Talousarvioesitys 2019

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 000 000 euroa ja muihin menoihin 8 872 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Laitos vaikuttaa siihen, että työelämän laatu ja työn tuottavuus paranevat sekä työhön osallistuminen lisääntyy.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alustavasti Työterveyslaitokselle (TTL) seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019. Vastuualuekohtaiset tulostavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hallituksen kärkihankkeiden mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Hallitusohjelman strateginen painopistealue: Hyvinvointi ja terveys

Osatyökykyisille tie työelämään:

— TTL edistää työterveyshuoltojen, koordinoivaa työtä tekevien ja työnantajien osaamista osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen tukemisessa

— TTL osallistuu osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta tukevan palvelujärjestelmän sekä terveydenhuollon ja muiden tukitoimien kehittämiseen ja arviointiin sekä kehittää ja toteuttaa ratkaisuja työttömien työkyvyn tukemiseen yhdessä OTE-kärkihankkeen ja sen kokeilujen kanssa. Tavoitteena on viedä toimintamallit käyttöön tuleviin maakuntiin.

Hallitusohjelman reformihankkeet: sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

— TTL osallistuu työterveyshuollon roolin ja tehtävien määrittelyyn sote-uudistuksessa sekä tukee työterveyshuollon organisoitumista terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa ja työterveyshuollon kattavuuden parantamista sote-alueilla
— TTL tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytäntöjen rakentamisessa eri sote-alueilla työterveyshuollon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen välille mahdollistamaan sujuvat hoito- ja kuntoutuspolut ja prosessit
— TTL seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvoinnin tilaa sote-uudistuksen aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Rakennamme turvallisuutta ja hyvinvointia edistävää työ- ja elinympäristöä

— TTL toteuttaa toimenpiteitä, joilla kokonaisvaltaista Nolla-ajattelua viedään työpaikoille. Kyseessä on malli, jonka mukaan työssä tapahtuvat ei-toivotut tapahtumat voidaan estää, kun kaikki työpaikan toimijat johdosta työntekijöihin ovat sitoutuneet tavoitteisiin
— TTL toteuttaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa
— TTL tukee ja kehittää työn voimavaroja edistäviä toimintatapoja työpaikoilla.

Tuemme hyvinvointia työn murroksessa

— TTL tuottaa (ennakoivaa) tietoa työn murroksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin sekä toimenpide-ehdotuksia päätöksentekoon
— TTL kokoaa työelämää, työterveyttä, työympäristöjä, työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevan tietokannan eri tietovarannoista, arvioi ja analysoi niihin liittyviä trendejä ja tukee suomalaisia työpaikkoja ratkaisemaan uudentyyppisistä työnteon tavoista johtuvia haasteita.

Työterveys 2025 - Valtioneuvoston periaatepäätöksen noudattamista Työterveyslaitos tukee seuraavasti

— TTL osallistuu Työterveys 2025-periaatepäätöksen toimeenpanoon ja indikaattoreiden kehittämiseen

— TTL kehittää työterveyshuoltoa ko. periaatepäätöksen mukaisesti huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ja eri asiakasryhmien tarpeet.

Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

	2017 toteutuma	2018 tavoite	2019 tavoite

Tieteelliset julkaisut	216¹⁾	200	250
Yleistajuiset julkaisut	101¹⁾	350	200
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk	248 000	250 000	267 000
Työhygieeniset selvitykset	350	350	350
Laboratorioanalyysit	64 141	60 000	63 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset	2 207	1 800	2 000
Koulutettavat, päiviä	27 227	30 000	32 000

¹⁾ Laskentatapamuutos, valtakunnalliseen VIRTA-järjestelmään siirtymisen myötä

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 52 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2019 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2017—2019 (1 000 euroa)

		Menot			Oma rahoitus			Valtionapu
	2017 tot.	2018 arvio	2019 arvio	2017 tot.	2018 arvio	2019 arvio	2017 tot.	2018 arvio	2019 arvio

Tutkimus & kehittäminen	17 888	19 700	19 700	8 982	9 900	9 900	8 906	9 800	9 800
Asiantuntijatyö	3 535	3 900	3 900	153	-	-	3 382	3 900	3 900
Sisäinen toiminta	9 690	8 700	8 700	1 253	178	178	8 437	8 522	8 522
Koulutus ja palvelu	19 590	19 700	19 700	18 665	18 700	18 700	925	1 000	1 000
Yhteensä	50 703	52 000	52 000	29 053	28 778	28 778	21 650	23 222	23 222

Rahoitusosuus, %				57	55	55	43	45	45

2019 talousarvio	23 222 000
2018 talousarvio	23 222 000
2017 tilinpäätös	23 222 000