Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              20. Perusväylänpito
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2019

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 036 852 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Perustettavalta liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 103 817 000 euroa.

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja tai väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan

1) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia kahden A-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 90 000 000 euroa

2) 7 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia yhden C-luokan jäänmurtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 19 000 000 euroa

3) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja A-luokan murtajille ja tarjouskilpailussa Arctia Icebreaking Oy tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 15.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025 Sopimus kattaa kaksi A-luokan murtajaa (Fennica ja Nordica).

Väylävirasto on kilpailuttanut jäänmurtopalveluja yhdelle C-luokan murtajalle ja tarjouskilpailussa Alfons Håkans AS, Suomen sivuliike tarjosi ainoana palvelua. Väylävirasto on tehnyt ehdollisen hankintapäätöksen, kunnes eduskunta on myöntänyt valtuuden hankinnalle. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta ja alkaa 1.1.2019. Sopimuskausi päättyy 30.4.2025. Sopimus kattaa yhden C-luokan murtajan (Zeus of Finland).

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 45,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 6,6 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa. Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Väyläviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Väyläviraston liikenteenohjauksen operatiiviset 24/7 palvelutoiminnot sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot siirtyvät uuden, perustettavan valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiön hoidettavaksi. Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019. Väyläviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluissa työskentelevä henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Väylävirasto tulee maksamaan tulevalle yhtiölle liikenteenohjauksesta palvelusopimukseen perustuvaa palvelumaksua. Palvelumaksua maksetaan perusväylänpidon momentilta 103,8 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 1.1.2019 perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon määrärahat. Tämän johdosta momentilta on siirretty 9 843 000 euroa momentille 31.20.01. Tämä summa sisältää siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien perusväylänpidon momentilta maksetut menot, kuten tietohallinnon ja projektien menot.

Väylänpidon tuoteryhmittely uusitaan vuoden 2019 alusta ja on seuraava: kunnossapito (hoito ja korjaukset), parantaminen ja suunnittelu sekä liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Hoidolla (431 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkkojen hoitoon käytetään 373 milj. euroa ja jäänmurtoon 58 milj. euroa. Nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulainmukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 51,4 % vuonna 2019. Jäänmurtaja Polariksen lisämäärärahatarve 7,558 milj. euroa katetaan Talvimerenkulku merten moottoriteillä WINMOS hankkeen TEN-T tukien tuloutuksista 22,62 milj. euroa jäänmurtajan rakentamiseksi momentille 12.31.10 vuosina 2014—2017. EU-komissio on hyväksynyt 17.4.2018 tuen käyttämisen ehdotettuun tarkoitukseen. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäistä puolitusta on jatkettu vuosille 2019—2020.

Liikenneväylien korjaukseen käytetään 350 milj. euroa. Korjauksilla huolehditaan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Valtaosa korjausrahoituksesta (319 milj. euroa) käytetään väylien elinkaaren hallintaan. Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Korjausrahoituksen lisäksi suurista kehittämishankkeista siirrettyä rahoitusta käytetään 90 milj. euroa korjausvelan kasvun hillitsemiseen.

Parantamiseen ja suunnitteluun käytetään 54 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Rahoituksella toteutetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu sekä ns. tunnin junan suunnittelu (10 milj. euroa). Parantamisen rahoituksessa on mukana mm. rautateiden tasoristeysten parantamiseen 8 milj. euroa.

Liikennepalveluihin käytetään 154 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavasta liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (104 milj. euroa) sekä maantielauttaliikenteen järjestämisestä (50 milj. euroa).

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.

Suunnittelurahaa on tarkoitus käyttää myös Helsinki—Turku nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017 tilinpäätös 2018 varsinainen talousarvio 2019 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 776 1 765 769 - 769 569 - 569
Radanpito 457 53 414 592 53 539 415 51 364
Vesiväylänpito 94 1 93 100 1 99 105 1 104
Yhteensä 1 327 55 1 272 1 461 54 1 407 1 089 52 1 037

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Jäänmurtaja Polariksesta aiheutuva jäänmurtokustannusten kasvu 7 558
Kehä I Laajalahden kohta (siirto momentille 31.10.77) -13 000
Kertaluonteisen erän poisto -11 800
Korjausvelan vähentäminen -40 000
Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät tehtävät (siirto momentille 31.20.01) -9 843
Liikenteen ohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittäminen (siirto momentilta 31.10.01) 16 317
Liikenteen turvallisuus ja kelirikkopaketti 1 220
Pääradan suunnittelu 1 000
Suunnittelurahan palautus (siirto momentilta 31.10.77) 5 000
Tasoristeysten parantaminen -2 000
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -313 000
Säästöpäätös -10 000
Yhteensä -369 948

2019 talousarvio 1 036 852 000
2018 I lisätalousarvio 15 540 000
2018 talousarvio 1 406 800 000
2017 tilinpäätös 1 271 800 000