viiden kuukauden ajalta enintään 500 000 euroa yrityksille sekä liiketoimintaa harjoittaville säätiöille ja yhdistyksille, joiden keskimääräinen liikevaihto on laskenut tukikaudelta 1.6.2020—31.10.2020 vähintään 30 % vuoden 2019 vertailuajankohdan (1.6.—31.10.2019) keskimääräisestä kuukausikohtaisesta liikevaihdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (508/2020) annetun lain muuttamisesta.


2020 VII lisätalousarvio 410 000 000
2020 V lisätalousarvio -30 000 000
2020 IV lisätalousarvio 300 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2020 vp (24.11.2020)

Momentille esitetään lisäystä 410 milj. euroa.

Yritysten kustannustukeen on aiemmin osoitettu valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa (VaVM 13/2020 vp — HE 88/2020 vp, HE 97/2020 vp) 300 milj. euroa. Kustannustukea on voitu myöntää Suomessa toimiville yrityksille koronapandemiasta aiheutuvien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseen. Tuen suuruus on määräytynyt yrityksen vaikeasti sopeutettavien kustannusten sekä liikevaihdon laskun perusteella.

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (TaVM 33/2020 vp — HE 205/2020 vp). Lainmuutoksen tavoitteena on turvata koronapandemian pitkittyessä edelleen yritysten maksuvalmiutta ja yritystoiminnan jatkuvuutta. Tuen on tarkoitus kohdistua pandemiasta eniten kärsineisiin toimialoihin. Ensimmäisestä hausta jäi käyttämättä 140 milj. euroa, joten nyt kyseessä olevaan kustannustuen toiseen hakuvaiheeseen olisi käytettävissä yhteensä 550 milj. euroa.

Koronapandemian vaikutukset yritystoiminnalle ovat olleet merkittävät. Koronapandemian edelleen jatkuessa ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä valiokunta katsoo, että on yhä tarvetta kustannustuen kaltaiselle yleiselle ja määräaikaiselle tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen.

Valiokunta painottaa tukien vaikuttavuuden ja työllisyysvaikutusten järjestelmällistä seurantaa ja arviointia ja pitää myönteisenä, että työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä yritystukien tutkimusjaoston kanssa koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelman vuosille 2020—2023.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 410 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.

47. (32.20.47) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 33 691 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:

1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen

2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 50 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.

Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä v. 2020. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan noin 2 300. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä arvioidaan olevan noin 25 000, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %.

Finnvera Oyj lopetti korkotuellisen rahoituksen myöntämisen v. 2014. Momentilta maksetaan Finnvera Oyj:lle korkotukea ennen vuotta 2014 myönnettyjen korkotukilainojen voimassa olevan vastuukannan perusteella.

Vaikuttavuus

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) 1,9 2,0 2,2
— josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) 0,8 (41 %) 0,8 (40 %) 0,9 (40 %)
— josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) 1,1 (59 %) 1,2 (60 %) 1,3 (60 %)
Aloittavien yritysten määrä (kpl) 2 637 3 000 3 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) 7 727 8 000 8 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkentuminen 2 914
Yhteensä 2 914

Momentin nimike on muutettu.


2020 talousarvio 33 691 000
2019 talousarvio 30 777 000
2018 tilinpäätös 19 619 947

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 33 691 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:

1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen

2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

48. (32.20.48) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 67 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.

Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) 1 957 6 000 6 000
Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) 11 869 17 000 22 000

1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.

2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
           
Vientiluottojen korkotuki 36 600 52 000 59 200 65 200 213 000
Suojausmenot 30 800 25 600 25 700 22 300 104 400
Menot yhteensä 67 400 77 600 84 900 87 500 317 400

Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset ja suojaustulot tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 9,8 milj. euroa ylijäämäinen v. 2020 (v. 2018: 12,5 milj. euroa, v. 2019: 12 milj. euroa).

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat tulot (1 000 euroa)

  2020 2021 2022 2023 Yhteensä
vuodesta
2020 lähtien
           
Korkohyvitykset 64 100 72 700 74 800 76 400 288 000
Suojaustulot 13 100 13 200 17 700 17 400 61 400
Tulot yhteensä 77 200 85 900 92 500 93 800 349 400

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luottokannan ja korkotason muutokset 9 600
Yhteensä 9 600

2020 talousarvio 67 400 000
2019 talousarvio 57 800 000
2018 tilinpäätös 26 219 360

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 67 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

60. (32.01.60) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.


2020 talousarvio 20 000
2019 talousarvio 20 000
2018 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

82. (32.20.82) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, valtio voi myöntää sille enintään 12 kuukauden vakuudettoman lainan, josta peritään käypää korkoa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 10 000
2019 talousarvio 10 000
2018 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.

87. Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Malmijalostus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Valtuus

Suomen Malmijalostus Oy:n sitoutumisesta prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-investointeihin saa aiheutua menoja enintään 300 000 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on toimia omistajana ja kehittäjänä kaivosalan yhtiöissä sekä edistää litiumioniakkujen tuotannon arvoketjun syntymistä Suomeen. Yhtiöön on keskitetty valtion omistukset kaivosyhtiöissä.

Määräraha on tarkoitus käyttää pääosin yhtiön nykyisten salkkuyhtiöiden rahoittamiseen yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

Suomen tavoitteena on nostaa suomalaisten mineraalien jalostusarvoa, edesauttaa tätä kautta uuden korkean teknologian akkuteollisuuden alan muodostumista Suomeen ja profiloitua kestävän sähköisen liikenteen globaalina edelläkävijänä. On myös pyrittävä siirtymään kohti kiertotaloutta ja siten luonnonvarojen käytön vähentämiseen.

Tavoitteena on muodostaa Suomeen vastuullinen akkuteollisuuden arvoketju, jonka globaali kilpailuetu on ympäristöystävällisesti ja eettisesti valmistettujen sekä kierrätettävien materiaalien tuottaminen. Myös kaivoslain uudistamisella tavoitellaan sitä, että Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuus toimia vastuullisesti akkuteknologian kehittäjänä ja tuottajana parantuu. Valtion toimesta pyritään vaikuttamaan koko arvoketjun ekologiseen kestävyyteen, mikä vaatii panostuksia osaamiseen, uusiin materiaaleihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä kiertotalouteen.

Eurooppaan on muodostumassa akkuteollisuuden arvoketju, joka rakentuu erityisesti suurista investoinneista prekursori-, katodiaktiivimateriaali- ja akkukennotuotantoon sekä investoinneista kierrätysratkaisuihin. Tehtävänsä mukaisesti Suomen Malmijalostus Oy:n tavoitteena on edistää alan investointeja Suomeen.

Lisävaltuus on tarkoitus käyttää Suomeen suuntautuviin prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-investointeihin, joihin osallistuu myös yksityisiä toimijoita. Valtuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 300 000 000 euroa vuonna 2021.


2020 IV lisätalousarvio 150 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Suomen Malmijalostus Oy:n taseen vahvistamiseksi momentille esitetään 150 milj. euron määrärahaa sekä 300 milj. euron valtuutta käytettäväksi akkuklusterin kehittämiseen.

Määräraha on tarkoitus käyttää pääosin yhtiön nykyisten salkkuyhtiöiden rahoittamiseen yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Lisävaltuus on tarkoitus käyttää Suomeen suuntautuviin prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-investointeihin, joihin osallistuu myös yksityisiä toimijoita. Valtuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 300 milj. euroa vuonna 2021.

Valiokunta tukee tavoitetta nostaa suomalaisten mineraalien jalostusarvoa ja edesauttaa tätä kautta uuden korkean teknologian akkuteollisuuden alan muodostumista Suomeen. On tärkeää, että akkuklusteria kehitetään ympäristönäkökulma edellä. Valiokunta korostaa kaivoslain samanaikaisen uudistamisen tärkeyttä. On myös edistettävä kiertotaloutta ja pyrittävä vähentämään luonnonvarojen käyttöä.

Valiokunta pitää hankkeita merkittävinä, koska jos hankkeet toteutuisivat, kahden suunnitellun tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi välillisesti noin 4 500 henkilötyövuotta. Tästä arvioidaan kertyvän uusia verotuloja yli 200 milj. euroa vuodessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Malmijalostus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Valtuus

Suomen Malmijalostus Oy:n sitoutumisesta prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-investointeihin saa aiheutua menoja enintään 300 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtio ei saa luopua omistuksestaan Suomen Malmijalostus Oy:ssä.

Selvitysosa:Valtion omistajastrategian mukaista on säilyttää Suomen Malmijalostus Oy kokonaan valtion omistamana erityistehtäväyhtiönä. Muutoksella perutaan vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 32.01.89 sisältyvä eduskunnan suostumus Terrafame Oy:n omistuksesta luopumiseen. Suomen Malmijalostus Oy toimi vuonna 2015 nimellä Terrafame Oy. Muutos vahvistaa valtion omistajastrategian ja parantaa Suomen Malmijalostus Oy:n asemaa markkinaehtoisen rahoituksen hankkimisessa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 VII lisätalousarvio
2020 IV lisätalousarvio 150 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että valtio ei saa luopua omistuksestaan Suomen Malmijalostus Oy:ssä.

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuusijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen käytettäväksi koronaviruksen johdosta perustettavaan vakautusohjelmaan ja muuhun yritystoiminnan vakauttamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää uuden vakautusohjelman perustamiseen. Vakautusohjelman kautta sijoituksia kohdennettaisiin koronaviruksen johdosta äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin. Yrityksillä tulee olla jatkossakin kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja sijoituksilla pyritään varmistamaan kohdeyritysten toiminnan jatkuvuus. Lisämääräraha kohdennetaan ensisijaisesti vakautusohjelman kautta sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusportfoliossa. Yksittäisen sijoituksen enimmäiskoko olisi 10 000 000 euroa. Tarvittaessa rahoitusta voitaisiin kohdentaa myös Suomen Teollisuussijoitus Oy:n omistamiin yhtiöihin, jotka ovat joutuneet koronakriisin johdosta taloudellisiin vaikeuksiin.

Määräraha on tarkoitus palauttaa takaisin valtiolle, kun Suomen Teollisuussijoitus Oy on irtautunut vakautusohjelman kautta tehdyistä sijoituksista. Palautettavan määrärahan suuruus riippuu vakautusohjelman kautta tehtyjen sijoitusten tuotosta.


2020 II lisätalousarvio 150 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään 150 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen käytettäväksi koronaviruksen johdosta perustettavaan vakautusohjelmaan ja muuhun yritystoiminnan vakauttamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronaepidemian johdosta perustetun vakautusohjelman laajentamisesta sekä alku- ja kasvuvaiheen ja midcap-yritysten rahoitusjärjestelyiden ja pääomasijoitusrahastojen toimintakyvyn varmistamisesta.

Vakautusohjelman kautta sijoituksia kohdennetaan koronaviruksen johdosta äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin, joiden liikevaihto vuodessa on yli 10 milj. euroa. Yrityksillä tulee olla jatkossakin kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja sijoituksilla pyritään varmistamaan kohdeyritysten toiminnan jatkuvuus.

Rahoitusta käytettäisiin nopean kasvun ja skaalautumisen yrityksiin sekä voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun tähtääviin yrityksiin, jotka eivät vielä ole pääomasijoituksen kohteena. Toimilla pyritään varmistamaan rahoitusjärjestelyjen toteutuminen kansainvälisten sijoittajien vetäytyessä kotimarkkinoilleen ja pääomasijoitettujen yritysten siltarahoitukseen suunniteltujen rahoitusjärjesteltyjen lykkääntyessä koronakriisin johdosta.

Pääomasijoitusrahastoihin kohdentuvia toimenpiteitä olisivat rahastojen toimintakyvyn varmistaminen maksukyvyttömyystilanteissa, rahoitusten rahoituskapasiteetin nostaminen ja tarvittaessa kriisiyritysten tukemiseen erikoistuneiden rahastojen muodostaminen.

Määräraha on tarkoitus palauttaa takaisin valtiolle, kun Suomen Teollisuussijoitus Oy on irtautunut sijoituksista. Palautettavan määrärahan suuruus riippuu tehtyjen sijoitusten tuotosta.


2020 IV lisätalousarvio 250 000 000
2020 II lisätalousarvio 150 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä (Tesi) pääomitetaan 250 milj. eurolla. Määräraha käytetään vakautusrahoitusohjelman lisäpääomitukseen, nopeasti kasvaviin yrityksiin (ns. venture capital -rahoitus) ja suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin varautumalla korvaamaan rahastosijoittajien mahdollisista vetäytymisistä aiheutuvaa vajetta.

Tesi käynnisti vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa myönnetyllä 150 milj. euron lisärahoituksella vakautusohjelman, jonka kautta tuetaan osakesijoituksin ja vaihtovelkakirjalainoin koronakriisin johdosta tilapäisiin vaikeuksiin joutuneita keskisuuria yrityksiä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että vakautusrahoitusohjelman kautta edelleen autetaan elinkelpoisia yrityksiä selviytymään koronakriisin aiheuttamien vaikeuksien yli. Tärkeää on estää tarpeettomia konkursseja ja turvata elinkelpoisissa yrityksissä olevat työpaikat ja näin minimoida kansantaloudelle aiheutuvia ongelmia. Valiokunta pitää myös kannatettavana, että määrärahan kohdentamisella pyritään vahvistamaan strategisesti tärkeitä toimintoja ja toimialoja, jotka liittyvät esim. terveydenhuoltoon, huoltovarmuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Lisäksi valiokunta painottaa avoimuuden merkitystä osakeomistusten osalta.

Valiokunta korostaa, että rahoituksen kohteena olevien uusien ja nopeasti kasvavien yritysten selviäminen koronakriisistä on tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Ne ovat keskeisessä roolissa talouden rakenteiden uudistajina ja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistajina kansainvälisillä markkinoilla. Nämä yritykset ovat myös tärkeitä kestävän kehityksen kannalta sekä ilmastoon, vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

89. (32.20.89) Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 14 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

Selvitysosa:Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta. Rahastoihin tavoitellaan yksityistä pääomaa vähintään 50 %, joka voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.

Tunnuslukuja

  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Uudet rahastosijoitukset (kpl) 0 2—4 2—3
Yksityisen rahoituksen osuus (%) - 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuslisäysten maksatukset (siirto momentilta 32.20.83) 4 100
Yhteensä 4 100

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2020 talousarvio 14 900 000
2019 talousarvio 10 800 000
2018 tilinpäätös 6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 14 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

95. (32.20.95) Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 5 102 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.

Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy rahoitti vuosina 2009—2012 luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen valtion Suomen Vientiluotto Oy:lle myöntämillä lainoilla. Kiinteäkorkoisiin luottoihin Valtiokonttori teki korko- ja valuuttasuojauksia.

Suomen Vientiluotto Oy maksoi takaisin Suomen valtiolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat v. 2018 lukuun ottamatta yhtä lainaa.

Lainojen takaisinmaksun yhteydessä Suomen Vientiluotto Oy ja valtio allekirjoittivat hankekohtaiset tuotonvaihto- tai tuotontasaussopimukset. Kiinteäkorkoisia luottoja koskevista tuotonvaihtosopimuksista valtiolle voi syntyä kuluja, jos tuotonvaihtosopimuksen mukainen Suomen Vientiluotto Oy:n maksama kiinteä korko on alhaisempi kuin valtion maksama vaihtuva korko. Tämän lisäksi valtiolle aiheutuu kustannuksia suojaustoimenpiteistä. Tuotontasaussopimuksista valtiolle ei synny kustannuksia.

Tuotonvaihtosopimuksista ja suojaustoimenpiteistä kertyvät korko- ja suojaustulot tuloutuvat momentille 13.01.05. Toiminnan arvioidaan olevan 6,2 milj. euroa ylijäämäinen v. 2020 (v. 2019: 8,8 milj. euroa).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot 1 902
Yhteensä 1 902

2020 talousarvio 5 102 000
2019 II lisätalousarvio 1 000 000
2019 talousarvio 3 200 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 5 102 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 100 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu korkotason laskusta.


2020 IV lisätalousarvio 3 100 000
2020 talousarvio 5 102 000
2019 tilinpäätös 4 594 307

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 3 100 000 euroa.