Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2019

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 45 816 milj. euroa vuonna 2019. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,7 % vuodelle 2018 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2019 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016—2018. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työn verotuksen keventäminen ja toisaalta valmisteverotuksen ja kiinteistöverotuksen kiristäminen. Vuonna 2019 jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkaveron korottamista, autoverotuksen keventämistä sekä asuntolainan korkovähennyksen supistamista. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.

Vuonna 2019 ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä 130 milj. eurolla (vaikutus kaikille veronsaajille yhteensä). Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien kilometrikorvausten verovapautta laajennetaan. Solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan. Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.

Valmisteverotusta kiristetään ansiotuloverotuksen keventämisestä seuraavien verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Alkoholiveroa korotetaan 30 milj. eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 milj. eurolla. Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että polttoaineen hiilidioksidiveron laskentaperusteissa otetaan huomioon polttoaineenkeskimääräiset elinkaaripäästöt. Lisäksi turpeen veroa nostetaan sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Muutosten myötä turpeesta ja muista lämmityspolttoaineista kertyvät verotulot nousevat bruttomääräisesti 38 milj. eurolla. Väylämaksun puolituksen voimassaoloa sekä taksien autoverotuen pienentämistä jatketaan. Ajoneuvoveroa alennetaan 50 milj. eurolla v. 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä, mikä vähentää veron kertymää jo v. 2019. Rautatiemarkkinadirektiivin vuoksi rataverosta luovutaan, mikä pienentää verotuloja 18 milj. eurolla.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2019 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2019 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2019
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -214 -233
— työtulovähennyksen korottaminen -18 -20
— valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen -20 -22
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 16 17
— työasuntovähennyksen enimmäismäärän korotus -1 -1
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentamisen jatkaminen 25 27
— Valmis-hanke, veronkannon ajoitukseen liittyvä kertaluontoinen ajoitustekijä 74 -
Yhteisövero    
— korkovähennysoikeuden rajoituksen kiristys 4 10
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus1) 17 68
—- alkoholiveron korotus 28 30
— virvoitusjuomaveron korotus 23 25
— väylämaksun puolitus -42 -42
— lämmityspolttoaineiden verotuksen muutokset, ml. turpeen veron korotus 35 38
Autovero    
— autoveron alennus2) -65 -65
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron alennus v. 2020 -15 -50
Ratavero    
— rataveron poistaminen -18 -18
Yhteensä -171 -236
— josta verotuottoa lisäävät 222 215
— josta verotuottoa vähentävät -393 -451

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2019 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2018. Vuoden 2019 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2019 on 17 milj. euroa.

2) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)

  2017
tilinpäätös
2018
TA + I LTA
2019
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 266 14 498 15 171
Liikevaihtoon perustuvat verot 18 496 19 005 19 786
Valmisteverot 7 048 7 378 7 515
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 297 3 304 3 344
Yhteensä 43 107 44 185 45 816

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2017 2018 2019
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,3 42,2 42,1
Valtio 20,9 20,5 20,5
Kunnat 10,2 9,7 9,9
Soturahastot 12,2 12,0 11,7
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,3 42,2 42,1
Välittömät verot 17,0 16,3 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 14,1 13,9 13,8
Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,0 11,7
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty 184 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2019 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 28,5 mrd. euroa, josta 18,0 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2018 ja 2019. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2019 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen, taksien autoverotuen pieneneminen sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen korvaaminen energiasisältöveron alennuksella. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen, valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen korottaminen.

Verotuet 2018 ja 2019

  Tunnistetut
verotuet
2018,
kpl
Lasketut
verotuet
2018,
kpl
2018,
milj. euroa
Tunnistetut
verotuet
2019,
kpl
Lasketut
verotuet 2019,
kpl
2019,
milj. euroa
             
Henkilöverotus 52 40 18 437 52 40 18 992
Elinkeinoverotus 28 13 1 036 28 13 1 080
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 125 20 7 130
Varainsiirtoverotus 11 3 2 095 11 3 2 095
Kiinteistöverotus 7 5 658 7 5 673
Perintö- ja lahjaverotus 15 13 240 15 13 240
Arvonlisäverotus 20 17 3 097 20 17 3 182
Valmisteverotus 25 23 2 162 25 23 2 141
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 184 121 27 850 184 121 28 534

Osaston tuloarviot vuosina 2017—2019

    v. 2017
tilinpäätös
1000 €
v. 2018
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2019
esitys
1000 €
 
Muutos 2018—2019
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 14 266 318 14 498 000 15 171 000 673 000 5
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 053 747 9 511 000 9 939 000 428 000 5
02. Yhteisövero 4 237 947 4 194 000 4 428 000 234 000 6
03. Korkotulojen lähdevero 65 543 73 000 84 000 11 000 15
04. Perintö- ja lahjavero 909 082 720 000 720 000 0
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 18 495 704 18 895 700 19 785 900 890 200 5
01. Arvonlisävero 17 547 147 17 911 000 18 796 000 885 000 5
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 767 636 813 000 795 900 -17 100 -2
03. Apteekkivero 180 921 171 700 194 000 22 300 13
08. Valmisteverot 7 048 422 7 378 000 7 515 000 137 000 2
01. Tupakkavero 953 811 1 042 000 1 126 000 84 000 8
04. Alkoholijuomavero 1 337 320 1 487 000 1 520 000 33 000 2
05. Virvoitusjuomavero 150 879 151 000 175 000 24 000 16
07. Energiaverot 4 590 842 4 683 000 4 678 000 -5 000 0
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 570 15 000 16 000 1 000 7
10. Muut verot 3 160 591 3 122 000 3 228 000 106 000 3
03. Autovero 977 138 911 000 959 000 48 000 5
05. Varainsiirtovero 775 097 786 000 840 000 54 000 7
06. Arpajaisvero 227 057 235 000 236 000 1 000 0
07. Ajoneuvovero 1 169 155 1 174 000 1 182 000 8 000 1
08. Jätevero 12 143 16 000 11 000 -5 000 -31
19. Muut veronluonteiset tulot 136 424 118 281 116 165 -2 116 -2
(03.) Ratavero 4 771 4 870 -4 870 -100
04. Eräät viestinnän maksut 42 042 20 369 21 726 1 357 7
05. Eräät liikenteen maksut 27 831 28 900 25 985 -2 915 -10
06. Väylämaksut 47 366 47 400 48 400 1 000 2
08. Öljyjätemaksu 3 768 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 4 611 6 000 6 000 0
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 757 3 795 3 830 35 1
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 278 2 947 3 953 1 006 34
12. Säteilytoimintavero 2 271 2 271 0
Yhteensä 43 107 459 44 011 981 45 816 065 1 804 084 4