Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2019

40. LuonnonvaratalousPDF-versio

Valtuus

Suomeen tulevien pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön: luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon aineettomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvät erilaiset arvostukset johtavat myös ristiriitoihin. Luonnonvarojen käytössä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja erilaisten arvostusten huomioon ottaminen ovat tärkeitä.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn tulee parantua ja rakenteiden uudistua, jotta syntyy uusia investointeja, tuotantoa ja palveluja. Uudistumisen tueksi panostetaan uusia innovaatioita luovaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Näin turvataan myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus. Luonnonvara-alan uudet investoinnit ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 198 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä n. 14 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

  • — Luonnonvaratieto on ajantasaista ja yhteiskäyttöistä ja sitä hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaratalouden ohjauksessa
  • — Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille
  • — Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat
  • — Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä
  • — Kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys turvataan tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla sekä muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä
  • — Kalatalouselinkeinot ja kalatalousyritykset uudistuvat, kasvavat ja niiden kilpailukyky paranee
  • — Vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille on hyvät edellytykset
  • — Alueellisella yhteistyöllä edistetään rakennetuissa vesistöissä vaelluskalojen elinkierron, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, virkistyskäytön, elinympäristöjen hyvän tilan ja uusiutuvat energian tuotannon edellytyksiä
  • — Vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suomalaiseen vesiosaamiseen perustuva kansainvälinen yhteistyö ja liiketoiminta lisääntyvät
  • — Sopeudutaan ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallitaan sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin liittyvät riskit
  • — Vesitilannepalveluja tuotetaan hyödyntäen uusia toimintatapoja ja teknisiä ratkaisuja
  • — Riistatalous vahvistuu ja sen hyvinvointivaikutukset lisääntyvät
  • — Alueellinen ja paikallinen osallistaminen lisääntyy suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa
  • — Suurpetojen aiheuttamat vahingot vähenevät.

Tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
2018
tavoite
         
— Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa 3 184 3 248 nousee nousee
— Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 4,3 4,4 nousee nousee
— Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 65,3 69,3 nousee nousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha 38 370 41 136 44 136 47 336
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa 45,3 50,0 nousee nousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa 81,4 85,0 nousee nousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa 732,5 900,0 nousee nousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa 51,0 51,0 ennallaan nousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl 16,0 16,0 ennallaan ennallaan
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla 5 943 5 975 5 900 laskee
— Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl 1 200 1 150 1 100 laskee
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa 65,6 nousee nousee nousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl 5,2 nousee nousee nousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa 7,6 10,5 ennallaan laskee1)

1) Komission täytäntöönpanopäätöksessä suurpetojen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisen maksuvaltuus on enintään 10 milj. euroa.

Kiinan kansantasavallan presidentin valtiovierailun yhteydessä 5.4.2017 allekirjoitettiin asiakirja pandojen suojeluyhteistyöstä. Samassa yhteydessä varmistui myös pandojen tulo Kiinasta Suomeen.

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2018 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.


2018 talousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 3 000 000
2016 tilinpäätös 3 000 000

21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon ja muun vesitalouden kehittämiseen, vaikutusten seurantaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön.

Määrärahaa saa käyttää enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologinen seuranta 2 800 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut 2 276 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet 5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet 2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö 260 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta 900 000
Yhteensä 13 520 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.


2018 talousarvio 13 520 000
2017 talousarvio 13 520 000
2016 tilinpäätös 13 519 000

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 880 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä lisääviin ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Momentin määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa.

Momentin määrärahasta on varattu 10 000 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvien kärkihankkeiden toteuttamiseen: puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä; kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon; suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun. Painopisteitä ovat seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmä ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, ravinteiden kierrätys, talteenotto ja hyödyntäminen, uudet vesiviljelyteknologiat ja vesiosaamisen vienti.

Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2017 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen 4 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittäminen 1 000 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys sekä Itämeren ja vesien suojelu 5 000 000
Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet 4 430 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito 300 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta 150 000
Yhteensä 14 880 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous- ja puhtaat ratkaisut: Metsätiedon ja sähköisten palveluiden kehittäminen -1 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Veteen perustuvien liiketoimintojen (sininen biotalous) kehittäminen -1 000
Yhteensä -2 000

2018 talousarvio 14 880 000
2017 talousarvio 16 880 000
2016 tilinpäätös 14 780 000

31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 636 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien sekä tulva- tai kuivuusriskiä vähentävien toimenpiteiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten lainojen korkohyvitysten maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Momentin määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen toimenpiteen 3 (Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen) toteuttamiseen kalatiestrategian merkittävimmissä kärkikohteissa.

Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuoteen 2019 asti yhteensä noin 10 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeilu­hankkeet 3 879 000
Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet (sis. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankerahoitusta 3 000 000 euroa) 3 757 000
Yhteensä 7 636 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous- ja puhtaat ratkaisut: Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen 500
Yhteensä 500

2018 talousarvio 7 636 000
2017 talousarvio 7 136 000
2016 tilinpäätös 7 136 000

40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 745 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista

7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen

8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2018 vesialueiden omistajille vuonna 2017 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2017 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2018 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2018 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 600 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaupallisen kalastuksen vakuutustuki (siirto momentilta 30.40.62) 500
Yhteensä 500

2018 talousarvio 1 745 000
2017 talousarvio 1 245 000
2016 tilinpäätös 701 925

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 575 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vahinkojen korvaukset 1 600 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 1 050 000
Riistavahinkorekisteri 150 000
Hirvieläinkantojen hoito 1 375 000
Yhteensä 4 575 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hirvieläinten pyyntilupamaksujen kertymän kasvu 1 175
Yhteensä 1 175

2018 talousarvio 4 575 000
2017 talousarvio 3 400 000
2016 tilinpäätös 3 400 000

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2017 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Korvattavien vahinkojen arvioidaan säilyvän vuoden 2016 tasolla. Vuonna 2016 vahinkojen määrä oli 10,9 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 10,4 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa. Komission porovahinkojen korvausjärjestelmän notifioinnissa Suomelle myöntämä maksuvaltuus on enintään 10 milj. euroa, joten porovahinkoja ei korvata maksuvaltuutta enempää. Kun käytettävissä on lisäksi vajaa 1 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, joudutaan maksettavia vahinkojen korvauksia leikkaamaan noin 2 milj. eurolla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen 7 450 000
Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen 500 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta 500 000
Yhteensä 8 450 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 550
Yhteensä 550

2018 talousarvio 8 450 000
2017 talousarvio 7 900 000
2016 tilinpäätös 8 000 000

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 56 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 59 000 000 eurolla. Valtuutta voidaan käyttää myös kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla tehtyjen tukipäätösten virheiden korjauksiin. Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2018.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
             
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 36,96 24,42 8,00 5,00 1,55 75,93
Vuoden 2018 sitoumukset 19,27 20,00 10,00 5,00 4,73 59,00
Yhteensä 56,23 44,42 18,00 10,00 6,28 134,93

2018 talousarvio 56 230 000
2017 I lisätalousarvio 11 020 000
2017 talousarvio 56 230 000
2016 tilinpäätös 52 653 036

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 200 hehtaarin alueella (vuoden 2017 tavoite 3 000 hehtaaria).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ympäristötuki 3 370 000
Metsäluonnon hoitohankkeet 1 657 000
Yhteensä 5 027 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metso-ohjelman toimeenpanon tehostaminen 2 000
Yhteensä 2 000

2018 talousarvio 5 027 000
2017 talousarvio 3 027 000
2016 tilinpäätös 3 027 000

46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 39 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 110 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 114 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,7 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.

Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

  2016
toteutuma
2017
tulostavoite
2018
tulostavoite
       
1. Taloudellisuustavoitteet      
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € 25 alle 13 alle 20
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € 226 alle 200 alle 190
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha 160 alle 165 alle 160
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/ha 7 alle 5 alle 5
2. Suoritetavoitteet      
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 1 727 000 1 700 000 1 600 000
Metsään.fi-käyttäjämäärä, metsänomistajat, kpl 73 000 75 000 85 000
Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset 382 500 650
3. Laatutavoitteet      
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % 82 87 87
Otantatarkastuksessa rahoituksellisesti hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta  % 81 vähintään 90 vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta 19 enintään 9 enintään 9
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, % 60 kasvaa edelleen kasvaa edelleen

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille

  2016 toteutuma 2017 arvio 2018 arvio
  kustannukset htv kustannukset htv kustannukset htv
             
Metsätieto- ja tarkastuspalvelut 21,3 312 22,5 310 21,4 297
Elinkeinopalvelut 10,2 142 10,4 153 9,9 146
Hallintopalvelut 9,3 55 8,3 50 8,1 48
Yhteensä 40,8 509 41,2 513 39,4 491

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015) -1 400
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -400
Yhteensä -1 800

2018 talousarvio 39 400 000
2017 talousarvio 41 200 000
2016 tilinpäätös 40 800 000

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 11 920 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella selkeytetään Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan osoitetun määrärahan suhde valtionavustuslakiin ja muutetaan riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten jakoperusteita niin, että avustus määräytyy vaikuttavuustavoitteita toteuttavien tehtävien perusteella. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustusten myöntäminen siirretään maa- ja metsätalousministeriöltä riistakeskuksen tehtäväksi. Riistanhoitomaksua korotetaan 33 eurosta 39 euroon.

Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (305 700) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa. Vuonna 2018 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin määräraha nousee 1 790 000 euroa. Merkittävin lisäys varojen arvioidussa käytössä suuntautuu riistakonsernin strategian mukaisesti riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämiseen ja toiminnanohjauksen vahvistamiseen. Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta vahvistetaan erityisesti suurpetokonfliktien ja -vahinkojen estämiseksi ja kannustetaan riistanhoitoyhdistyksiä vapaaehtoisiin yhdistymisiin riistanhoitoyhdistyksien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi ja hallinnon tehostamiseksi. Suomen riistakeskukselle osoitetaan määrärahaa riistanhoitoyhdistyksien tukemisesta aiheutuviin uusiin tehtäviin kuten riistanhoitoyhdistysten valtionavun maksatuksesta ja varojen käytön valvonnasta aiheutuviin menoihin sekä Oma riista -palvelun ylläpitämisestä ja lisäeläkevakuutuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja ohjataan suurpetokantojen hallinnan sekä riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen sekä muihin riistankonsernin strategian mukaisiin toimenpiteisiin. Osa riistanhoitomaksun korotuksen johdosta kertyvistä varoista ohjattaisiin jatkossa maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 7 270 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 340 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 415 000
Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet:  
— riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen 1 000 000
— suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet 895 000
Yhteensä 11 920 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Riistanhoitomaksun korottaminen 1 790
Yhteensä 1 790

2018 talousarvio 11 920 000
2017 talousarvio 10 130 000
2016 tilinpäätös 10 130 000

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kalastuslain muuttamisesta. Muutoksella kalastonhoitomaksuja korotetaan siten, että vuosilupa nousee 39 eurosta 45 euroon, viikkolupa 12 eurosta 15 euroon ja vuorokausilupa 5 eurosta 6 euroon. Lisäksi määrärahan budjetointia muutetaan siten, että talousarvioon varataan määräraha talousarviovuonna kertyviksi arvioiduista maksuista.

Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää noin 1 400 000 eurolla. Vuonna 2018 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 100 000 euroa. Lisäys käytetään kalavesien hoidon vahvistamiseen.

Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 5 400 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot 700 000
Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille 4 000 000
Yhteensä 10 100 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Tulokertymän kasvu 1 400
Yhteensä 1 250

2018 talousarvio 10 100 000
2017 talousarvio 8 850 000
2016 tilinpäätös 10 550 000

53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen

2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.

Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen 440 000
Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille 692 000
Yhteensä 1 132 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinto/maa- ja metsätalous (HO 2015) -200
Yhteensä -200

2018 talousarvio 1 132 000
2017 talousarvio 1 332 000
2016 tilinpäätös 1 279 000

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 20 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä kaupallisille kalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 9 150 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 19 987 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 10 837 000 euroa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu Euroopan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Varoja voidaan käyttää toimintaohjelman mukaisesti mm. kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 10 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2018 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Kaupallisen kalastuksen vakuutustukeen liittyvät avustukset siirretään momentille 30.40.40.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kansallinen osuus EU:n osuus (EMKR) Yhteensä
       
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä 9 150 000 10 837 000 19 987 000
Kansalliset toimenpiteet 375 000 - 375 000
Yhteensä 9 525 000 10 837 000 20 362 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EMKR toimintaohjelman rahoituksen muutos 381
Hallinto/Maa- ja metsätalous (HO 2015) -400
Kaupallisen kalastuksen vakuutustuki (siirto momentille 30.40.40) -500
Yhteensä -519

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 20 362 000
2017 talousarvio 20 881 000
2016 tilinpäätös 20 837 000

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2018 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 50 000
2017 talousarvio 50 000
2016 tilinpäätös 50 000